Ei vessaa, ei suihkua, ei sähköjä – näyttelijä Nina Wiklund remontoi yli satavuotiaasta rötisköstä unelmiensa talon. Kunnostukseen kului vain 30 000 euroa, ja siitäkin puolet meni kunnallistekniikkaan.

Sen piti olla hieno hetki. Nina Wiklund oli ostanut vuonna 1900 rakennetun hirsitalon Loviisasta ja riensi kuohuviinipullon kanssa talolleen.

Ovessa ei ollut kunnon lukkoa, joten Wiklund avasi oven ruuvimeisselillä. Oven takaa avautui kuisti, josta puuttui lattia.

Wiklund haparoi pimeässä talossa peremmälle. Makuuhuoneen sisäkatossa oli ammottava reikä. Talossa ei ollut vessaa, suihkua eikä sähköä. Oli tammikuu ja talossa jäätävän kylmä.

Wiklund joi palellen kylmää skumppaa ja itki, mutta ei ilosta.

”Talo näytti älyttömän rumalta. Menin myös paniikkiin edessä olevan työn määrästä. Ajattelin, että tämä on minulle liian suuri projekti.”

Näin päällystät ruman oven ja teet tapetin, jota ei ole muilla.

Nyt tuosta hetkestä on kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Pitkään hylättynä olleesta hökkelistä on tullut oikea koti.

Talo on liitetty vesijohto- ja sähköverkkoon. Se lämpiää puilla ja ilmalämpöpumpulla. Lämpö ei karkaa, sillä Wiklund on eristänyt vanhaa taloa puruilla.

Wiklund on laittanut seiniin puukuitulevyä ja päälle tapettia tai maalia. Hän on korjannut sisäkaton reiän laittamalla siihen kattoluukun.

Hän on uusinut lattioita ja maalannut kattoja. Talossa on nyt myös kylpyhuone ja moderni keittiö.

Wiklund osti talon yksin, ja itse hän on sen pitkälti remontoinutkin. Koulutukseltaan hän on teatteritaiteen maisteri.

Ennen talon ostamista hän oli tehnyt vain pintaremontteja. Hän kuitenkin luotti siihen, että kaikkea voi opetella ja oppia.

poropeukalo hän ei ole. Koti on sisustettu kirppislöydöillä, jotka monet ovat 1900-luvun alusta.

”Melkein kaiken olen ostanut rikkinäisenä ja itse korjannut.”

Kätevyytensä ansiosta Wiklundilta on kulunut remonttiin vain 30 000 euroa. Puolet siitä summasta meni kunnallistekniikkaan.

Remonttibudjettiinsa Wiklund ei laske työtuntejaan, koska niitä on kulunut satoja. Ensimmäisenä vuonna hän kävi vain töissä ja teki vapaa-ajalla remonttia.

Se oli raskasta aikaa.

”Välillä olivat voimat vähissä. Jos minulla olisi ollut parisuhde, en olisi jaksanut hoitaa sitä. Ystävyyssuhteetkin jäivät. En voinut kutsua ketään edes kylään, koska talo oli kylmä eikä lattioita ollut.”

Vuonna 1900 rakennettu hirsitalo sijaitsee Loviisan keskustassa. Talossa ei ollut vesijohtoa eikä sähköjä, kun Nina Wiklund hankki sen.
Vuonna 1900 rakennettu hirsitalo sijaitsee Loviisan keskustassa. Talossa ei ollut vesijohtoa eikä sähköjä, kun Nina Wiklund hankki sen.

Komeron ovenkahva on tehty lusikasta.
Komeron ovenkahva on tehty lusikasta.

Eteiseen syntyi persoonallinen seinä tapettikirjan malleista.
Eteiseen syntyi persoonallinen seinä tapettikirjan malleista.

Pieni hylly eteisen seinällä.
Pieni hylly eteisen seinällä.

Remontti on kestänyt kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt Nina Wiklundia jo naurattaa.
Remontti on kestänyt kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt Nina Wiklundia jo naurattaa.

Wiklund päällysti kylpyhuoneen ruman oven vanhan kirjan sivuilla ja kiiltokuvilla.
Wiklund päällysti kylpyhuoneen ruman oven vanhan kirjan sivuilla ja kiiltokuvilla.

Talossa ei ollut aiemmin lainkaan kylpyhuonetta.
Talossa ei ollut aiemmin lainkaan kylpyhuonetta.

