Tämä talo valmistui Montreuxin kaupunkiin vuonna 1911 rautatietyöläisten asuintaloksi. Työläiset rakensivat rautatietä, joka kulkee Mounreuxin ja Rochers-de-Naxe välissä. Talo pystytettiin isoista kivilohkareista, jotka saatiin rautatietä varten tehdyistä kallioleikkauksista.

Talo, jonka ympärillä kulkevat viihtyisät terassit, sijoittuu mäen rinteeseen ja rakennuksesta aukeavat henkeäsalpaavat näkymät Geneva-järvelle, Alpeille ja Rivieralle.

 

Talon edellinen vuokralainen ja nykyinen omistaja arkkitehti Ralph Germann teki rakennusta nykyaikaistaessaan monia muutoksia.

 

Talon ympäri kulkeva puinen terassipinta on samassa tasossa korkeammalle mäkeen vievän betonisen kävelytien kanssa.

 

Ainoana alkuperäisenä elementtinä talon sisätiloihin on jätetty kiviportaat, joissa on pähkinäpuinen ja takorautainen kaide. Talon kerroksia tyylillisesti yhdistää neliöreikäinen betonielementti.

 

Se toimii samalla tilassa ääni- ja lämpöeristeenä. Arkkitehdin mukaan kyseinen ratkaisu osoittautui yllättävän toimivaksi – lämpö, melu ja valo kulkevat ohi ja perheenjäsenet voivat viestitellä keskenään kerroksesta toiseen.

 

Ensimmäinen kerros on avonaista tilaa, josta löytyy keittiö ja olohuone.

 

Lattia on lehtikuusta, takka betonia ja seinäpinnat kalkittu.

 

Arkkitehti arvostaa tyhjää tilaa ja sitä, että huonekalut ovat kuin osa arkkitehtuuria.

 

Keittiön työtaso on valmistettu betonista.

 

Keittiötason päälle voi asettaa kätevät leikkuulaudat, joiden etuosa estää niitä liukumasta.

 

Keittiön ahtaat ikkunat edustavat talon alkuperäisiä. Vintagehenkinen ruokailuryhmä nousee pelkistetyssä tilassa kauniisti esille.

 

Talon alimmaisesta kerroksesta on liukuovien kautta suora yhteys terasseille ja puutarhaan.

 

Liukuovet uppoutuvat kätevästi seinien sisään.

 

Vanhempien makuuhuone sijoittuu strategisesti talon keskimmäiseen kerrokseen ja ylimmäinen katon alle jäävä tila on lasten käytössä.

 

Ns. vanhempien kerros on avointa tilaa. Neliötä on 80. 

 

Ikkunarivin alla kulkee betoninen hylly.

 

Kevyt puuseinä erottaa symbolisesti ammeen makuutilasta. 

 

Ammeen läheisestä ikkunasta avautuu näkymä Geneve-järvelle ja Alpeille.

 

Tilan tunnelma on rauhallinen, lämmin ja japanilaishenkinen.

 

Avonaisessa tilassa sijaitsevan ammeen lisäksi löytyy vanhempien kerroksesta myös perinteiset suihkutilat.

 

Tämä ovi vie lastenhuoneeseen, joka sijoittuu talon ylimmäiseen, katon alle jäävään kerrokseen.

 

 

Arkkitehtuuri, sisustus- ja kalustesuunnittelu: Ralph Germann architectes

 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.