Sisustussuunnittelijan neuvoilla matalasta asunnosta saa valoisan ja nykyaikaisen

Eeva Karlssonin kodissa parveke on kodikas olohuoneen jatke. Kuva: Nina Karlsson ja Annukka Pakarinen
Eeva Karlssonin kodissa parveke on kodikas olohuoneen jatke. Kuva: Nina Karlsson ja Annukka Pakarinen

Elementtikerrostalot saattavat näyttää ulkoa karuilta, mutta asunnoissa on monesti toimiva, selkeä pohjaratkaisu ilman hukkaneliöitä. Nykyään trenditietoisimmat kutsuvat elementtitalojen koteja termillä momo, joka tulee sanaparista modest & modern.

Eeva Karlsson osti Helsingin Maunulasta 1960-luvulla rakennetun 58-neliöisen kaksion kuusi vuotta sitten. Asunto oli tuolloin ilmeisesti suunnilleen alkuperäisessä asussaan ja vaati heti pintaremonttia. Hyvän pohjaratkaisun ansiosta asuntoa oli Karlssonin mukaan helppo sisustaa.

”Arvostan sisustamisessa toimivuutta ja avaruutta”, kertoo Eeva Karlsson.

Eeva Karlsson päätti säilyttää vanhan liukuoven tilanjakana olohuoneen ja makuuhuoneen välillä. Oven tapetointi raikasti ilmeen.
Eeva Karlsson päätti säilyttää vanhan liukuoven tilanjakana olohuoneen ja makuuhuoneen välillä. Oven tapetointi raikasti ilmeen.

Seuraavien viiden yksinkertaisen vinkin avulla teet momokodistasi kauniin. Vinkkien antamisessa auttoi sisustussuunnittelija SI Riia Rauhala.

1. Säilytä toimivat ratkaisut

Karlsson halusi säilyttää olohuoneen ja makuuhuoneen välisen liukuoven, koska liukuovi säästää tilaa. Karlssonin mukaan se ei ollut alkuperäisessä asussaan kovin kaunis, joten hän päätyi päällystämään sen maltillisella tapetilla. Nyt vaaleat kalusteet erottuvat takana olevasta seinästä paremmin.

Takavuosikymmenten suosikkivedin oli moderni lankavedin. Se on yhä linjakas valinta niin vaatekaappiin kuin keittiöönkin.
Takavuosikymmenten suosikkivedin oli moderni lankavedin. Se on yhä linjakas valinta niin vaatekaappiin kuin keittiöönkin.

Myös eteisen tilava kaapisto on alkuperäinen. 1950- ja 60-luvuille tyypilliset minimalistiset lankavetimet ovat kaunis ja ajaton yksityiskohta. Sekä liukuovi että kaapit ovat kestävää ja tukevaa massiivipuuta.

2. Maalaa syvyyttä väreillä

Elementtitalojen asunnoissa on yleensä suorat kulmat. Pehmentäviä elementtejä, kuten kakluuneja, erkkereitä tai leveitä ikkunalautoja ei juuri ole. Tilan tuntua ja valoa saa valkoisella värillä ja peileillä. Laajat pinnat sallivat vahvojenkin värien käytön.

Karlsson maalasi makuuhuoneen takaseinän siniturkoosilla, koska väri on mukavan rauhoittava. Seinä langettaa koko makuuhuoneeseen sinertävän hämyn. Olohuoneen tapeteissa on kohokuviota, joka tuo seiniin elävyyttä ja syvyyttä erityisesti sivulta tulevassa valossa.

Riia Rauhala neuvoo, että jos asunnossa on jäljellä kattolistat, ne kannattaa poistaa, jotta huone näyttäisi avarammalta.

3. Tee lisää tilaa pienillä ratkaisuilla

Aikakauden asunnot ovat usein varsin avaria, joskin matalia. Seiniä voi kaataa kokonaan tai osittain, jotta avaruutta saadaan vielä lisää.

Monessa asunnossa suihku ja vessa ovat erikseen. Niidenkin välistä voi usein kaataa seinän, jos haluaa tiloista avarammat, Rauhala neuvoo.

Säilytyksessä kannattaa hyödyntää koko huonekorkeus. Esimerkiksi kylpyhuoneeseen voi hankkia koko huoneen korkuisen kaapin.

Sermeillä ja verhoilla tilaa saa jaettua kevyesti ja helposti. Esimerkiksi työpöydän voi sijoittaa sermin taa.