Remontointiin on kulunut satoja tunteja. Kuvassa keittiö.
Remontointiin on kulunut satoja tunteja. Kuvassa keittiö.

Keittiön vanha puuhella ei aluksi lämmennyt, koska hormissa oli naakan pesä.
Keittiön vanha puuhella ei aluksi lämmennyt, koska hormissa oli naakan pesä.

Nina Wiklund on koristellut keittiön hellan savupellitkin.
Nina Wiklund on koristellut keittiön hellan savupellitkin.

Vanhat kahvikupit on ripustettu itse tehtyjen koukkujen avulla keittiön vesiputkeen.
Vanhat kahvikupit on ripustettu itse tehtyjen koukkujen avulla keittiön vesiputkeen.

Nina Wiklund rakastaa etenkin 1900-luvun alun tavaroita.
Nina Wiklund rakastaa etenkin 1900-luvun alun tavaroita.

Salin hienon kukkatapetin Nina Wiklund voitti ruotsalaisen blogin arpajaisista.
Salin hienon kukkatapetin Nina Wiklund voitti ruotsalaisen blogin arpajaisista.

Kirjevaakakokoelma sai paikan oven yläpuolelta.
Kirjevaakakokoelma sai paikan oven yläpuolelta.

Talolla on Nina Wiklundin keksimä nimi: Lilla Ljuva, pieni ihanuus.
Talolla on Nina Wiklundin keksimä nimi: Lilla Ljuva, pieni ihanuus.

Wiklund on kotoisin Helsingistä. Loviisaan hän päätyi, koska kyllästyi freelance-näyttelijänä jahtaamaan töitä.

Hän kuuli tuttavaltaan, että Loviisaan etsittiin ruotsinkieliselle yläkoululle tekstiilityön ja kuvaamataidon opettajaa. Wiklund sai paikan, eikä mikään pidätellyt häntä Helsingissä: hän oli avioeronnut muutama vuosi aiemmin.

Wiklund oli pitkään haaveillut vanhasta puutalosta. Loviisassa hän muutti aluksi vanhaan taloon vuokralle.

Naapurissa asui muita vanhojen talojen asukkaita, joihin Wiklund tutustui. Omaa taloakin hän alkoi etsiä, mutta rakennukset olivat liian suuria, kalliita tai syrjässä.

Sitten hän kuuli hirsitalosta Loviisan keskustassa. Asuttavia neliöitä oli 95, hintakin hänelle mahdollinen. Se kuulosti hyvältä.

Ja tuntui. Menee henkimaailman hommiksi yrittää selittää, miksi Wiklund ihastui taloon. Se vain tuntui oikealta, vaikka talo näytti kovia kokeneelta.

Talon edelliset omistajat olivat aloittaneet remontin, mutta se oli jäänyt kesken. Sitä ennen talo oli ollut kymmenen vuotta tyhjillään.

Taloon oli satanut sisään. Katto oli kuitenkin korjattu, mikä oli Wiklundille tärkeää.

”En olisi ryhtynyt tähän, jos olisi pitänyt tehdä kattoremontti.”

Ennen ostoa Wiklund selvitteli, saako taloon sähkön ja vedet. Ongelma oli, mistä vesi- ja viemäriputket vedetään. Naapurin pihan kautta? Jos vieressä kulkevan tien kautta, kuka maksaa uuden asfaltin?

Wiklund soitti kaupungintalolle monta puhelua.

”Kerran sanoin, että ihan oikeasti, onko teillä varaa pitää taloa tyhjillään tällaisella paikalla! Tuskin haluatte, että teen ulkohuussiakaan.”

Lopulta Wiklund joutui maksamaan putkista vain sen osuuden, joka tuli hänen tontilleen. Kaupunki huolehti niistä putkista, jotka jäivät kadun alle.

Wiklund on remontoinut talonsa huone kerrallaan. Hän muutti taloon samaan aikaan kun aloitti korjaamisen.

”Halusin säästää vuokrarahat.”

Aluksi Wiklund nukkui patjalla keittiön lattialla. Hän yritti lämmittää kylmää taloaan keittiön vanhalla puuhellalla, mutta se ei vetänyt. Myöhemmin selvisi, että hormissa oli naakan pesä.

