Suomalainen arvostaa asuinpaikkakunnan vetovoimaisuutta ensisijaisesti lähiluonnon, palvelutarjonnan ja alueen ihmisten kautta. Porissa nämä vetovoimatekijät toteutuvat hyvin, sillä Karjarannan asuntomessualue sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, vastapäätä vehreää Kirjurinluotoa.

Kokemäenjoen rannalle noussut uusi asuinalue on rakentunut vanhalle teollisuusalueelle palvelujen yhteyteen. Asuinalueella voi asua läpi elämän, kun palvelut, eri asumismuodot ja liikkuminen ovat kytkettyinä arkeen saumattomasti iästä ja elämänvaiheesta riippumatta.

Asuntomessualue on tiiviisti rakennettu alue, jossa yksityisyyttä on lisätty aitauksilla ja muureilla. Rakennusten ulkoasuissa esiintyy samoja trendejä kuin sisätiloissakin. Sisätilojen linkittyminen ulkotilojen kanssa on luontevaa, etenkin kun terasseja ja piha-alueita sisustetaan entistä enemmän. Tiiviin rakentamisen vastapainona Karjarannan asuinalueelta löytyy puistoja ja katuviheralueita.

 

Sievitalo Kultakoivu, kohde 12

Arkkitehti Laura Kaurasen suunnitteleman talon julkisivuissa on käytetty ilmeikkäästi puun eri sävyjä. Talo on muunneltu Sievitalon valmiista Kultakoivu-mallista jokimaisematontille sopivaksi. Selkeän ja kaunislinjaisen kaksikerroksisen talon päädyssä on iso terassi, jossa on Tapio Anttila Collectionin Stadion-terassikalusteet. Kalustesarja on tehty Olympiastadionin vanhojen penkkien puuosista.

 

Talo Lintula, kohde 13

Amerikkalainen bungalow-tyylinen Lintula on arkkitehti Kirsti Kanervan suunnittelema ajaton talo. Talon keskelle jää suojaisa puuterassi, jota ympäröi vehreä ja runsas piha-alue, jonka suunnitteli ja toteutti Marita Wallin. Lintulan kokonaisuus on yksityinen keidas yhteisöllisessä asuinympäristössä.

 

Kastelli Viva, kohde 15

Kolmihenkiselle perheelle suunniteltu Viva on tyylikäs ja moderni kaksikerroksinen talo, jossa kaikki neliöt ovat kompaktisti käytössä. Huoneiden käyttötarkoitus ja määrä on valittavissa – niitä voidaan lisätä tai vähentää myöhemmin tarpeiden muuttuessa. Pihan suunnittelun lähtökohtana on ollut ajatus vanhan ajan tunnelmasta uusilla toteutuksilla.

 

Bunkkeri, kohde 16

Kolmikerroksinen suojelukohde Bunkkeri seisoo ylväänä keskeisellä paikalla Karjarannan messualueella. Talon pihana toimiva suuri kattoterassi on rakennettu autovajan päälle. Shellin entinen asuin- ja autovajarakennus on rakennettu vuonna 1937. Osa terassista on katettu ja laatoitettu ja osa on keinonurmikkoa.

 

OP:n Kotoisa, kohde 18

Kaksikerroksinen OP:n Kotoisa on suoraviivaista funkkista. Vanhojen porilaisten puutalokorttelien pihasauna-ajatus on tuotu tähän päivään. Sauna löytyy kokonaisuuden vasemmanpuoleisesta osasta, jossa on saunan lisäksi autotalli. Rakennukset on yhdistetty puurimoituksella.

 

Luoto, kohde 23

Mammuttikodin massiivihirrestä rakennettu talo on selkeälinjainen ja moderni. Suurimman osan takapihasta täyttää lehtikuusiterassi uima-altaineen ja pihasaunoineen. Viheralueiden hoitoa helpottavat robottiruohonleikkuri ja automaattinen kastelujärjestelmä.

 

Talo Haltiatar, kohde 26

Arkkitehti Marko Raiskin suunnittelema talo on toteutettu lämpöharkoilla ja CLT-puuelementeillä. Ekologisesti rakennettu talo on suunniteltu kuusihenkiselle perheelle, mutta alakerrassa olevat kolme makuuhuonetta ovat yhdistettävissä tarvittaessa. Erillisen pihasaunan yhteydessä on pukeutumishuone, jota voidaan käyttää myös tilapäismajoitukseen. Pihasauna ja päärakennus yhdistyvät toisiinsa rakennuksien julkisivuverhoilun mukaisesti lehtikuusesta toteutetulla isolla terassilla. Toisen kerroksen sadonkorjuuparveke toimii keittiön vieressä perheen ruokapuutarhana.

 

Casa Terde, kohde 30

Tiiviisti rakennettu alue ja pieni tontti vaativat joskus luovuutta. Ainoakoti-malliston Casa Terden 67-neliöinen kattoterassi on osittain pergolalla katettu. Aurinkoinen kattoterassi toimii kesällä keittiönä ja olohuoneena.

 

Dekotalo Villa Vaski, kohde 33

Lapsiperheen toiveiden mukaan toteutetun Villa Vasken jokaisesta huoneesta avautuu näkymä Kokemäenjoelle. Karjarannan alueen päädyssä sijaitsevan L-mallisen talon yhteyteen on saatu suojaisa piha ja iso terassi. Kokonaisuuden kruunaa pihalle sijoitettu, kunnostettu ankkuri, joka löytyi tontilta maanrakennusvaiheen aikana.

 

Porin Karjarannan messualue on kompakti asuinalue, jonka viihtyisyyttä lisäävät vehreä Kokemäenjoen ranta, puistot, katuviheralueet ja näyttävät kivikorimuurit, jotka henkivät alueen historiaa.

Asuntomessut Porissa 6.7.–5.8.2018

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.