Suunnittele työ hyvin ja pyydä apuvoimia

Netistä apua maalaamiseen

Puutalon maalaaminen on iso urakka. Apua saattaa saada urakoitsijapalveluista.

Esimerkiksi Tikkurilan Tekijäpankki ja Urakkamaailma kokoavat nettisivuillaan urakoitsijoiden yhteystietoja eri paikkakunnilta. Tekijapankki.com, Urakkamaailma.fi.

Maalivalintoihin neuvoja saa esimerkiksi Teknoksen Maalineuvonnasta ja Värisilmän Maalitohtorilta. Maalitohtorin voi tilata lisäksi kotikäynnille matkakustannuksia ja kohdekäyntikorvausta vastaan. Varisilma.fi, Teknos.fi

Ulkomaalauskausi on Suomessa parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sää on tarpeeksi kuiva maalaamiseen.

Paras maalaussää on pilvipouta. Silloinkin kannattaa sutia suojassa suoralta auringonporotukselta, koska maalattavaan pintaan voi tulla aurinkokuplia. Maalikalvo kuivuu silloin pinnalta liian nopeasti.

Elokuussa kuivaa maalaussäätä on aamukymmenestä iltapäivään. Aamukaste on jo kuivunut, eikä iltakaste ole vielä laskeutunut.

Jos alkaa sataa, pidä maalaamisessa tauko. Anna sateen mennä rauhassa ohi ja pintojen kuivahtaa ennen työn jatkamista.

Sekoita maali aina huolellisesti ja ohenna sitä tarvittaessa, jotta maalia on helppo sivellä.

Pintojen huoltomaalausväli vaihtelee eri kohteissa, mutta maalauksen tarpeen näkee usein jo silmämääräisesti. Kohde on aika kunnostaa, kun sen pinta on kulunut tai siinä on auringon uv-säteilyn tai sään aiheuttamaa hilseilyä ja haalistumista.

Maalauksen valmistelu on aina samanlaista. Likaisen tai homeisen puupinnan päälle ei saa maalata, joten pese pinta ensin homeenpoisto- tai tehopesuaineella. Kaavi vanha irtonainen maali maalikaapimella pois, ja harjaa pois nukkaantunut puuaines.

Anna puupinnan kuivua pesun jälkeen pari päivää ennen maalausta. Käsittele puhtaat pinnat pohjusteella.

Jos maalipinta on ehjä ja hyvin hoidettu, sen päälle voi maalata uuden huoltomaalauskerroksen.

Sahattua maalaamatonta puutavaraa sutii litralla maalia noin viisi neliötä. Jos pinta on aiemmin maalattu, litra riittää noin kahdeksaan neliöön.

Tikkaiden käyttö on sitä riskialttiimpaa, mitä korkeammalla maalataan. Esimerkiksi ison omakotitalon maalaamiseen kannattaa vuokrata alumiinitelineet. Maalaustyö on silloin nopeampaa ja turvallisempaa. Kampanjoiden aikaan telinevuokrasta voi saada alennusta, jos ostaa tietyn määrän maalia.

Valmistele maalaus huonolla säällä tai aamukasteen aikaan. Silloin koko maalauspäivä tulee tehokkaasti käyttöön.

Juttuun on haastateltu Tikkurilan teknisen tuen päällikkö Rami Kuparista.

Filosofian professori mukaan paluu vanhoihin paikkoihin muistuttaa siitä, mitä joskus olimme.

Talon arvo ei ole välttämättä rahassa mitattavissa. Tunnearvo saattaa nostaa lapsuudenkodin hintaa.

Tunnearvon kysymys on moraalifilosofinen ongelma. Kuinka paljon tunteet ja muistot maksavat?

Filosofian professori Timo Airaksisen mielestä kaupanteossa ei ole tunnearvon tapauksessa vaaraa maksaa ylihintaa.

”Osoitan korkealla hintatarjouksella, millainen henkilökohtainen arvo kohteella on minulle.”

Ostaja maksaa henkilöhistoriasta, identiteetistä ja juuristaan.

”Kävin vähän aikaa sitten Vaasassa. Näin Raastuvankadun talon ikkunasta vanhan lapsuudenkotini kakluunin. Täytyy myöntää, että sen näkeminen herätti minussa lämpimiä ajatuksia.”

”Rakastamme vanhoissa paikoissa entistä itseämme. Näissä paikoissa palaamme siihen näkökulmaan, josta entinen itsemme tarkkaili ennen maailmaa.”

