Haaveista totta – tällaista on asuminen Espanjassa

Moni suomalainen haaveilee asumisesta kaukana Suomen loskakeleistä ja kylmistä, pimeistä talvista. 52-vuotias Marita teki rohkean ratkaisun ja teki haaveistaan totta. Nyt Marita ja hänen miehensä asuvat Fuengirolassa.

Marita, 52, asuu Espanjan auringossa. Suomen loskaiset kelit ja talven pimeys saivat Maritan aviomiehensä kanssa muuttamaan Fuengirolan lämpöön.

– Olen todistettavasti jo alle 20 vuoden ikäisenä kärvistellyt Suomen talvikelejä ja tuumannut, että esi-isät ovat varmaan olleet Etelä-Espanjasta, Marita nauraa.

– Mitä vanhemmaksi tulin, sitä ankeammaksi muuttuivat vaakasuoraan satavat räntäkuurot sekä pimeys. Aviomieheni, joka on 12 vuotta minua vanhempi, pääsi eläkkeelle vuonna 2009 ikänsä puolesta. Meillä oli jo hieman aiemmin virinnyt ajatus Suomesta lähdöstä. Espanjalla on verosopimus Suomen kanssa eli suomalaista eläkeläistä verotetaan Espanjassa, jos hän asuu täällä yli puolet vuodesta. Lisäksi Suomen ja Espanjan hintatasot vaikuttivat päätökseen. Espanjasta oli myös meikäläisen melko helppo löytää töitä.

Hälytyslaitteistoon kannattaa investoida

Uusi koti löytyi Maritan mukaan suhteellisen vähällä vaivalla ja apuna pari käytti niin suomalaisia kuin englantilaisiakin kiinteistönvälittäjiä.

– Prosessi ei ollut vaikea. Teimme jo heti alkuun päätöksen, että halusimme mieluummin mukavalla paikalla ja hyvällä näköalalla varustetun kerrostaloasunnon kuin kodin aivan rannalta kosteuden vuoksi. Syynä oli myös se, että alkuun mieheni sukkuloi Suomen ja Espanjan väliä. Omakotitalon ostaminen olisi ollut paljon sitovampaa, Marita kertoo.

Espanjassa asumisesta löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia, mutta Maritan mukaan erilaiseen elämäntyyliin kannattaa suhtautua rennosti.

– Espanja on byrokratian luvattu maa. Pääsääntöisesti et saa palvelua missään virastossa muuten kuin espanjan kielellä. Työttömyysluvut ovat todella korkeat ja tämä aiheuttaa asuntomurtoja ja muuta rikollisuutta. Kannattaakin investoida hälytyslaitteistoon ennen kuin kutsumattomat vieraat tulevat kylään. Jokaisessa maassa on kuitenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Helpoiten täällä selviää ”maassa maan tyylillä” eli ei pidä olla liian tiukkapipoinen. Liikenne on usein kaoottista, mutta ei pidä liikaa tuijotella sivupeileihin. Helsingin liikenteeseen tottunut pärjää täällä oikein hyvin.

– Muuten täällä elämä on aika lailla kuten Suomessa, viikot olen töissä ja viikonloput vapaalla. Mutta esimerkiksi ruoan hinta on todella paljon alhaisempi kuin Suomessa ja myös ravintolassa syöminen melko edullista. Elämänmeno on pääsääntöisesti rennompaa johtuen varmasti myös lempeämmästä ilmastosta. Talvikuukausinakin voi nauttia auringonvalosta.

Käytännön asioissa löytyy Maritan mukaan kuitenkin enemmän eroja suomalaiseen asumiseen verrattuna. Espanjalaisissa asunnoissa ei esimerkiksi pääsääntöisesti ole mitään eristeitä keskuslämmityksestä puhumattakaan.

–  Eli kun talvi koittaa ja tuulee, niin sitten tuulee läpi koko asunnon, kun ulkolämpötila talvella päivällä on noin 13–14 astetta. Voi sitä toki ikkunat vaihtaa tuplatripla-versioihin, mutta silloin kohtaa seuraavan ongelman eli kosteuden. Suomessa kosteusongelma on yleensä kylpyhuoneessa tai muissa kosteissa tiloissa. Espanjassa kesällä suhteellinen kosteus sisällä asunnossa nousee helposti yli 80 prosentin. Jos tätä tekijää ei huomioi, niin asunnossa on helposti hometta. Ilmanvaihdon on siis toimittava.