Turhat kiinteät naulakot voi karsia pois eteisestä. Näin teki myös Eeva Karlsson ja sai lastenvaunut mahtumaan kulkuväylälle paremmin.

Leveä puinen ikkunalauta toimii paitsi laskutilana myös pienenä aamukahvipöytänä.

4. Panosta valaisimiin

Näyttävät valaisimet toimivat paitsi tietysti valonlähteinä, myös katseenkiinnittäjinä. Ne luovat momoasuntoon tunnelmaa sammutettuinakin. Paavo Tynellin messinkinen kattovalaisin 1940-luvulta on Karlssonin perintöesine.

Monesti aikakauden taloissa on vain yksi sähköpiste valaistusta varten keskellä huoneen kattoa. Silloin on tärkeää, että valaisin on tarpeeksi tehokas. Remontin yhteydessä sähköpisteitä voi teettää kattoon lisää.

5. Hyödynnä parveke

Elementtikerrostalon asunnoilla on usein omat parvekkeet, toisin kuin monessa ulkoa kauniissa talossa. Parvekkeet ovat monesti vielä varsin tilavat. Älä alista momokotisi parveketta varastoksi, vaan sisusta se kuin pieni huone tai terassi.

Karlsson on tehnyt omasta parvekkeestaan olohuoneen jatkeen. Siellä tarkenee kylmälläkin, sillä katossa on lämpölamppu.

Momokotien, eli 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennettujen talojen julkisivu on usein yhdenmukainen ja graafinen.
Momokotien, eli 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennettujen talojen julkisivu on usein yhdenmukainen ja graafinen.

Ota nämä huomioon kun remontoit

Fakta

  • Jos haluat poistaa seiniä, ota selvää, mitkä ovat kantavat rakenteet. Yleensä betoniseinät ovat kantavia, mutta elementtitaloissa tätä on vaikea määritellä omin silmin.
  •  Älä tule tukkineeksi ilmanvaihtoa. Monessa elementtitaloasunnossa korvausilma tulee ikkunaraoista ja venttiilit imevät poistoilman.
  • 1970-lukulaisissa asunnoissa on monesti yksivaiheinen sähkönjako. Se on syytä vaihtaa kolmivaiheiseksi, jotta sulakkeet kestävät

 

Saksalainen huonekaluvalmistaja Nils Holger Moormann on lanseerannut uuden tuotteen, joka edustaa tähän asti valmistajan kookkainta huonekalua. Tämä kookas kappale soveltuu ja toimii parhaiten kuitenkin pienissä tiloissa. Kyseisen tuotteen nimi on Kammerspiel ja sitä voi kutsua asumisyksiköksi asunnon sisällä.

Kammerspiel on kuutiomainen moduleista koostuva yksikkö, joka sisältää sängyn, sohvan, säilytys- ja työtilaa, hyllyjä ja naulakkoja.

 

Jos nämä kaikki toiminnot on koottu keskelle pientä tilaa, säästyy asunnossa paljon enemmän neliöitä verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jolloin huonekalut on sijoitettu seinien viereen.

 

Kammerspiel -kuution voi sijoittaa tilaan asunnon ehdoilla. Sen sohvallinen ulkosivu voi olla esimerkiksi osa olohuonetta.

 


Se osa kuutiosta, johon sisältyy ulosvedettävä pöytä hyllyineen voi olla osa keittiötä tai vaikkapa työtilaa - miten kenellekin parhaiten sopii.

 

Kun nukkumisen, syömisen, työskentelyn ja lukemisen funktiot tapahtuvat kaikki kuution ulkopuolella, on säilytysfunktio sijoitettu loogisesti kuution sisälle.

 

Esimerkiksi walk-in vaatehuone.

 

Kammerspiel -asumisyksikköön sisältyy myös valaistus.

 

Tästä laatikosta voi säätää kuution eri osien valaistusta.

 

Tämä ensimmäinen valmistajan Kammerspiel -kappale juhlistaa debyyttiänsä 41 neliöisessä yksiössä.

 

Tilavaikutelma on viihtyisä ja mielenkiintoinen.  

 

Yhtenäistä tilantuntua edesauttaa, että kuution sivujen viimeistely on samanlainen asunnon seinien kanssa.

 

Puumateriaali luo tilaan lämmintä kodikasta tunnelmaa.

 


Takaseinässä on Moormannin FNP-hylly.

 

41 neliöisen esimerkkiasunnon pohjapiirros.

 

www.moormann.de

HS vieraili sipoolaisen Marika Hisingerin ja espoolaisen Jonna Rönnbergin luona.