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila pitää nostalgiaa merkkinä nykyisyyden arvioimisesta. Puolen vuosisadan takaiset valokuvat kertovat ajasta, jolloin asiat olivat eri lailla kuin nykyään.

”Nostalgia syntyy tyytymättömyydestä nykyisyyteen. Elämme aikaa, jolloin yhtenäiskulttuurin kuvitellaan murenevan ja harmonian häviävän. Silloin koti mielletään paikaksi, jonne voi palata ja jossa on yhä turvallista.”

Nostalgia on kreikankielinen lainasana, joka tarkoittaa kotiinpaluun tuskaa.

”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.
”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.

Sanan taustalla on ajatus siitä, että kotiinpaluu on mahdotonta, ja siksi koti-ikävä tekee ihmisen alakuloiseksi. 1800-luvulle asti nostalgia diagnosoitiin sairaudeksi, josta kärsivät erityisesti merimiehet ja sotilaat. Ihminen menetti vieraissa oloissa elämänvoimansa ja masentui.

Meidän oloissamme kotiinpaluu on tullut moninkin tavoin mahdolliseksi, vaikka lähdöstä olisikin kulunut aikaa ja asiat ympärillä muuttuneet.

”Nostalgiaa voidaan syyttää pinnalliseksi ja jopa valheelliseksi. Mutta se on ihmisille silti totta ja tärkeää.”

Kulttuuri on täynnä tarinoita kotiinpaluusta niin kotiin kuin kotiseudulle. Kyseessä on fantasia, josta elokuvat, laulut ja kirjallisuus ovat kertoneet koko ihmiskunnan historian ajan.

Eräs suosituimmista suomalaisista kotiinpaluun teemoista on paluu maaseudulle, joista muuttoliike lähti liikkeelle kaupunkiin 1960-luvulla.

Tätä tarinaa ovat hyödyntäneet paluumuuttomarkkinoinnissaan muun muassa Mikkelin, Kouvolan ja Joensuun kaupungit.

Kaupungit ovat lähettäneet pääkaupunkiseudulla asuville entisille asukkailleen kirjeen, joka markkinoi kotiseutua muun muassa juurilla ja identiteetillä.

”Kuntien näkökulmasta nuoret perheelliset ovat erityisen haluttuja paluumuuttajia”, kertoo Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Kotiinpaluu ei tosin ole aina iloinen. Toisinaan vanha kotipaikkakunta on muuttunut tunnistamattomaksi vuosien aikana.

Silloin kotiseudun tunnearvo joutuu kivuliaasti uudelleenarvioitavaksi.

”Evakot matkustivat entisille kotipaikoilleen Karjalaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Perillä odotti järkytys. Vastassa oli joutomaata, eikä koteja ollut enää olemassa”, sanoo folkloristiikan dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton entinen toiminnanjohtaja Lassi Saressalo.

Arvo Viertola kehitti lattialämmityksen mökkisaunaan Kangasniemelle.

Likaiset astiat piti saada pois näkyvistä ja vieraiden silmistä. Niinpä Erja ja Kari Moisiola kehittivät mökilleen ulkotiskipaikan. Pesua odottavat astiat piilotetaan lokeroon kannen alle, jos tiskejä ei heti ehdi pestä. Siellä ne pysyvät myös metsäneläinten ulottumattomissa.

Tiskipaikka on yksi yli sadasta Kari Moisiolan keksinnöstä, joita hän on tehnyt pariskunnan mökille Vilppulaan Pirkanmaalle. Moisiola oli yksi vastaajista, kun HS pyysi lukijoita esittelemään mökkikeksintöjään.

”Vaimo ideoi ja minä toteutan”, Kari Moisiola hymyilee.

Moisiolan mökillä astiat pestään ulkona tiskipaikalla, sadevesi puhdistuu vedensuodattimessa ja osa laiturista kääntyy selkänojaksi auringonottoa varten.
Moisiolan mökillä astiat pestään ulkona tiskipaikalla, sadevesi puhdistuu vedensuodattimessa ja osa laiturista kääntyy selkänojaksi auringonottoa varten.

Mökin vieressä sijaitsevan tiskirakennelman yläosa on vankkaa lautaa. Se on tervattu ulkopuolelta ja lakattu sisäpuolelta venelakalla. Alaosan puut ovat halkaistua ja tervattua mäntyä. Luonnonpuut Moisiola hakkasi omalta tontilta.