– Aurinkorannikolla vakituisesti asuva ei myöskään yleensä halua kovin lähelle rantaa kosteuden takia. Itse asumme noin 10 minuutin ajomatkan päässä Fuengirolan keskustasta Mijasissa, mutta korkeusero merenpinnasta on 130 metriä. Meillä tuulee melkein aina, mutta kesällä joudumme tarkkailemaan kosteutta koko ajan. Ja tarvittaessa kosteus poistetaan koneellisesti. Sähkö on Espanjassa kalliimpaa kuin Suomessa eli kannattaa tarkistaa, että asunnossa on takka.

Keskuslämmitys on suhteellisen tuntematon käsite espanjalaisissa asunnoissa – jokainen asukas hoitaa lämmityksen siis itse joko irrallisilla sähköpattereilla tai ilmalämpöpumpuilla.

– Asukas maksaa sähkölaskut itse, kuten Suomessa. Vastiketta toki peritään ja se kattaa yleensä yleisen sähkönkulutuksen niin kutsutun urbanisaation alueella, joskus myös vesimaksun kuten meillä, sekä tietysti puutarhan ja uima-altaan hoidon ja ulkopuoliset korjaukset. Asukas on vastuussa kaikesta, mikä löytyy asunnon sisältä, myös esimerkiksi vesi- ja viemäriputkista ja ikkunoista. Jos putki menee rikki ja lorottaa vedet alakerran asuntoon, niin omistaja vastaa, ei siis taloyhtiö. Vain niin kutsutut nousuputket ovat taloyhtiön vastuulla eli muun muassa pääviemärit.

– Usein sanotaan, että suomalaistyyppistä asunto-osakeyhtiötä ei Espanjassa tunneta, mutta täälläkin on kerran vuodessa yhtiökokous, jossa valitaan hallitus ja päätetään tulevan vuoden korjauksista. Yleensä vastikkeet peritään puolivuosittain.

Lakimies helpottaa käytännön asioita

Maritalla on kokemusta omistusasumisesta Suomessakin sekä kerrostaloasuntojen että omakotitalojen muodossa. Edelleen Maritalla on kerrostaloasunto Suomessa, joka toimii kesäasuntona.

– Kerrostaloasunto on Suomessa irtainta omaisuutta, mutta Espanjassa se on aina kiinteistö. Kun Suomessa voi myydä kerrostaloasunnon kauppakirjalla, niin Espanjassa vaaditaan notaarin vahvistus. Siksi kauppahintaan pitää Espanjassa aina lisätä noin 10 prosenttia eli notaarin kulut. Tätä voi verrata Suomen varainsiirtoveroon. Huomioon otettavaa on myös se, että asunto saattaa olla velan vakuutena eli siksi kannattaa ottaa lakimies tilannetta tarkistamaan. Myyjältä tulisikin löytyä escritura eli kauppakirja.

Maritan mukaan kaupat voi toki hoitaa itsekin, mutta helpointa on löytää hyvä lakimies.

– Suurin osa viranomaisista ei puhu mitään muuta kuin espanjaa. Siksi katsoimme parhaimmaksi käyttää lakimiestä, joka tarkisti puolestamme mahdolliset kiinnitykset, otti yhteyttä viranomaisiin ja teki laskutussopimukset.

Myös sähkösopimuksissa on hieman eri käytäntö kuin Suomessa

– Sähkösopimukset eivät Espanjassa siirry uudelle omistajalle kuten Suomessa. Sähköyhtiö vaatii, että sähköasennukset tarkistaa valtuutettu sähköasentaja ja todistus pitää toimittaa sähköyhtiölle, kun sopimus vaihdetaan.  Koska espanjalaiset asennukset ovat mitä ovat, niin asiat kannattaa hoitaa kuntoon. Sähköpalo ei ole mikään leikin asia, Marita varoittelee.

Vaikeuksista ja erilaisuudestaan huolimatta Espanja on vienyt Maritan ja tämän miehen sydämen.

– Tuskin muutamme takaisin Suomeen – käymme noin kerran vuodessa Suomessa ja täytyy sanoa, että kulttuurishokki on yleensä melkoinen.

 

Myynnissä olevia Espanjan koteja Oikotie Asunnoissa.