Helsingin Kuninkaantammeen rakennetaan ekologista asuinaluetta, joka tuo mieleen häivähdyksen vanhasta, keskieurooppalaisesta pikkukaupungista.

Kun Ruotsin kuningas Kustaa III istutti 1700-luvulla tammen, hän tuskin osasi aavistaa, että muutama sata vuotta myöhemmin paikalla on puun mukaan nimetty asuinalue.

 

Helsingin ja Vantaan rajalle parhaillaan rakentuva Kuninkaantammi tunnettiin pitkään teollisuus- ja varastorakennusalueena. Moni muistaa sen valtion autokatsastuskonttorista, Editan painotalosta tai Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksesta, jossa suurin osa Helsingin juomavedestä valmistetaan.

 

Nyt alue on kuitenkin rakentumassa urbaaniksi, vihreäksi asuinalueeksi ja ihanteelliseksi kotipaikaksi niille, jotka haluavat asua kaupungissa, mutta kuitenkin lähellä luontoa.

 

”Keskuspuisto ja Vantaanjoki ovat aivan vieressä, ja julkisilla liikenneyhteyksillä pääsee kätevästi niin Myyrmäkeen, Malmin suuntaan, Itäkeskukseen kuin keskustaankin”, sanoo Helsingin kaupungin projektinjohtaja Kimmo Kuisma, jonka tehtävä on koordinoida alueen suunnittelua ja rakentamista.

 

Uuden Kuninkaantammen rakentaminen käynnistyi varsinaisesti vuonna 2013, kun Paloheinäntunneli rakennettiin alittamaan Keskuspuisto. Asuntorakentaminen aloitettiin vuoden 2015 lopulla.

 

Tällä hetkellä valmiina on 128 asuntoa ja uusissa taloissa Kuisman arvion mukaan noin 200 asukasta.

Kun alue on valmis jotakuinkin vuosien 2025 ja 2030 välillä, tavoite on, että se on koti noin 5500 ihmiselle.

 

Kuninkaantammen kadut, kujat, aukiot ja pihapiirit luovat tiiviin verkoston. ”Asemakaava on suunniteltu poikkeuksellisesti niin, että kadut ovat kaarevia. Talot ovat värikkäitä ja alue turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille, sillä autot pysäköidään lähes poikkeuksetta maan alle. Tästä syystä lapsetkin uskaltaa päästää keskenään pihapiiriin leikkimään”, Kuisma luettelee.

 

Kuninkaantammeen kaavaillaan monipuolisia palveluja. Kaupungin talousarvioon on ohjelmoitu muun muassa koulu ja päiväkoti, joiden tulisi avata ovensa viimeistään vuonna 2023. Väliaikaisen paviljonkipäiväkodin on kuitenkin tarkoitus aloittaa toimintansa Kuninkaantammessa jo ensi vuonna.

 

Kuninkaantammen alueella on monta ainutlaatuista vetovoimatekijää. Erinomaisen sijainnin ja kulkuyhteyksien lisäksi se tarjoaa asukkailleen ekologisen asumisvaihtoehdon.

 

”Kuninkaantammi on suunniteltu ilmastoviisaaksi kaupunginosaksi”, Kimmo Kuisma kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asuinrakennukset ovat erityisen energiatehokkaita ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.

 

Lisäksi Kuninkaantammen sade- ja sulamisvesiä viivytetään luonnonmukaisesti esimerkiksi viivytysaltailla, padoilla ja puroilla. Alueelta louhittua kiviainesta hyödynnetään pihojen ja puistojen rakennusaineena.

 

Kukaan ei tiedä varmasti, pitääkö tarina Ruotsin kuninkaan istuttamasta tammesta paikkaansa, mutta Kuninkaantammessa sitä muistellaan mielellään. 6.6. alueella juhlistetaan Kustaan nimipäivää Helsingin kaupungin ja alueen rakentajien aloitteesta.

 

”Nimipäiväkahvittelun tarkoituksena on koota yhteen alueen rakentajat, kaupungin edustajat ja Kuninkaantammen asukkaat. Kerromme alueen kehityksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä kuuntelemme, mikäli ihmisillä on toiveita ja ideoita alueen suhteen”, Kimmo Kuisma kertoo.

 

Vaikka tarina Kustaasta ja tammesta voi hyvin, ihan samaa ei voida sanoa ikivanhasta tammesta, joka kasvaa rauhoitettuna Kuninkaantammessa ja on muodostunut koko alueen symboliksi.

 

”Tammi on hyvin vanha, mutta teemme kaikkemme, jotta puu säilyisi elinvoimaisena”, Kimmo Kuisma lupaa.

 

Uusi koti Kuninkaantammessa

Skanska on rakennuttanut Kuninkaantammeen kaksi taloa, Sienan ja Umbran. Kolmas talo Venny on rakenteilla ja neljäs Fanny suunnittelupöydällä. Umbrassa ja Vennyssä on vielä muutamia uusia koteja vapaana.

 

”Kuninkaantammi sopii asuinpaikkana kaikille, jotka haluavat asua Helsingissä mutta luonnon katveessa. Tarjolla on asuntoja erilaisiin ja erikokoisiin tarpeisiin ja toiveisiin”, sanoo Skanskan myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

 

Skanskan rakennuttamissa kohteissa neliöt on käytetty tehokkaasti ja kekseliäästi. Monipuoliset yhteistilat helpottavat arkea. Kodin etsijöiden toiveet on huomioitu korostamalla valinnanmahdollisuuksia. ”Jos kodin etsijä on tarpeeksi ajoissa liikkeellä, voi esimerkiksi saunan tilalle valita vaatehuoneen tai tehdä muita pieniä muutoksia omien tarpeidensa mukaisesti”, Kuosma kertoo.

 

Skanska huomioi kaikissa kohteissaan ympäristön ja ekologisuuden, eivätkä Kuninkaantammen asuinkohteet ole poikkeuksia. Taloyhtiöiden katoille on asennettu aurinkopaneeleita ja esimerkiksi Umbran pihapiirin mataliin rakennuksiin viherkatot.

 

Kuosma on ihastunut Kuninkaantammen monipuolisuuteen ja luonnonläheisyyteen. ”Alueella on edellytykset rauhalliseen, mutta kuitenkin helsinkiläiseen urbaaniin elämiseen ja asumiseen.”

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.