Viime viikolla avautui Espoon Mankkaalla GardenLiving Viherstudio. Se on Suomen ensimmäinen puutarha-alan lifestyle-myymälä, joka tarjoaa tuotteiden lisäksi maisema- ja pihasuunnittelua, pihapalveluita sekä vihersisustamista koteihin ja yrityksille.

GardenLiving yhdistää kukkakaupan sekä monipuoliset maisemasuunnittelu- ja pihapalvelut, kuten pihojen stailaukset, hoitotyöt ja istutukset. Ainutlaatuinen myymäläkonsepti on saanut inspiraationsa Hollannista, joka on puutarha-alan edelläkävijämaa. 200 neliömetrin myymälätilaa laajennetaan myöhemmin 1500 neliömetrin kokoisella ulkoalueella, joka tarjoaa tuotteita ja inspiraatiota pihoille ja terasseille. GardenLivingin takana ovat viheralan vahvat ammattilaiset Eva Wuite, Kirsti Pentti, Mia Oksanen, Laura Talo ja Saara Räntilä. Lisäksi tiimiin kuuluu useita osaavia floristeja ja puutarhureita.

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Elämyksellisesti sisustetussa Viherstudiossa voi nauttia kupin kahvia, ammentaa ideoita, inspiroitua kirjojen ja lehtien parissa sekä tutustua jo toteutettuihin projekteihin.

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Myymälätilan suunnittelun lähtökohtana on se, että tila olisi elämyksellinen ja rentouttava sekä antaisi inspiraatiota vierailijoille omien unelmiensa toteuttamiseen. Myymälän viherammattilaisten yhteisen tilasuunnittelunäkemyksen kehitti lopulliseen muotoonsa tilasuunnittelija Petra Turkia. 

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Kuvassa kukkasuunnittelija Aile Pütsepp asettelemassa kukkia maljakkoon. 

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Upeille kukkakimpuille tarjoaa sopivaa kontrastia autonrenkaista valmistettu vati. 

 

Kuva Saara Räntilä
Kuva Saara Räntilä

Kuvassa näkyvät hollantilaiset ruukut on valmistettu vanhoista autonrenkaista Syyrian pakolaisleireillä. Ruukut sopivat hyvin istutuksia varten tai säilytysastioiksi.  

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

GardenLivingin tuotevalikoima tulee pääsääntöisesti Hollannista. 

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Siinä on perusvalikoimasta poikkeavia kasveja, ruukkuja ja muita sisustuselementtejä, joita ei saa muualta Suomesta. 

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Kuvassa etummainen kasvi on kirjopiilea. Se on ensisijaisesti huonekasvi, mutta kesällä sen voi laittaa myös parvekkeelle tai terassille. Taaimmainen mehikasvi sopii sisälle ja ulos aurinkoon.

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Myymälätilasta voi ammentaa kivoja sisustusideoita.

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Pienikin vihreys saa tilan kukoistamaan ja ihmiset siellä viihtymään.

 

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Kuva Hanna Marttinen
Kuva Hanna Marttinen

Myymälässä voi rakentaa myös oman kukkakimppunsa, jutella mukavia suunnittelijoiden kanssa sekä kysyä näiltä neuvoja. 

 

Kuva Saara Räntila
Kuva Saara Räntila

Laaja valikoima kauniita tuoksuvia leikkokukkia. 

 

Kuva Saara Räntilä
Kuva Saara Räntilä

200 neliömetrinen myymälätila laajenee keväällä 2018 ulkoalueelle, jonka koko tulee olemaan noin 1500 neliömetriä. Ulkotilasta löytyy tuotteita ja inspiraatiota pihoille ja terasseille.

 

Kuva Saara Räntilä
Kuva Saara Räntilä

Erilaiset koristeheinät ovat erittäin trendikkäitä, ei ainoastaan pihalla vaan myös ruukkuistutuksissa. 

 

Pääsiäisen osuessa jo maaliskuulle, lämpötilat voivat painua pakkasen puolelle niin yöllä kuin päivälläkin. Silti terassia tai parveketta voi koristaa kevätkukilla, kunhan valinnat tekee huolella. Lue vinkit kukkaostoksille!