Wiklund sai naapurilta kaapelin avulla sähköä. Työkaveri lainasi lämpöpatterin. Vessassa ja suihkussa hän kävi läheisessä tanssiopistossa, jonka rehtorin tunsi.

Aivan kommelluksitta remontti ei edennyt. Hän yritti esimerkiksi purkaa keittiön lattiaa suurella sorkkaraudalla. Laudat eivät liikahtaneetkaan.

Lopulta hän meni tuskissaan ystävänsä luo. Selvisi, ettei hän ollut osannut käyttää sorkkarautaa.

”En ollut tajunnut, että sorkkarautaa pitää lyödä vasaralla. Niin kun tein, jo alkoivat laudat irrota.”

Ikimuistoista oli myös, kun hän maalasi makuuhuoneen lattian. Hänen Muru-kissansa meni märälle maalille tepastelemaan.

”Kissathan nuolevat itseään. Olin varma, että Muru kuolee.”

Eläinlääkäri neuvoi laittamaan tiskiainetta kissan tassuihin. Ja sitten pesulle.

”Menin tanssiopiston suihkuun kissa sylissä. Sen jälkeen kuivasin sitä hiustenkuivaajalla kylmässä talossani.”

Kissa selvisi, ja makuuhuonekin valmistui. Se oli suuri edistysaskel. ”Makuuhuone oli ensimmäinen huone, josta tuli viihtyisä. Elämää helpotti, kun sain vaatteet kaappiin.”

Kylpyhuonetta remontoitiin samaan aikaan kun makuuhuonetta, sen jälkeen vuorossa olivat keittiö ja kuisti. Sali oli pitkään varastona, mutta sekin valmistui viime kesänä.

Wiklund etsi remonttioppia kirjoista ja netistä. Rohkeasti on myös pitänyt kysyä neuvoa.

Hän on palkannut ammattilaisia sähkö- ja putkihommiin sekä kylpyhuonetta tekemään. Välillä remonttiapuna ovat olleet isä ja veli.

Loviisasta löytyi sittemmin myös miesystävä remppakaveriksi. ”Mutta ei hänen kanssaan voi aina olla sellaista, että nyt remppaamme yhdessä minun taloani.”

Miten sitten Wiklund on päässyt remontissa niin halvalla?

Säästäväisyydellä. Wiklund suosii käytettyä ja kyttää tarjouksia.

”Eivät materiaalit niin paljon maksa. Esimerkiksi kaksi vanhaa ovea karmeineen maksoivat 40 euroa. Jos maali on ollut tarjouksessa, olen ostanut monta purkkia.”

Työkaluja Wiklund ei ole hankkinut omaksi, vaan hän on saanut niitä lainaksi.

Salissa on yhdellä seinällä näyttävä kukkatapetti. Sen Wiklund voitti ruotsalaisen sisustusblogin arvonnasta.

Osan verannan seinistä Wiklund on tapetoinut tapettikirjan sivuilla. Lopputulos näyttää hauskan tilkkumaiselta.

Joistain mielihaluista on pitänyt tinkiä. Talossa on Ikean keittiö. ”Mieluiten olisin teettänyt keittiön.”

Kun remontti oli pahimmillaan, Wiklundin piti muistuttaa itseään, että välillä pitää myös nauttia. Huomata, mitä on saanut aikaan. Katsoa, miten hieno talo on.

Enää ei tarvitse muistutella. Keittiössään hän ihailee aamun ja iltapäivän valoa.

”Kuuntelen talon hiljaisuutta. Parasta täällä on tunnelma”, Wiklund kertoo.

Lämpötila on korkeimmillaan 20 astetta, kuten monissa vanhoissa taloissa. Niin sen kuuluu Wiklundin mukaan ollakin.

”Luotan seinissä oleviin ilmastoräppänöihin, puulämmitykseen, villasukkiin ja flanelli­yöpaitoihin.”

Salissa on aiemmin ollut kaakeliuuni, mutta se on purettu. Huoneeseen on tarkoitus muurata uusi tulisija.

Ulkokaton Wiklund aikoo maalata lähivuosina. Ulkoseiniin tehdään uusi laudoitus.

Pihaan on jo laitettu mukulakiviä, ja niitä tulee lisää.

”Sellaisesta pihasta olen aina haaveillut.”

Wiklund on osallistunut Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan, jossa kuka tahansa pääsee käymään sisällä taloissa.