Marika Hisingerin koti Sipoossa kohoaa rinteessä kallioisen metsikön laidalla. Kaksikerroksisessa omakotitalossa on suuri olohuone ja siihen yhdistetty avokeittiö, viisi makuuhuonetta, työhuone, sauna ja pari isoa terassia.

Sisustusta hallitsevat valkoiset, beesit, kullanhohtoiset ja siniset sävyt.

Perheeseen kuuluu Hisingerin ja hänen miehensä lisäksi kaksi pientä tyttöä. Olohuoneeseen ja alakertaan on jätetty tilaa, jossa lapset voivat juosta ja leikkiä.

Tavaraa ei ole missään liikaa. Viherkasvit värittävät tasoja ja pöytiä.

”Kasvit tuovat raikkautta kotiin ja niillä saa kivaa ilmettä edullisesti. Pidän avarasta tilasta. Tunnelmaa saa aikaan tekstiileillä ja pikkutavaroilla”, Marika Hisinger sanoo.

Televisiolle on varattu pieni lasitettu tila olohuoneen kyljessä. Siellä saa loikoilla tyynyillä ja patjoilla, kun katselee ohjelmia.

”Tilasta piti tulla viherhuone, mutta se toimii enemmänkin televisiotilana.”

Kodin sisustus on kokonaan Marika Hisingerin suunnittelema. Perheessä rakennettiin uutta taloa, kun Hisinger alkoi opiskella sisustussuunnittelua. Sisustaessaan kotia hän sai testata oppeja käytännössä.

Katso, miltä näyttää sisustusalaa opiskelleen koti

Sisustusala oli Hisingerin mielessä jo lukion jälkeen, mutta opintoneuvoja tyrmäsi alan.

”Sisustaminen ei ollut 1990-luvulla niin pinnalla kuin nykyään. Opiskelin toista alaa ja työskentelin lentoyhtiössä matkustamon esimiehenä, kun vanhin tyttäremme syntyi. Hoitovapaalla aloin miettiä alanvaihtoa ja pääsin toteuttamaan haaveeni.”

Hisinger sai opiskelupaikan Harmonia Sisustuskoulusta Helsingistä. Seitsemän ja puoli kuukautta kestävä koulutus sopi hänen elämän­tilanteeseensa.

”Opiskelimme muun muassa teknistä piirtämistä ja saimme tietoa erilaisista materiaaleista, väreistä ja valaistuksesta. Harjoitukset olivat käytännönläheisiä.”

Nyt Hisinger jatkaa opintoja ja suorittaa suunnittelutöiden ohella sisustajan näyttötutkintoa.

Tältä näyttää Marika Hisingerin koti Sipoossa

Sisustussuunnittelua opiskelevan Marika Hisingerin talo Sipoossa on sisustettu vaaleilla väreillä.
Sisustussuunnittelua opiskelevan Marika Hisingerin talo Sipoossa on sisustettu vaaleilla väreillä.

Tavarat eivät pursuile keittiössäkään, sillä säilytystilaa on riittävästi. Kaapit ovat Ikeasta.
Tavarat eivät pursuile keittiössäkään, sillä säilytystilaa on riittävästi. Kaapit ovat Ikeasta.

Marika Hisinger järjestää mielellään juhlia, ja siksi ruokapöydän ääressä on tilaa kymmenelle.
Marika Hisinger järjestää mielellään juhlia, ja siksi ruokapöydän ääressä on tilaa kymmenelle.

Valkoista keittiötä piristää vihernurkkaus.
Valkoista keittiötä piristää vihernurkkaus.

Marika Hisinger pitää viherkasveista, koska ne puhdistavat ilmaa.
Marika Hisinger pitää viherkasveista, koska ne puhdistavat ilmaa.

Vaaleaan olohuoneeseen tuovat väriä siniset yksityiskohdat.
Vaaleaan olohuoneeseen tuovat väriä siniset yksityiskohdat.

Marika Hisingerin kolme lempiväriä - valkoinen, kulta ja sininen - näkyvät olohuoneessa.
Marika Hisingerin kolme lempiväriä - valkoinen, kulta ja sininen - näkyvät olohuoneessa.

Marika Hisingerin on itse maalannut olohuoneessa sijaitsevan sinisen taulun.
Marika Hisingerin on itse maalannut olohuoneessa sijaitsevan sinisen taulun.

Televisio on sijoitettu lasiseinäiseen viherhuoneeseen, jossa voi löhötä tyynyillä.
Televisio on sijoitettu lasiseinäiseen viherhuoneeseen, jossa voi löhötä tyynyillä.