Pienikukkainen, iloisen keltainen tetenarsissi on pääsiäisen sesonkikukka, mutta myös ensimmäinen oikea ulkokukka. Se kestää oikein hoidettuna vaihtelevaa kevätsäätä ja jopa vajaan kymmenen asteen pakkasia. Vaikka kipakan pakkasyön jälkeen lehdet ja kukat voivat hetken olla nuupallaan, palautuvat ne auringossa ennalleen nopeasti. Suoraan tetenarsissia ei kuitenkaan kannata kovaan pakkaseen laittaa, vaan totuttaa pikkuhiljaa kylmään leudommalla ilmalla. Muista myös kastella kukkia huolella, koska hyvä nestejännitys auttaa niitä kestämään pakkasta. Mikäli pakkasta luvataan yli kymmenen astetta, nosta kukat sisään yöksi tai suojaa ne vaikka sanomalehdellä tai pakkasharsolla.




Jos kukinnan halutaan kestävän erityisen pitkään, kannattaa tetenarsissit ostaa nupullaan.  Kylmä sää hidastaa kukkien avautumista ja parhaimmillaan kukinta kestää jopa parisen kuukautta. Mahdollisimman matalina ostetut taimet kestävät tanakoina hyvin tuulta.


Tasaisen kosteuden lisäksi tetenarsissit eivät juuri muuta hoitoa kaipaa. Lannoittaakaan niitä ei tarvitse, koska ravinto ja voima ovat valmiina sipulissa. Kuihtuneiden kukkien pois leikkaaminen auttaa tuottamaan uusia kullannuppuja ja pidentää näin kukintaa. Mikäli istuvat sipulit myöhemmin maahan, anna lehtien lakattua rauhassa paikallaan. Lehdissä oleva ravinto palaa näin takaisin sipuliin ja kukka ilahduttaa seuraavana keväänä uudella kukinnalla. 




Istuta sipulit alkukesällä aurinkoiseen paikkaan ja läpäisevään maahan, yläosa noin 10 cm maanpinnan alapuolelle. Myrkyllisyytensä vuoksi myyrätkin jättävät sipulit rauhaan ja tetenarsissit ilahduttavat sinua taas seuraavana keväänä kukinnallaan. Tetenarsissien lisäksi muita pakkasenkestäviä sipulikukkia ovat sinisenä ja valkoisena kukkivat helmililjat, idänsinililja sekä tulppaani. Vaikka orvokkien kiivain sesonki alkaakin vasta vapun jälkeen, kestävät myös ne pientä, noin viiden asteen pakkasta.





Lumen sulaessa piilossa ollut kasvusto palaa näkyviin ja monen viherpeukalot alkavat syyhytä. Nyt onkin hyvä aika aloittaa pihamaan hoito, sillä kasvien kasvukausi ei ole vielä alkanut ja ne kestävät hyvin käsittelyä. Tässä vinkkejä puutarhan kevättöihin, jotka voit aloittaa jo nyt.

 

Puut ja pensaat siisteiksi

 

Maaliskuu on hyvä aika marjapensaiden karsimiselle. Karsiminen kannattaa, sillä pensaat, joissa ei ole liian tiivis oksisto, tuottavat isompia marjoja. Vanhojen, marjoja jo muutaman kerran tuottaneiden oksien lisäksi kannattaa harventaa myös uusia versoja. Marjapensaiden kevätlannoitus tehdään heti lumen sulettua kosteaan maahan. Puutarhan kevääseen kuuluu myös marjapensaiden, samoin kuin hedelmäpuiden, ruiskutus, joka kannattaa tehdä ennen silmujen puhkeamista maalis- ja toukokuun välillä. 

Koristepensaat pysyvät elinvoimaisina, kun niitä hoidetaan säännöllisesti. Pensaista poistetaan vioittuneet ja kuolleet versot leikkaamalla. Havupensaiden leikkaamisessa on suositeltavaa, että vain saman vuoden uutta kasvustoa karsitaan. Havupensaiden latva typistetään vasta, kun haluttu latvakorkeus on saavutettu.

