Puolalainen Studio Loft Kolasinski -suunnittelutoimisto on tehnyt saneeraus- ja sisustussuunnitteluja lukuisiin vanhoihin arvo- ja teollisuuskiinteistöihin. Loft Kolasinski pyrkii vanhoissa interiööreissä säilyttämään ja kunnostamaan kiinteitä sisustuselementtejä mahdollisimman alkuperäisellä tavalla. Lopputuloksena saadaan kauniit ja nykyaikaiset rakennuksen alkuperää kunnioittavat tilat.

Kuvassa on Loft Kolasinskin suunnittelema interiööri 20-luvun talossa Szczecinin kaupungissa Puolassa.

 

Villan omistaja ja tilaaja oli paikallisen lasitehtaan johtaja 20-luvulla. Talo rakennettiin betoniperustukselle, joka kyseisenä ajanjaksona ei ollut perinteinen valinta. Talossa on myös oma pakotunneli. 80-luvulla rakennus toimi julkisena ruokalana, minkä jälkeen se seisoi käyttämättömänä.

 

Villan saneerausprojekti alkoi vuonna 2014, jolloin kaksikerroksiseen taloon tehtiin asuntoja. Studio Loft suunnitteli tämän villan ensimmäisen kerroksen 179-neliöisen asunnon. Suunnittelutoimiston mukaan saneerausprojektissa kului eniten aikaa ja rahaa puusepäntöihin. Sisustuksessa tilan kaikki puuelementit kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa.

 

Keittiön ja olohuoneen välissä kulkevat upeat alkuperäiset liukuovet. Sohvaryhmä muodostuu vintage-huonekaluista, joita Lost Kolasinski hankkii niin huutokaupoista kuin yhteistyökumppaneilta.

 

Tilasuunnittelun lähtökohtana oli säilyttää interiöörissä 20-luvun tunnelma ja samalla tuoda siihen nykyaikaista raikkautta.  

 

Kaikki asunnon pistorasiat ja valokytkimet ovat mustaa bakeliittia.

 

Keittiökalusteet on suunniteltu tätä asuntoa varten ja teetetty Studio Loft Kolasinskin piirrosten mukaan.

 

Työtasolle valoa antavat Alvar Aallon suunnittelemat A110-riippuvalaisimet.

 

Ruokailuhuoneen puinen pöytä on Loft Kolasinskin suunnittelema.

 

Pöydän ympärillä olevat tuolit, kuten myös pöydän kohdalla olevat riippuvalaisimet edustavat vintagea.

 

Asunnon alkuperäinen kaakeliuuni sijoittuu nykyisen tilanjaon mukaan kylpyhuoneeseen. Teknisistä syistä se ei ole käytössä.

 

Talon nykyinen omistaja käyttää sen sijaan olohuoneessa 50-luvun kaasutakkaa. Suunnittelijoiden mukaan kyseisessä laitteessa oli ostettaessa 50-luvulta peräisin olevat hintalaput. Asukkaat kertovat lämmittimen toimivan mainiosti.

 

Pelkistetty ja tyylikäs ikkunalla varustettu kylpyhuone.

 

Seinän lasitiilit ovat peräisin 20-luvulta.

 

Lasitiilit löytyivät Loft Kolasinskin iäkkään asiakkaan puutarhasta ja niitä ei oltu käytetty koskaan. Loft Kolasinski pyysi naista myymään kyseiset tiilet heille. Nainen ilmoitti, että paras korvaus tiilistä on, jos joku vie ne ilmaiseksi hänen pihaltaan pois. 

 

Kuvat: Karolina Bak
 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.