Työhuone on alakerrassa ja sinne tuo lämpöä punasävyinen matto.
Työhuone on alakerrassa ja sinne tuo lämpöä punasävyinen matto.

Hisingerien pikkutytöt ovat saaneet itse päättää lastenhuoneeseen sisustuksesta.
Hisingerien pikkutytöt ovat saaneet itse päättää lastenhuoneeseen sisustuksesta.

Talon alakertaan mahtuu viettämään iltaa isokin porukka. Takana näkyy baaritiski.
Talon alakertaan mahtuu viettämään iltaa isokin porukka. Takana näkyy baaritiski.

Hisingerit halusivat ison saunan ja kylpyhuoneen, jotta kotona voi rentoutua.
Hisingerit halusivat ison saunan ja kylpyhuoneen, jotta kotona voi rentoutua.

Spa-tyylistä suurta kylpyhuonetta hallitsee iso poreallas.
Spa-tyylistä suurta kylpyhuonetta hallitsee iso poreallas.

Omaa tyyliään hän ei halua lokeroida, mutta mieltymykset vaihtelevat modernista skandinaavisesta tyylistä koristeellisempaan art decoon.

”Innostun niin mummon­mökin kuin modernin omakotitalon suunnittelemisesta. Pidän luonnonläheisistä materiaaleista kuten puusta ja kivestä. Materiaaleissa pyrin mieluummin ajattomuuteen ja käytännöllisyyteen kuin seuraamaan viimeisimpiä trendejä.”

Ideoita Hisinger saa ulkomaisilta nettisivuilta, lehdistä ja sisustusalan tapahtumista.

Hisingerin tavoin espoolainen Jonna Rönnberg on aina ollut innokas sisustaja. Hän hoiti kotona viisi vuotta kolmea pientä poikaansa ja pohti alanvaihtoa.

Hän jätti työt ravintolassa ja aloitti sisustusopinnot samassa koulussa kuin Hisinger.

Rönnbergien talo Espoossa on sisustettu merihenkisesti. Vaa­leat ja siniset värisävyt huone­kaluissa ja tekstiileissä luovat harmoniaa.

Alakerrassa on olohuone, keittiö ja työhuone, yläkerrassa neljä makuuhuonetta. Olohuoneen terassilta aukeaa näkymä golfkentälle.

”Lempihuonekaluni on kierrätetystä puusta tehty iso ruokapöytä. Tilasin sen Haaparannasta, ja hintaa kertyi kuljetuksineen 1 600 euroa. Suomessa pöytä olisi maksanut monta sataa euroa enemmän”, kertoo Jonna Rönnberg.

Pöytää ympäröivät rottinkituolit ja seinällä kohoaa kookas valkoinen vitriini, jossa säilytetään astioita.

”Sain vitriinin yllätyslahjana mieheltäni eräänä äitienpäivinä. Sekin kuuluu suosikkeihini.”

Olohuonetta hallitsee beesi sohvakalusto. Sohvat ja nojatuolit perhe hankki Ikeasta. Pöydän hän löysi Tori.fi:n kirpputorilta.

”Sisustamisen ei tarvitse olla kallista. Hyviä löytöjä voi tehdä internetin kierrätyssivuilta. Myyn siellä itsekin tavaraa.”

Tältä näyttää Jonna Rönnbergin talo Espoossa

Kolmella pojalla on leikkipaikka lähellä: sinne näkee yläkerran ikkunasta.
Kolmella pojalla on leikkipaikka lähellä: sinne näkee yläkerran ikkunasta.

Olohuonetta hallitsee beesi sohvakalusto. Se on hankittu Ikeasta ja siinä on irrotettavat päälliset.
Olohuonetta hallitsee beesi sohvakalusto. Se on hankittu Ikeasta ja siinä on irrotettavat päälliset.

Kierrätetystä puusta tehty ruokapöytä on tilattu Haaparannasta. Rottinkikori on Riviera Maisonin.
Kierrätetystä puusta tehty ruokapöytä on tilattu Haaparannasta. Rottinkikori on Riviera Maisonin.

Sisustustyyliään Jonna Rönnberg kuvailee sanalla New England, ja tyyli on peräisin Yhdysvaltojen itärannikolta. Hän lukee paljon sisustuslehtiä ja -kirjoja.
Sisustustyyliään Jonna Rönnberg kuvailee sanalla New England, ja tyyli on peräisin Yhdysvaltojen itärannikolta. Hän lukee paljon sisustuslehtiä ja -kirjoja.