Astiat kuivataan ritilöiden päällä.
Astiat kuivataan ritilöiden päällä.

Allasta ja kaappeja suojaa luonnonpuusta tehty katos, jossa on valokate. Tiskipöydän kansi nousee ja taittuu, joten se palvelee säilytystasona astioille.

”Koska kansi on raskas, rakensin siihen vastapainomekanismin. Tiskipöydän takana on paino, joka on yhdistetty vaijerilla rissan kautta kanteen. Mekanismi keventää kannen avaamista ja sulkemista”, Moisiola kertoo.

Tiskipöydässä on kaksi allasta, joista vesi menee putkia pitkin imeytyskaivoon. Likavettä ei loroteta suoraan luontoon vaan maan sisällä olevaan saostuspalloon, josta se valuu imeytyskaivoon.

Sadevesi otetaan talteen ja lämmitetään padassa. Vesi valuu mökin katolta kourua pitkin tynnyriin, josta se johdetaan suodattimen läpi toiseen tynnyriin.

Lautaset kuivatetaan tiskipöydällä ritilän päällä. Sen alla on kaksi ritilälaatikkoa astioiden kuivatukseen. Myös likaisille astioille on oma laatikko ja pöytätason alta kääntyy aputaso.

Kari ja Erja Moisiola viihtyvät mökillään suuren osan kesästä.
Kari ja Erja Moisiola viihtyvät mökillään suuren osan kesästä.

Moisiolat ostivat mökkitontin runsaat kymmenen vuotta sitten.

”Maasto oli silloin pelkkää ryteikköä ja ranta jyrkkä. Kaadoimme puut ja raivasimme tontin ennen kuin aloimme rakentaa.”

Mökkipaketin he hankkivat valmiina. Kaikki muu onkin itse ideoitua ja rakennettua. Mökissä ei ole sähköä. Takka lämmittää ja kynttilät valaisevat illalla. Kynttiläkattokruunu laskeutuu olohuoneessa rissan varassa, kun kynttilät vaihdetaan. Pienestä aurinkokenno-akusta saadaan virtaa silloin, kun tarvitaan. Virta riittää puhelimien lataukseen ja muutamaan valonlähteeseen.

Koristeita on rannassa ja laiturilla.
Koristeita on rannassa ja laiturilla.

”Elämme mökillä vuorokaudenaikojen mukaan. Pimeällä nukumme ja valoisaan aikaan valvomme.”

Kari Moisiola työskentelee johtamisen ja myynnin valmentajana. Koti on Espoossa. Hän pitää nikkarointia mökillä hermolepona.

”Meistä ei olisi vuokramökin asukkaiksi. Haluamme suunnitella ja tehdä itse.”

Kasvimaata ympäröivä aita kuuluu hyödyllisiin keksintöihin. Jänikset ja muut metsäneläimet eivät pääse kasvimaalle popsimaan kaalia ja salaattia.

Rantaan pääsee pitkospuita pitkin. Tukea voi ottaa luonnonpuista tehdystä kaiteesta, sillä pitkospuut ovat liukkaat sateella.

Laiturin erikoisuus on saranoilla varustetut tasot, jotka voi nostaa selkänojaksi, kun ottaa aurinkoa.

Ruokaa valmistetaan pihagrillissä, jonka yhteyteen on muurattu leivinuuni. Samassa rakennelmassa voi lämmittää vettä ja savustaa kalaa.

Makkaraa Moisiolat käristävät avogrillissä, jonka päälle saa parilan pihvien ja kasvien kypsentämistä varten.

Grillin piippua suojaa tanssijanukke.
Grillin piippua suojaa tanssijanukke.

Grillin piippua suojaa tanssijanukke. Se on kiinnitetty nurinpäin käännetyn kukkaruukun aluslautaseen. Näin sade ei kastele piippua, eivätkä linnut tee sinne pesää.

Mökin maakellari sai uuden elämän, kun mökille hankittiin kaasujääkaappi. Kellarista tehtiin viinitupa, jonka seinillä roikkuu öljyvärimaalauksia ja taidevalokuvia.

Tänä kesänä Moisiolat rakentavat uuden vessan pystyhirsistä. Vanhassa käymälässä on vitsikäs kaksiosainen ovi. Yläluukun saa auki ja siitä voi katsella maisemia.

Moisiolat käyttävät paljon kierrätysmateriaaleja ja luonnonmateriaaleja. Käyttöesineiden lisäksi Kari Moisiola suunnittelee koristeita.