Avoimien ovien päivinä Wiklund on tavannut talonsa entisiä asukkaita. He ovat erityisen iloisia, kun Wiklund on korjannut talon.

”Tuntui varmasti pahalta, kun lapsuudenkoti oli hylättynä ja tyhjillään.”

Naapurustokin on ollut innoissaan, kun Wiklund korjasi vanhan hökkelin.

Talolla on nykyään Wiklundin keksimä nimi. Lilla Ljuva, pieni ihanuus. 

Nina Wiklundin talon kuistilla hirret ovat sekä esillä että tapetoituina.
Nina Wiklundin talon kuistilla hirret ovat sekä esillä että tapetoituina.

Vanha talo voi olla romanttinen ajatus, mutta remonttibudjetti voi paisua ja taidot ja voimat loppua

Vanhan talon remontoinut Nina Wiklund ja Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Mikko Juva kertovat, mitä kannattaa pohtia, ennen kuin ryhtyy toteuttamaan haavettaan.

Mieti, riittävätkö rahasi ja voimavarasi

Remontti saattaa viedä kaiken vapaa-ajan ja paljon rahaa. Remonttiin kuluneita euroja ei välttämättä saa edes takaisin, kun talon myy. Oletko valmis hyväksymään sen?

Kannattaa ottaa huomioon, että remontin aikana et ehkä ehdi tai jaksa tehdä vapaa-ajalla mitään muuta. Vaikka et yhtenä iltana remontoisikaan, mieluummin lepäät kuin tapaat ketään.

Arvioi osaamisesi realistisesti

Jos on tehnyt vain pintaremontteja, edes suureen remonttiin tarvittavat työkalut eivät ole välttämättä tuttuja. Taidot karttuvat parhaiten tekemällä. Siksi kannattaa jo ennen talon ostamista hankkiutua esimerkiksi talkoolaiseksi työmaalle.

Ota huomioon budjetissasi, että joudut mahdollisesti käyttämään ammattilaisten apua niissäkin töissä, joista kuvittelet selviytyväsi. Liian itsevarma ei kannata olla.

Ole järkevä

Vaikka vanha talo veisi sydämesi, teetä kuntotarkastus ennen ostamista. Asiantuntija osaa sanoa, mitä talolle pitää tehdä ja mitä se maksaa.

Vanhoihin taloihin ei kannata suhtautua liian romanttisesti. Niissä saattaa olla kaikki rakenteet loppuun käytettyjä, jos peruskorjauksia ei ole tehty. Remonttibudjetti voi paisua 10 000 eurosta kymmenkertaiseksi.

Vanhassa talossa asuminen on myös omanlaistaan. Taloissa saattaa olla remontinkin jälkeen viileää, ja nurkissa voi olla hämähäkkejä ja hiiriä.

Jos haluaa kaikki uuden talon mukavuudet, on järkevämpää ostaa uusi talo.

Mieti elämäntilannettasi

Jos työhösi kuuluu esimerkiksi paljon ylitöitä ja matkustamista, vaativa remontti tuskin sopii sinulle.

Pohdi myös, miten perhe-elämä järjestetään. Kuka on lasten kanssa? Vai saisiko heidätkin remontoimaan? Miten parisuhde kestää, jos toinen vanhempi on koko ajan remontoimassa ja toinen hoitaa lapsia?

Opinhalua on oltava

Opeteltavaa saattaa olla ­paljon, joten remontoinnin on tunnuttava kiinnostavalta. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan, jotta jaksaa opiskella.

Siinäkin on sietämistä, että oma tekeminen saattaa olla hidasta, kun ei osaa.

Kaaosta pitää kestää

Aiotko asua talossa, kun ­remontoit sitä? Silloin on tär­keää osata elää kaaoksen keskellä. Remontista tulee sotkua, pölyä ja likaa. Keittiö saattaa olla pois käytöstä ja tavarat kateissa.

Arvioi myös, onko lasten turvallista asua remontin ­keskellä. Vaaratilanteita ­saattaa tulla, jos lapset pääsevät käsiksi esimerkiksi koneisiin.

Ei luovuttajille

Remonttitaidot voi oppia, mutta luovuttajatyypeille remontointi ei sovi. Jos inhoaa väsymystä, palelemista ja kipua, suuri remontti kiristää taatusti pinnaa.

Nina Wiklundia hymyilyttää jo: talo on hieno, eikä mikään rötiskö.
Nina Wiklundia hymyilyttää jo: talo on hieno, eikä mikään rötiskö.