Ruokapöydässä on jykevät jalat. Juniorituolissa on korkeat jalat.
Ruokapöydässä on jykevät jalat. Juniorituolissa on korkeat jalat.

Jonna Rönnberg haluaa sisustuksessa yhdistää eri materiaaleja, värejä ja kuoseja sekä uutta ja vanhaa.
Jonna Rönnberg haluaa sisustuksessa yhdistää eri materiaaleja, värejä ja kuoseja sekä uutta ja vanhaa.

Jonna Rönnberg vaihtoi ravintolatyöt sisustusalaan. Nyt hän työskentelee keittiösuunnittelijana.
Jonna Rönnberg vaihtoi ravintolatyöt sisustusalaan. Nyt hän työskentelee keittiösuunnittelijana.

Tyynyt ja valaisimet ovat Jonna Rönnbergille tärkeitä.
Tyynyt ja valaisimet ovat Jonna Rönnbergille tärkeitä.

Olohuoneessa on valkoinen sivupöytä.
Olohuoneessa on valkoinen sivupöytä.

Avokeittiön seinällä oleva kartta on osa merihenkistä sisustusta.
Avokeittiön seinällä oleva kartta on osa merihenkistä sisustusta.

Näkymä eteisestä työhuoneeseen. Työhuoneessa tärkeät tavarat ovat kaapissa, jotta ne eivät kerää pölyä.
Näkymä eteisestä työhuoneeseen. Työhuoneessa tärkeät tavarat ovat kaapissa, jotta ne eivät kerää pölyä.

Työpöytä on lasia, ja työhuoneessakin palavat kynttilät.
Työpöytä on lasia, ja työhuoneessakin palavat kynttilät.

Lasten valokuvat koristavat yläkertaan menevää portaikkoa.
Lasten valokuvat koristavat yläkertaan menevää portaikkoa.

Perheen 5- ja 7-vuotiaat pojat pelaavat jalkapalloa ja jääkiekkoa.
Perheen 5- ja 7-vuotiaat pojat pelaavat jalkapalloa ja jääkiekkoa.

Puolisoa voi ilahduttaa tuomalla aamiaisen sänkyyn.
Puolisoa voi ilahduttaa tuomalla aamiaisen sänkyyn.

Makuuhuoneeseen tunnelmaa tuovat pöytävalaisimet.
Makuuhuoneeseen tunnelmaa tuovat pöytävalaisimet.

Kotiin on kuitenkin kertynyt hollantilaisen Riviera Maisonin tuotteita. Niitä ovat muun muassa erilaiset rottinkikorit ja seiniin kiinnitetyt koukut. Olohuoneen nurkassa seisoo sukulaisilta peritty vanha maitotonkka.

”Koulussa opin ajattelemaan sisustamista kokonaisuutena. Lähtökohtana ovat aina tila ja asukkaat. Yhdistämällä erilaisia materiaaleja, värejä ja kuoseja sekä vanhaa ja uutta syntyy kiinnostava ja kerroksellinen sisustus.”

Värien harmonia, kodikkuus rentous ja käytännöllisyys ovat Rönnbergille tärkeitä. Vanhempien makuuhuone pursuaa tyynyjä. Kynttilät ja pöytälamput levittävät pehmeää valoa.

Sisustustyyliään Rönnberg kuvailee sanalla New England. Merellinen tyyli on peräisin Yhdysvaltojen itärannikolta.

”Materiaaleissa pidän rottingista, sisalista, pellavasta ja kierrätetystä puusta, joka tuo karheutta sisustukseen.”

Koulu vahvisti Rönnbergin halua työllistyä alalle. ”Otin ison askeleen ja irtisanouduin silloisesta ravintola-alan työstäni. Viime helmikuusta olen työskennellyt keittiösuunnittelijana.”

Marika Hisinger ja Jonna Rönnberg ovat molemmat käyneet Harmonia Sisustuskoulun Helsingin Käpylässä.

Sisustusarkkitehti Sonja Hukkanen perusti koulun viisi vuotta sitten, koska hänen mielestään alalle tarvittiin yksilöllistä ja käytännönläheistä koulutusta.

Koulussa alkaa kaksi kurssia joka vuosi. Opiskelijoita on ollut runsaat 130. Suurin osa opiskelijoista on ollut naisia, joita yhdistää intohimo kodin sisustamiseen. ”Monet opiskelijat ovat vaihtaneet alaa, koska ovat päässeet sisustuskoulun jälkeen töihin sisustusalalle. Sisustusalalla on hyvä työllisyys”, kertoo Sonja Hukkanen.