”Kutsumme mökkiämme peikkomökiksi, koska luonnonmateriaaleista tehtyjä koristeita on pihalla ja metsässä. Vieraat yllättyvät, kun he löytävät metsästä jonkun hauskan esineen.”

Koristeita onkin kymmenittäin. Pystyyn nostettujen kivien sommitelma terassin edessä hiekkakentällä mukailee esihistoriallista kivimonumenttia Englannista. Nimikin on sama kuin kuuluisalla esikuvalla, Stonehenge.

Dinosauruksen päänsärky on yksi Moisiolan mökkitaideteoksista.
Dinosauruksen päänsärky on yksi Moisiolan mökkitaideteoksista.

Pienoisveistos Dinosauruksen päänsärky on rakennettu kahdesta päällekkäin asetetusta kivestä. Kari Moisiola löysi pihasta kiven, joka muistutti eläimen kalloa. Hän asetti sen tasaisen kiven päälle. Alempi kivi kuvaa kalloa ja ylempi päänsärkyä. Lähellä kohoaa pieni tuulimylly, jonka nimi on Hullunmylly.

Pienoistuulimyllyn nimi on Hullunmylly.
Pienoistuulimyllyn nimi on Hullunmylly.

”Leikimme antamalla nimiä koristeille. Hulluttelu syntyy siitä, kun esineen viereen laittaa nimikyltin.”

Metsässä kallionkielekkeellä kohoaa pienoismalli harmaakivikirkosta. Puolen metrin korkuinen kirkko on yksi vaativimmista koristeista. Sen rakentamiseen Moisiola tarvitsi betonimyllyä. Hän kiinnitti muottiin ladotut kivet toisiinsa antiikkilaastilla ja sementillä.

Kangasniemellä mökkeilevät Raija ja Arvo Viertola ovat parantaneet mökkiään useilla halvoilla keksinnöillä.

”Mökillämme ei ole sähköjä, mutta halusimme lattialämmön saunaan, koska lattia on viileä keväällä ja syksyllä”, konsulttina työskentelevä Arvo Viertola kertoo.

Itse rakennettu lattialämmitys ei maksanut paljon. Mökin rakennusvaiheessa betonilattiaan asennettiin muovinen lattialämmitysvesiputki, joka maksoi noin 20 euroa. Kiukaan kylkeen vedenlämmityssäiliön pohjaan asennettiin menolinja. Liitos maksoi vain viisi euroa. Paluulinjaan laitettiin 20 euron hintainen paluuvesitermostaatti, ja paluulinja asennettiin vesisäiliön yläreunaan.

Viertola osti asuntovaunun kiertovesipumpun kuumaa vettä varten. Se toimii auton akulla ja maksoi 80 euroa. Auton akku kytketään päälle, kun sauna laitetaan lämpiämään.

Arvo Viertolan saunassa vesi lämpiää samalla kuin saunakin.
Arvo Viertolan saunassa vesi lämpiää samalla kuin saunakin.

”Vesisäiliö lämpiää samalla kun saunakin. Vesi kiertää lattiassa ja lämmittää sen mukavasti. Talveksi vesisäiliö tietysti tyhjennetään ja vesiputki puhalletaan tyhjäksi.”

Viertola rakensi saunaan ”koneellisen” ilmanvaihdon peltikanavalla.

Litteä peltikanava sijoitettiin kiukaan viereen. Se nousee kiukaan yläpuolelle niin, ettei kylmä ilma laskeudu lattialle.

Poistoilmaputki asennettiin saunan vastakkaiselle puolelle. Se tulee läpi seinän alareunasta ja imee ilmaa katolle sijoitetun tuulituulettimen avulla.

Näin saunasta poistuu koko ajan viileää ilmaa lattianrajasta ja uutta ilmaa tulee tilalle kiukaan yläpuolelta.

Kattoläpiviennin päähän asennettiin kuivakäymälän tuulituuletin.

Hintaa ”koneelliselle” ilmanvaihdolle kertyi pari sataa euroa.

”Ilmanvaihto toimii aina, kun ulkona tuulee. Järven rannalla tuulee melkein tauotta.”

Sauna kuivuu noin tunnissa saunomisen jälkeen.

”Ideat mökkikeksintöihin syntyivät yllättävän helposti. Ne toimivat heti ensimmäisellä kerralla, eikä muutoksia tarvittu.”