Neljä asiantuntijaa antaa neljätoista vinkkiä taloyhtiöille, jotta tulevasta putkiremontista selviydytään sujuvasti.


Maxim Antonov asentaa kupariputkia kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. 


PUTKIREMONTTI voi mennä pieleen jo ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Esimerkiksi jos remontti suunnitellaan huonosti, voi käydä niin, etteivät putket mahdukaan niille varatuille paikoille. Tai jos urakoitsija on huolimaton, joudutaan tekemään paljon takuutöitä. Niiden tekemisistä kiistellään pahimmassa tapauksessa vuosia.

Neljä alan asiantuntijaa neuvoo, missä asioissa taloyhtiön kannattaa olla tarkkana.

 

1. Tutkikaa talon kunto

TALOYHTIÖN kannattaa teettää märkätilakartoitus ja tehdä lämpö-, vesi- ja viemäriputkistojen kuntotutkimus hyvissä ajoin. Näin putkiremontista ei tarvitse tehdä hätäisiä päätöksiä. Märkätilojen tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja putkien 30–50 vuotta.

Jos taloyhtiötä hoidetaan hyvin, kiinteistön kunnosta teetetään tutkimuksia ennakoiden muutenkin. Yksi taloyhtiön hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että yhtiökokousta varten laaditaan vuosittain selvitys kiinteistön korjaustarpeista.

2. Ryhtykää remonttiin ajoissa

JOS PUTKIREMONTTIA lykkää liian pitkälle, vaarana ovat putkivuodot ja -tukokset. Ne aiheuttavat isoja vahinkoja, joiden korjaaminen on kallista. Vakuutuksista ei ole apua, jos korjaukset on jätetty tarkoituksella tekemättä.

3. Tehkää osakaskysely

HALLITUKSEN kannattaa kysellä myös osakkaiden ajatuksia putkiremontista märkätila­kartoituksen yhteydessä. Näin jokainen pääsee kertomaan oman mielipiteensä asiasta ja hallitus voi ottaa huomioon mahdolliset toiveet esimerkiksi märkätilan tai keittiön tilamuutoksista.

 




Tämä vanha keittiö saa aivan uuden ilmeen putkiremontissa Helsingin Kalliossa. 

 

4. Palkatkaa asiantunteva projektipäällikkö

SUUNNITTELUUN kannattaa panostaa: kunnolla suunniteltu on puoliksi tehty. Asiantuntevan projektipäällikön palkkaaminen jo putkiremontin alussa takaa, että hanke etenee suunnitellusti ja yhtiön kannalta järkevästi. Projektipäällikkö muun muassa tekee sopimukset ja ohjaa suunnittelua.

5. Valitkaa riippumattomat valvojat

TÄRKEÄÄ ON myös hankkia asiantuntevat valvojat. Riippumattomat valvojat ovat taloyhtiön luottohenkilöitä. Valvojia on oltava vähintään kolme: rakennus­teknisiä töitä sekä lvi- ja sähkötöitä varten. Maallikkovalvojia ei kannata valita, sillä he ovat rakennusalan ammattilaisten vietävissä.

6. Selvittäkää, mitä kaikkea kannattaa korjata samalla

SEURAAVA VAIHE on hankesuunnitelma. Se tarkoittaa puolueettoman lvi-alan asiantuntijan tai rakennuttaja­konsultin tekemää alustavaa putkiremonttisuunnitelmaa ja eri vaihtoehtojen vertailua.

Hanke­suunnittelijalta on hyvä pyytää konkreettista ehdotusta putkiremontin toteutustavaksi perusteluineen ja selvitystä siitä, mitä vaihtoehdot merkitsevät esimerkiksi tulevien vuosikymmenten korjauksille.

Samalla on järkevää selvittää, pitääkö uusia muutakin talotekniikkaa, kuten sähkö- ja tietoliikenne­järjestelmät. Myös mahdolliset putkirikot ja -vuodot kannattaa muistaa hankesuunnittelussa: kosteusvahinkoja voi ehkäistä vuodonilmaisimilla ja suojaputkilla.

