Yleisö äänesti viime kesän Asuntomessuilta parhaaksi taloksi kohteen numero 12, Villa Tangon. Toiselle sijalle nousi kohde numero 25, Cubo ja kolmannelle kohde numero 9, Heikius Hus-talo. Villa Tango oli yleisön ehdoton suosikkikohde, saaden eniten ääniä myös paras piha ja paras sisustus äänestyksissä.

Seinäjoen Asuntomessujen päätöstilaisuus pidettiin messujen oheiskohteenakin olleessa Aalto-Apila kirjastossa. Tilaisuudessa pidettiin myös paneelikeskustelu, jossa pohdittiin mistä asioista hyvä asuminen koostuu. Asiasta keskustelivat ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, viestinnän ammattilainen Päivi Karvinen sekä viime kesän Asuntomessuille oman kodin rakentanut rakennusalan yrittäjä Mikael Muurimäki.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä asuminen on monien tekijöiden summa, jota voi katsella monesta eri kulmasta.

- Ajan ja tarpeiden muuttuessa tarvitaan uusia kokeiluja ja uusia avauksia. erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita asumisessa.  Nyt tarvitaan uutta keskustelua asumisen sisällöistä ja toteutusmuodoista sekä rahoitusmuodoista. Selviää muutosta on tapahtumassa ihmisten arvostuksissa, kiteytti Hannu Rosilahti.

Asuntomessut järjestettiin Seinäjoella 8.7.–7.8.2016 ja siellä vieraili noin 130 661 kävijää.

Seinäjoen Asuntomessujen oheiskohteena oli Aalto-Apila kirjasto. Kuortaneella syntynyt akateemikko Alvar Aalto voitti 50-luvun lopulla Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailun. Yksi Aalto-keskuksen helmistä on vuonna 1965 valmistunut Alvar Aallon kirjasto.

Aallon kirjaston yhteyteen valmistui vuonna 2012 laajennusosa Apila. Apilan on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Oy, pääarkkitehtina Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen. Nämä kaksi kirjastoa on yhdistetty toisiinsa maanalaisella yhdystilalla.

Yleisöäänestyksen ykkönen oli Forte kivitalojen Villa Tango näyttävä, kaksikerroksinen kartanovaikutteinen kivitalo, joka on suunniteltu lapsiperheen tarpeisiin. Tontilta avautuvan järvinäköalan vuoksi keittiö-ruokailu-olohuonetilat sekä saunaosasto on sijoitettu toiseen kerrokseen. Maisemasuunnittelija Hanna Kangas vastasi piha-alueista ja terasseista, jotka olivat myös yleisön mieleen.

Nelihenkiselle aktiiviselle ja liikunnalliselle lapsiperheelle suunniteltu Teri-Talojen Cubo sijoittui messujen paras talo yleisöäänestyksessä toiseksi ja paras piha äänestyksessä kolmanneksi. Talon suunnittelusta vastasi perheelle tuttu arkkitehti, joka onnistui täyttämään perheen toiveet avarasta ja toimivasta kodista. Maaston ja vaihtelevien terassialueiden suunnittelusta vastasi maisemasuunnittelija Hanna Kangas.

Heikius Hus-talo sijoittui yleisöäänestyksessä kolmanneksi. Talo on perinteinen puutalo, joka on valmistettu tehtaalla katkeamattomassa kuivaketjussa. Moderni ja avara talo on suunniteltu aktiiviselle perheelle. Tornista löytyy rauhallinen paikka ja kaunis järvinäköala. Pihasuunnittelijat Maj Ahlvik ja Susanne Björkman vastasivat pihasta teemalla ”syötävät ja tuoksuvat kasvit”, sijoittuen toiseksi paras piha äänestyksessä.

Villa Tango oli paras sisustus - äänestyksessä myös ykkönen. InHouse Designin Leila Raja ja Ulla-Helena Kuljunlahti ovat sisustaneet talon teemalla ”matkalla ympäri maailmaa”, jossa kohtaavat luontevasti ylellinen kartanotyyli ja modernit yksityiskohdat.

Yleisöäänestyksen mukaan toiseksi paras sisustus löytyi Cubosta. Sisustuksesta vastasi Room2:n Elina Ristimaa yhteistyössä perheen kanssa. Moderni ja graafinen sisustus on kauttaaltaan valkoista ja mustaa. Selkeät linjat ja neliöt jatkuvat läpi koko sisustuksen.

Sisustuksen kolmen kärki sijoittui yleisöäänestyksessä samaan järjestykseen kuin paras talo. Heikius Hus-talon sisutuksen on suunnitellut Ida Röj. Lapsiperheelle suunniteltu sisustus on klassisen ja modernin selkeä, värejä ja yksityiskohtia unohtamatta.

 

 

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.