Sisustussuunnittelija on palveluammatissa, ja asiakkaina on paljon tavallisia oman kodin ­sisustajia.

”Monille on suuri kynnys ottaa yhteyttä sisustussuunnittelijaan. Yksi syy tähän on television sisustusohjelmat, jotka antavat väärän kuvan sisustussuunnittelijan työstä. Emme arvostele ihmisten koteja, vaan autamme tilaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja annamme käytännön neuvoja sisustamiseen.”

Sisustussuunnittelija työskentelee hyvin yksityisellä alueella, ihmisen kotona. Sitä pitää kunnioittaa.

Sisustusneuvoja kaivataan yleensä silloin, kun elämäntilanne muuttuu. Perhe ostaa uuden asunnon, muuttaa tai lapset lähtevät pois kotoa.

Silloin kodin tiloja halutaan uusia vastaamaan omia toiveita. Kotia uusitaan myös remontin yhteydessä.

Sisustussuunnittelija neuvoo esimerkiksi kalusteiden ja materiaalien valinnassa, seinien tapetoinnissa ja maalauksessa.

Suuret rakenteelliset muutokset kuten seinien purkamiset vaativat usein rakennussuunnittelijan tai arkkitehdin apua.

Kodin sisustusta voi Hukkasen mukaan uusia melko pienelläkin budjetilla. Parin tunnin konsultaatio sisustussuunnittelijan luona maksaa 250 euroa. Rahaa säästyy, jos remontin tekee itse.

”Kotia voi remontoida vähitellen oman budjetin ja taitojen mukaan.”

Kaunis koti on Hukkasen mielestä sellainen, jossa asukas viihtyy ja arki sujuu.

”Persoonalliset kodit ovat kiinnostavia. Kannustan ihmisiä tekemään rohkeasti valintoja omien mieltymysten mukaan.”

Kotiin ei kannata ostaa uutta tavaraa, ellei ole pakko. Vanhoille tavaroille ja huonekaluille voi keksiä uutta käyttöä ja huonekaluja voi korjauttaa, kierrättää ja maalata.

Monessa kodissa on liikaa tavaraa, eikä tärkeille esineille riitä tilaa. Säilytyspaikat kannattaakin suunnitella tarkasti, Hukkanen neuvoo. Harrastusvälineet, kengät ja vaatteet löytyvät, kun niillä on omat paikkansa.

Hukkasen mukaan sisustuksessa korostetaan nyt yksilöllisyyttä, inhimillisiä arvoja, omaa tyyliä, ekologisuutta, aitoutta, pelkistämistä ja karsimista.

Sonja Hukkanen (vas.) ohjaa Harmonia Sisustuskoulun opiskelijoita Jaana Lahdenperää, Tuula Holecekiä ja Heljä Vähämaata.
Sonja Hukkanen (vas.) ohjaa Harmonia Sisustuskoulun opiskelijoita Jaana Lahdenperää, Tuula Holecekiä ja Heljä Vähämaata.

Näin opiskelet sisustusalalle

Suomessa on erilaisia reittejä opiskella sisustamista. Korkeakoulutasoista opetusta saa Aalto-yliopistossa Helsingissä, Lahden muotoiluinstituutissa, Lapin yliopistossa Rovaniemellä ja Metropoliassa Helsingissä.

Aalto-yliopistossa oppiaineena on sisustusarkkitehtuuri. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan erilaisia tiloja. He voivat työllistyä alan suunnittelutehtäviin. Taiteen kandidaatiksi sisustusarkkitehtuurista voi jatkaa opintoja muotoilun laitoksen maisteriohjelmassa.

Lapin yliopistossa järjestetään sisustus- ja tekstiilimuotoilun opetusta, joka keskittyy tekstiilien suunnitteluun, tekstiilitaiteeseen ja tilasuunniteluun. Yliopistosta valmistuneita opiskelijoita sijoittuu muun muassa matkailualalle hotellien palvelukseen.

Lahden muotoiluinstituutista valmistuu sisustusarkkitehtejä, jotka voivat suunnitella julkisia ja yksityisiä tiloja. Kohteita ovat esimerkiksi yksityisasunnot, kahvilat, hotellit ja sairaalat.

Helsingissä Metropolia-ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta sisustusarkkitehtuurissa. Sisustusarkkitehti valmistuu muotoilun tutkinto-ohjelmasta. Opiskelijat perehdytetään muun muassa tila-, valaistus-, kaluste ja rakennussuunnitteluun.

Sisustusalan ammattitutkintoja voi suorittaa monissa ammatti- ja aikuisopistoissa eri puolilla Suomea. Opinnot kestävät yleensä vuodesta kahteen vuoteen. Opiskelijat saavat sisustamisen lisäksi valmiuksia asiakaspalveluun ja myyntityöhön muun muassa sisustusalan liikkeissä.

Sisustusalan ammattitutkinnon voi suorittaa 1–2 vuodessa esimerkiksi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa, Vantaan ammattiopisto Variassa, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa.

Opintojen sisältö vaihtelee eri kouluissa. Vantaalla Varia tarjoaa sisustusalan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, joka on toisen asteen ammatillista koulutusta ja perustuu näyttötutkintoon. Ammattitutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena työnantajan kanssa. Se kestää yleensä kaksi vuotta.

Savonlinnassa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon tai sisustusalan ammattitutkinnon.

Valkeakoskella sisustusalan ammattitutkinto painottuu käytännön taitoihin, opinnoissa on muun muassa sisäpintojen käsittelyä ja tilasuunnittelua. Tampereella opiskellaan sisustusremontointia.

Sisustusalan työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä melko hyvät.

”Näkymät vaihtelevat suhdanneherkällä alalla paljonkin, mutta monipuoliset opinnot antavat mahdollisuuden työllistyä esimerkiksi kalusteliikkeisiin suunnittelija-myyjiksi ja suunnitteluassistenteiksi suunnittelutoimistoihin”, kertoo sisustusalan vastuukouluttaja Kati Taivalanti Variasta.

Suomessa on myös yksityisiä sisustussuunnittelua tarjoavia kouluja. Helsingin Käpylässä sijaitseva Harmonia Sisustuskoulu on yksi niistä. Seuraava sisustussuunnittelun kurssi alkaa ensi keväänä. Yksityisiä sisustuskouluja ovat myös Sisustusakatemia ja Helsinki Design School. Opiskelu kestää 7–11 kuukautta.

Sisustussuunnittelua voi opiskella myös työn ohessa. Sisustussuunnittelun ammatillinen jatkokoulutus (ajk) kestää 14 kuukautta.

Työpaikoissa on nykyään avokonttoreita ja kouluissa ryhmäopiskelua – työskenteleminen sekä opiskeleminen ei rajoitu pelkästään työpöydän taakse erilliseen toimisto- tai luokkatilaan. Silti on mukavaa, kun kotoa löytyy oma perinteinen työhuone tai -piste, jossa voi rauhassa asioida. Se on oma hiljainen keidas, jossa kaikki on järjestetty oman maun mukaan. Täällä pääsee keskittymään ja työnteko sujuu.


Työpöydäksi voi ottaa käyttöön vanhan kirjoituspöydän, joka tuo tilaan  muodikasta retrohenkeä. Pöydän voi koota esimerkiksi vanhoista laatikostoista ja uudesta pöytälevystä tai se voi olla kokonaan vanha. Vastaavia löytyy joko kokonaisina tai erillisinä osina kierrätyskeskuksista ja kirppiksiltä. Kuvassa näkyvä Cardboard-pöytävalaisin on suomalaisen Andbrosin suunnittelema ja valmistama.

 


Kun pöytäpintaa ei tarvita paljon, hyllykokonaisuuteen sijoittuva pöytälevy on kätevä ratkaisu. Kuvassa Lundia Classic ruskealakattu hyllykokonaisuus.

 

Vastaavan ratkaisun voi muodostaa myös Stringin hyllykokonaisuudesta.

 


IKEA PS 2014 kirjoituslipastoon on hyvä laittaa tietokone ja paperit piiloon työskentelyn päättyessä. Lipastossa on valmiit aukot johtoja varten.
Design Krystian Kowalski, Maja Ganszyniec ja Pawel Jasiewicz.

 

Kaunis, siro ja naisellinen Honore-kirjoituspöytä ranskalaiselta valmistajalta Harto

 

Taitava puuseppä tekee kaikki työpisteeseen tarvittavat huonekalut itse. Kuvassa puuseppä Kai Hovivuoren tekemä kalusto.

 

Työpisteen vieressä on hyvä olla käytännöllistä hyllypintaa. Sopiva ratkaisu on seinälle kiinnittyvä modulihyllykokonaisuus, johon voi kiinnittää erilaisia osia oman tarpeen mukaan. Kuvassa näkyy Elfan hylly, jota myyvät useimmat rautakaupat.