Suunnittelu­vaiheessa kannattaa olla tarkkana, jottei lisätöitä tule myöhemmin yllätyksenä. Ne nimittäin aiheutuvat usein huonosta suunnittelusta. Silloin esimerkiksi putket eivät mahdu seinän sisään. Ikävät yllätykset johtuvat esimerkiksi, että suunnittelija on ollut huolimaton eikä ole ottanut asioista selvää remonttikohteessa.

Taloyhtiön tilaamat sovitut lisätyöt sen sijaan ovat normaali osa putkiremonttia.

 




Nämä putket on purettu putkiremontoitavan talon keittiöstä Helsingin Kalliossa. 


7. Pieni korjaus ei useinkaan riitä

HANKESUUNNITELMAN perusteella yhtiökokous päättää, miten putkiremontti tehdään: uusitaanko putket ja märkätilat vai riittääkö pelkkä putkien korjaus. Menetelmän lisäksi pitää päättää urakkamuoto.

Jos märkätilat täytyy uusia, putkien sisäpuolinen korjaus ei välttämättä ole järkevää, koska märkätilat joudutaan joka tapauksessa purkamaan ja samalla putket on helppo uusia kokonaan. Kohtalaisessa kunnossa olevien putkien ikää voi jatkaa joillakin vuosilla esimerkiksi sukittamalla tai pinnoittamalla.

8. Pyytäkää riittävästi ja vertailukelpoisia tarjouksia

TARJOUKSIA pitää pyytää tekijöiltä riittävä määrä, jotta hintatasosta saa kattavan kuvan. Sopiva määrä voi olla esimerkiksi 5–10 kappaletta. Tarjouspyyntöihin tulee eritellä tarkasti, mitä tilattavan työn ja palvelun täytyy sisältää. Muuten tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia.

9. Valitkaa urakoitsija oikein

PÄTEVIÄ URAKOITSIJOITA voi etsiä esimerkiksi rakentamisen laatua edistävän Ralan yritysrekisteristä, jossa on yli 20 000 referenssitietoa. Suosituksia kannattaa lisäksi kysellä isännöitsijältä ja projektipäälliköltä.

10. Määritelkää tiukat sanktiot

URAKKASOPIMUKSEEN kannattaa määritellä tiukat sanktiot myöhästymisille. Yleisten sopimusehtojen (yse) aika löysään tasoon ei tarvitse tyytyä. Esimerkiksi linjakohtaisia aikatauluja voidaan tiukentaa. Jos sanktioista ei sovita erikseen, urakassa toimitaan ysen mukaan.

11. Viestikää riittävästi

VIESTINTÄ on erityisen tärkeää hankkeen alussa, jolloin osakkaille on järjestettävä tiedotustilaisuuksia. Niissä tulee kertoa talossa tehdyistä tutkimuksista, putkiremontin suunnitelmista ja hankkeen etenemisestä.

Hyviä viestintäkanavia ovat esimerkiksi ilmoitustaulu, kirjeet, sähköposti ja taloyhtiön nettisivut. Hallitus voi myös valita keskuudestaan jonkun, joka vastaa viestinnästä.

Kun urakka alkaa, tiedotusvastuu siirtyy yleensä urakoitsijalle. Taloyhtiön kannattaa sopia kirjallisesti urakoitsijan kanssa tarjouskilpailuvaiheessa, miten tiedottaminen käytännössä hoidetaan.



Sähköasentaja vetää kaapeleita kylpyhuoneen kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. Kaapelit peittää kotelo.

 

12. Sopikaa jälkitarkastuksista

MYÖS JÄLKITARKASTUKSISTA kannattaa sopia tarkasti. Urakoitsijalta on oikeus odottaa virheetöntä luovutusta, joten taloyhtiö voi periä jo toisesta tai viimeistään kolmannesta jälkitarkastuskerrasta korvauksen.

13. Olkaa tarkkana takuuaikana

KUN PUTKIREMONTTI valmistuu, talossa tehdään vastaanottotarkastus. Sen jälkeen alkaa urakoitsijan takuuaika, joka kestää tavallisesti kaksi vuotta ja jonka aikana urakoitsijan tulee korjata mahdolliset virheet.

Hieman ennen takuuajan päättymistä on takuutarkastus. Urakoitsija vastaa vielä kymmenen vuotta takuuajan jälkeen virheistä, jotka ovat aiheutuneet muun muassa urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Näyttötaakka on tilaajalla eli taloyhtiöllä.

14. Tutustukaa alan oppaisiin

TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSET koostuvat monesti maallikoista. Putkiremontin kulkua, johtamista ja vastuita valottavat monet alan oppaat. 