Puista kannattaa leikata pois sekä huonokuntoiset oksat että liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat ja vesiversot. Kivelliset hedelmäpuut, kuten luumu ja kirsikka, samoin kuin koivu ja vaahtera tulee jättää leikkaamatta keväällä, jottei leikkaushaavan nestevirtaus heikennä puiden kasvua. Omenapuut voi leikata heti kovien yöpakkasten loputtua ennen kuin puut aloittavat kasvukautensa. 

 

 

Nurmikko vehreäksi aidan omalla puolella

 

Lumen sulaessa nurmikon tilalta paljastuu kuollutta heinää, joka tulee haravoida pois, jotta koko kasvusto virkistyy. Nurmikkoa voi ”ilmastoida” pistelemällä siihen reikiä esimerkiksi halikolla, jotta se ei sammaloidu. Reiät voidaan myös täyttää hiekalla, jolloin niiden umpeen kasvaminen kestää pidempään ja vaikutus säilyy kauemmin. Jos nurmikolta löytyy kuolleita kohtia, tehdään niihin paikkauskylvö. Paikkauskylvö tehdään rikkomalla maan pinta ja lisäämällä siemenet, jotka peitetään hiekkamultaseoksella. Nurmikolle talven aikana syntyneet kuopat ja painaumat täytetään lisäämällä niihin uutta multaa. Nurmikkoalueiden reunat kantataan lapiolla, jotta nurmikko ei alkaisi rehottaa myös kukkapenkeissä. Huolitellut reunat antavat pihaan siistin ilmeen. Halutessaan voi raja-alueeseen lisätä vielä puu- tai kivireunuksen tuomaan persoonallisuutta. Nurmen voi kalkita jo silloin, kun lunta on vielä maassa, kun taas lannoitus tehdään vasta roudan jälkeen. 

 

Kukkapenkit kukoistamaan

 

Monelle yksi mieluisimmista puutarhan kevättöistä on kukkapenkkien hoito. Siihen riittää pelkkä penkkien siistiminen, jos penkkiä ei ole tarve muokata kasveja jakamalla. Siistiessä kukkapenkistä poistetaan sekä kuolleet kasvit että vanhat versot leikkaamalla. Luonnonlannoite tai yleislannoite sekoitetaan pintamultaan. 

Kukkapenkin ilmettä voi uudistaa jakamalla kasveja. Keväällä jaettaviin kasveihin kuuluvat muun muassa päiväliljat, jaloangervot, punahatut, kärsämöt ja syysasterit. Oikea hetki kasvien jakamiseen on yleensä toukokuu. Silloin näkee mitkä osat kasvista ovat elinvoimaisia, mutta varret eivät ole kasvaneet niin isoiksi, että niiden käsittely haittaisi kasvin normaalia kasvukehitystä. Kun kasvi jaetaan osiin, sen kukinta pysyy hyvänä ja sen juuret saavat riittävästi ravinteita, kun ne eivät ole kasvaneet liian tiheään. Kasvi jaetaan nostamalla se juuriaan myöten ylös kukkapenkistä. Jokaiseen jaettuun osioon jätetään 2–3 versoa ja terveet juuret. 

 

 

Suojaa kasvit auringolta

 

Monet ikivihreät kasvit, kuten tuijat, alppiruusut ja katajat, tarvitsevat suojaa kevätauringolta. Aurinko lämmittää kasveja, jotka haihduttavat vettä kasvustonsa kautta, mutta eivät vielä saa tarpeeksi sitä takaisin jäisestä maaperästä. Ainavihannat kasvit voi suojata esimerkiksi havunoksilla tai varjostuskankaalla. Peite suojaa kasveja myös kylmiltä kevättuulilta. Puutarhan kevään edetessä ja ilman lämmetessä voi peitettä harventaa pikkuhiljaa ja tehdä siihen hengitysaukkoja, jotta kasvit eivät paahdu auringon niitä lämmittäessä. Suojan voi poistaa, kun maa on täysin sulanut. Sulamista voi nopeuttaa kastelemalla maata lämpöisellä vedellä.