 


70/70 työpöytä on jämäkkä ja minimalistinen. Design Taf Architects, valmistaja tanskalainen Muuto. Kyseistä tuotemerkkiä myy esim. Finnish Design Shop. Työpöydän taakse seinälle on kiva laittaa kuvia, kortteja ja tauluja, jotka piristävät työskentelyä.

 

Ompelutöiden harrastaja tarvitsee paljon erilaisia laatikkoja pikkutavaroiden säilyttämiseen. Mainio ratkaisu on koota laatikostot seinälle luovaksi kokonaisuudeksi – näin säästyy myös lattiapintaa.

 

Kant-työpöydässä on syvennys, jossa säilyttää kirjoja ja joka estää tavaroida putoamasta pöydältä. Design Patrick Frey ja Markus Boge, valmistaja saksalainen Moormann (kuva Jäger&Jäger). 

 

Ilmava ja kevytrakenteinen Zickzack-kirjoituspöytä soveltuu hyvin pieneen tilaan. Valmistaja Ellos

 


REB 005 Kaari-työpöytä Artekilta. Design Ronan ja Erwan Bouroullec.

 


Kaari-sarjan elementeistä voi koota myös seinään kiinnittyvän pöydän.

 

Hyvä idea työhuoneeseen on korkkilevyillä katettu seinä, joka toimii muisti – ja ilmoitustauluna. Kuvassa näkyvän työhuoneen suunnittelu Ilse Crawford, kuva Virta.

 

Itsenäisyyspäivän kunniaksi toimitus valitsi omat sinivalkoiset sisustussuosikkinsa. Suomalaista designia totta kai. 

Alvar Aalto suunnitteli Kultakellon (Golden Bell) vuonna 1937 Savoy-ravintolaan. Artekin valikoimasta löytyvä valaisin ei ole menettänyt lumoaan. 

 

Adean Lin-tuoli on siro ja moderni. Samalla hyvin klassinen. Suunnittelija Petra Lassenius. 

 

Marimekon Tasaraita-vuodevaatteet eivät esittelyjä kaipaa. Ihanan pehmeä puuvillatrikoo kutsuu peiton alle lepäämään. 

 

Iittalan Nappula-kynttilänjalka on moderni ja persoonallinen sisustuselementti joko yksinään tai useamman Nappulan muodostelmana. Suunnittelija Matti Klenell. 

 

Lily-kulho on herkän kaunis ja sopii monenlaiseen sisustukseen ja käyttöön. Suunnittelija Bette Eklund. 

 

Johanna Gullichsenin upeissa tekstiileissä kohtaavat perinteet ja nykyaika: kauniit värit, kuviot ja käytännöllisyys. 

 

Valkoinen Karuselli-tuoli on vuodesta toiseen monen designin ystävän toivelistalla. Suunnittelija Yrjö Kukkapuro. 

 

Monipuolinen Woodnotesin Twiggy-pöytä sopii tuomaan lämpöä sinivalkoiseen sisustukseen. 

 

Emil-villahuopa lämmittää vuoden ympäri. Suunnittelija Anna Ruohonen on ammentanut inspiraatiota vanhaa kunnioittaen yrityksen historian alkuajoista. 

 

Harri Koskisen Iittalalle suunnittelema Lantern-valaisin kiehtoo yksinkertaisella mutta näyttävällä muotoilulla. 

 

Koivuvanerista valmistettu kaunis Pilke-valaisin on saanut vaikutteita perinnekäsitöistä.  Suunnittelija Tuukka Halonen. 

 

Marimekon ihana Kuukuna-tyynyliinaa koristaa kuosi, jonka Oiva Toikka suunnitteli vuonna 1960. 

 

Nikarin tuotteissa näkyy suomalainen luonto ja arvostus käsityötaitoja kohtaa. Kari Virtasen suunnittelema Periferia-saunajakkara on tehty männystä ja tervalepästä. 

 

Eero Aarnion kädenjälkeä on veikeä ja moderni Tuplakupla. Tätä valaisinta saa useammassa koossa.  

 

Lapuan Kankureiden lämpimässä Corona-villahuovassa on ajaton kuvio ja värimaailma. Suunnittelija Marja Rautiainen. 

 

Kaunis Aitta-matto on valmistettu kierrätyspuuvillasta. Suunnittelijoina Saana ja Olli. 

 

Ekologinen vaihtoehto pöytävalaisimelle on kartongista tehty Andbrosin Model No. 3. Taivaansinisen lisäksi myös muita värivaihtoehtoja.