 

Kiinteistöalan Kustannus on julkaissut Jokaisen putkiremontti - ja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaat ja Isännöintiliitto Taloyhtiömme putkiremontti -oppaan (loppuunmyyty). Kaikkia oppaita saa kirjastosta.

Ralan nettisivuilta voi ladata maksutta opasta korjausrakentamisen palveluiden hankintaan. Apua on myös RT-korteista. Netissä tietoa saa esimerkiksi Korjaustieto.fi-sivustolta.

 

Asiantuntijat: Rakennustiedon toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen, Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen, Helsingin rakennusvalvonnan talotekniikkayksikön päällikkö Tomi Marjamäki ja LVI-Teknisten Urakoitsijoiden erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen

Jyväskyläläinen Virpi Illman suunnitteli ja rakennutti kaksioonsa minikokoisen löylyhuoneen. Samalla kylpytilat ja keittiö vaihtoivat paikkoja.

 

VANHA, kaunis kiviportaikko johtaa ovelle, josta astutaan suoraan keittiöön. Jyväskyläläinen sisustussuunnittelija Virpi Illman ottaa vieraat vastaan pullapelti kädessään. Hän on juuri leiponut taloyhtiön talkoo­kahveille syötävää.

Nyt tutustutaan kuitenkin asunnon ylellisyyteen, keskelle olohuonetta rakennettuun 1,4 neliön saunatilaan.

Kaksio on ollut aiemmin lakitoimistona ja ompelimona.

Ostohetkellä, alkukesällä 2014, huoneisto oli jo muutettu asunnoksi.

Sinne oli tehty saunakin, mutta Illman halusi pohjaratkaisusta toimivamman. Niinpä sauna ja keittiö vaihtoivat paikkaa.

Kun molemmissa tiloissa oli jo viemäröinnit ja vesiliitännät, ei suuria putkimuutoksia tarvittu. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

 

KAKSION 46 neliötä suunniteltiin huolellisesti. Virpi Illman harrastaa liikuntaa, joten toimiva pesutila ja kaunis sauna olivat ehdottomia vaatimuksia. Niitä varten rakennettiin uudet väliseinät ja löylyhuoneeseen tehtiin ikkuna.

 

Pesutilat ovat kompaktit, ja suihkusta on vain askel löylyihin. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Kosteissa tiloissa ilmanvaihto on erityisen tärkeää.

Kaksion saunan korvausilmaputki johdettiin olohuoneen lattian alla ulkoseinään, minkä vuoksi tarvittiin lupa myös rakennusvalvontavirastosta. Poistohormina käytettiin vanhan keittiön hormia.

Vuonna 1951 rakennetun talon painovoimaiseen ilmanvaihtoon on helppo liittää uusia kanavia.

Pyykinpesukone ja kuivausrumpu sijoitettiin lauteiden alle ja niitä käytetään olohuoneen puolelta. Olohuoneeseen rakennettiin koneita varten komero, jonne vedettiin putket. Sinne tehtiin normaali vedeneristys ja lattiakaivo ja pinnat laatoitettiin.

Pyykkihuolto jää täysin piiloon ovien taakse, vaikka koneet sijaitsevat käytännössä keskellä olohuonetta. Niiden yläpuolella oleva ikkuna tuo valoa minisaunaan. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN teki eri alojen suunnittelijoiden kanssa tarkat suunnitelmat ennen kuin ne esiteltiin taloyhtiölle.

”Suunnittelutyötä ei yleensä kannata tehdä täysin valmiiksi ennen kuin taloyhtiöltä on saatu lupa hankkeelle. Jos taloyhtiö ei hyväksy remonttia, menee suunnittelutyö hukkaan.”

Virpi Illmanin edellinen koti sijaitse samassa talossa. Hän kuului taloyhtiönsä hallitukseen.

Remonttiasia oli otettu hallituksessa esiin hyvissä ajoin, joten taloyhtiön hyväksyntä oli varma.

Taloyhtiön käsittelyn jälkeen asia eteni rakennusvalvonta­virastoon.

”Purkutyöt veivät vain muutaman päivän. Sen sijaan ulkoseinään tehdyn ilmanvaihtokanavan vuoksi haettua rakennus­lupaa joutui odottelemaan useita kuukausia. Tähän tuleekin aina varautua, kun suunnittelee isoa remonttia,” Illman neuvoo.

Moderni ja käytännöllinen avokeittiö sijaitsee vanhan saunan paikalla. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN asui vanhassa kodissaan, kun uutta remontoitiin puoli vuotta. Sisustussuunnittelun hän teki itse.

Lisäksi tarvittiin lvi-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja rakennesuunnittelija, koska saunan ja olohuoneen väliin rakennettiin uusi seinä.

Pienen kaksion remonttiin tarvittiin lopulta kahdeksan eri alan tekijää työnjohtaja ja valvoja mukaan lukien.

Aikataulujen täsmääminen ja usean työmiehen liikkuminen remontin keskellä pienessä tilassa oli välillä hankalaa.

 

PIENI SAUNA on kiuaskiviä myöten täysin valkoinen ja siksi ilmavan ja raikkaan oloinen. Valoa tulvii olohuoneesta ison ikkunan kautta suoraan lauteille.

Tulikiven integroitu Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä. Sen kivitila on suuri, ­joten lämpöä riittää.

Lauteet teki Huonekalutehdas Seppänen Illmanin piirustusten mukaan. Seinäpaneelit ovat Siparilan valmispaneelia. Lattia ja pesutilan seinät tehtiin Carraran marmorista.

”Rakastan luonnonkiveä ja suosikkini on ehdottomasti valkoinen marmori. Suomessa sitä käytetään aivan liian vähän,” Illman harmittelee.

Tulikiven Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä, mutta kivitila on suuri. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

 

Saunan rakentamiseen tarvitaan lupa taloyhtiöltä

JOS HALUAT SAUNAN kerrostaloon, se kannattaa rakentaa samaan aikaan muun ison remontin, kuten putkiremontin yhteydessä.

Kun löylyhuoneen suunnittelee kylpyhuoneen viereen, ilmanvaihto hoituu olemassa olevan poistoilmakanavan kautta.

Tuloilmareitiksi riittää kylpyhuoneen oven alle jäävä kynnysrako. Kosteiden tilojen lämmitys on suunniteltava huolella: ne pysyvät kuivina esimerkiksi lattialämmityksen avulla.

Taloyhtiötä varten on ensi tehtävä alustava suunnitelma. Taloyhtiöillä on yleensä valmiit ohjeet erilaisille muutostöille.

Hallitukselta tai isännöitsijältä saa tiedot myös uusimmista säännöistä ja määräyksistä sekä alustavat ohjeet tarvittavista suunnitelmista, henkilöiden pätevyysvaatimuksista ja tarkastusasiakirjoista.

Vastuun jakautuminen hankkeessa käydään läpi taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän kanssa, ja remontille osoitetaan taloyhtiön hyväksymä valvoja. Valvontakustannukset maksaa osakas.

 

RAKENNUSMÄÄRÄYKSET vaihtelevat eri kunnissa, joten oman kunnan kanta kannattaa tarkistaa etukäteen.

Esimerkiksi Helsingissä saunan rakentamiselle kerrostalohuoneistoon ei tarvita rakennusvalvontaviraston lupaa kuin poikkeustapauksissa.

Kun taloyhtiö antaa hankkeelle luvan, tehdään tarkemmat suunnitelmat. Osakas palkkaa suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojan.

Taloyhtiöllä on kuitenkin oikeus tarkistaa kunkin henkilön pätevyys ennen sopimusten tekoa.

Taloyhtiön hallitukselle toimitetaan hyväksyttäväksi kaikkien suunnittelijoiden suunnitelmat, samoin työn edetessä tarvittavat erityissuunnitelmat ja tarkastusasiakirjat.

Pienenkin rakennushankkeen suunnittelussa, työn suorittamisessa ja valvonnassa kannattaa käyttää riittävän ammattitaitoista henkilöstöä, jolloin riski epäonnistua pienenee.

Vaikka vastuu on taloyhtiöllä, vastaa osakas viime kädessä mahdollisista virheistä tai vahingoista.

Asiantuntijat: Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ja lupa-arkkitehti Mervi Abelli Helsingin rakennusvalvontavirastosta. Lisätietoa saa Helsingin rakennusvalvontaviraston sivuilta.

 

Makuuhuoneen tyyli on ylellinen. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Virpi Illman on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Kaksion olohuoneeseen tunnelmaa tuo pieni takka. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen.