Markkinoiden merkittävimmät puheenaiheet ovat tänä vuonna olleet voimakas alueellinen eriytyminen, uudistuotannon suuret yhtiölainat sekä uuden korkokaton ja korkojen nousun mahdolliset vaikutukset asuntokauppaan. Kokosimme yhteen olennaisimmat tilastot ja hyödyllisimmät linkit, jotta pysyt markkinoiden aallonharjalla ja tiedät, mitkä trendit kannattaa ottaa vakavasti.

Kaupan hidastuminen

Tilastokeskus julkaisi 31.7.2018 alkuvuoden asuntokauppatilastot. Vanhojen osakehuoneistojen kauppamäärät laahaavat kolmeen aiempaan vuoteen verrattuna selvästi perässä ja kesäkuussa näkyy huima pudotus.

 

Suuret mediat, kuten Yle ja HS, reagoivat ja kirjoittivat välittömästi kaupan hyytymisestä ja tilastojen aiheuttamasta hämmennyksestä. Kuluttajien luottamus talouteen ja asuntojen kysyntä verkkopalveluissa (Oikotie.fi) ovat hyvällä tasolla eikä kiinteistö- ja uudiskohdekauppakaan selitä näin mittavaa notkahdusta suurivolyymisessa osakekaupassa. Notkahdukseen on siis vaikuttanut jokin muu tekijä.

Helteinen heinäkuu saattaa olla kauppamäärissä kesäkuun kaltainen. Elo-, syys- ja lokakuu ovat ratkaisevia koko vuoden kannalta. Odotukset ovat toiveikkaat syksyn suhteen. Asunnon ostajille on kuitenkin suunnattu paljon epävarmuutta lisäävää uutisointia. Ostajan avoin ja asiallinen tiedottaminen markkinatilanteesta ja kohteen todellisesta riskitasosta myyjän ja rahoittajan toimesta olisi tervetullutta.

Yhtiölainat

Rakennuslehti kirjoitti jo viime syksynä uudiskohteiden yhtiölainojen huolestuttavasta kehityssuunnasta. Myös suuret mediat, kuten Taloussanomat ja YLE, nostivat asian esiin uudelleen maaliskuussa. Pelottelu ylivelkaantumisella hillitsee pragmaattisempia ostajia ja voi siten myös heijastua vanhojen asuntojen kauppaan. Tosiasiallisesti ainakin vastuulliset rahoituslaitokset ottavat yhtiölainaosuuden huomioon asiakkaan maksukykyä arvioitaessa ja luottopäätöstä tehdessä. Tällöin varsinaista ylivelkaantumista ei pitäisi tapahtua.

Lainakilpailu, nousevat korot ja lainakatto

Jo alkuvuodesta oli selvää, että vuotta 2018 värittää pankkien verinen kilpailu laina-asiakkaista. Marginaalit tippuvat jatkuvasti. Näin edullista asuntolainaa ei ole koskaan saanut – toukokuussa marginaali oli alimmillaan jo 0,25 % (Yle 11.5.).

Pankkien kampanjoiden myyntipuheissa mainittiin korkojen nousu, joka voi tapahtua aivan lähiaikoina. Pankkien tarjonnasta löytyvät ratkaisut maalattuihin uhkakuviin, kuten korkokatto ja korkoputki. Näistä kirjoittivat muun muassa Maaseudun Tulevaisuus ja Taloussanomat. Vaikuttaa jälleen siltä, että kuluttajien epävarmuus omasta maksukyvystä kyseenalaistetaan. Korot ovat kiistämättä nousemassa, mutta kukaan ei usko saati halua niiden räjähdysmäistä kasvua. Jälleen kerran luottopäätöstä tehdessä rahoituslaitoksen tulisi testata asiakkaan maksukyky vähintään 6 % korkotasolla.

Viimeisin hankaluus on vielä uusi lainakatto, jossa omarahoitusosuuden tulee olla 15 %. Muun muassa Helsingin Sanomat raportoi lainakatosta kesäkuussa. Lainakatolla tuskin on kuitenkaan mitään oikeaa vaikutusta kauppaan, sillä asetus ei koske ensiasunnonostajia ja pankeilla on valmiita vakuusrahastotuotteita puuttuvan vakuuden hankkimiseksi.

Alueellinen eriytyminen

Edellä mainitut asuntomarkkinan puheenaiheet eivät yksin pysty selittämään kaupan oleellista hidastumista. Rahoituslaitoksethan tarjoavat kaikkiin ongelmiin valmiit tuotteet ja ratkaisut. Talousuutisoinnin ja keskustelun aiheuttama epävarmuus yhdessä kiihtyvän kaupungistumisen aiheuttamien vaikutusten kanssa saattaa olla selittävä tekijä. Pullon kaula syntyykin kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta.

Eriytymiskeskustelussa on keskitytty lähinnä puhumaan hinnoista. Se onkin ilmeinen puheenaihe, kun katsoo viime vuosien kehitystä. Jo pääkaupunkiseudun vertailu muuhun maahan todistaa ilmiön merkittävyyden. Kaavio on vielä dramaattisempi, jos siitä erotetaan muut kasvukeskukset ja maaseutu.

Kasvavien kaupunkien seutukunnatkaan eivät ole säästyneet eriytymiseltä, vaan sitä tapahtuu niiden sisällä yhtä lailla. Helsingin Kaupunginkanslia julkaisi toukokuun lopussa valaisevan raportin sisäisestä eriytymisestä.

Markkinataloudessa hinta seuraa kysyntää – onkin syytä ymmärtää, mistä kysynnän muutos johtuu. Muuttoliikkeen ja maahanmuuton seurauksena kysyntä kohdistuu pääosin kasvukeskuksiin. Monet myös muuttaisivat kasvukeskukseen, mutta vanhaa asuntoa ei saada kaupaksi (katso esimerkiksi YLE). Tätä kehitystä ei voi pysäyttää, mutta ilmiötä lieventäviä ratkaisuja tarvittaisiin. Aiheesta on keskusteltu paljon myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti haluan nostaa esille johtavan muuttoliiketutkija Timo Aron Twitter-tilin viestiketjut. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa myös uppoutua Tilastokeskuksen väestö- ja muuttoliiketilastoihin.

Kysyntä korkealla kaikesta huolimatta

Oikotiellä kävijämäärät ja ostajien yhteydenotot myyjiin ovat koko alkuvuoden olleet korkealla tasolla. Haasteita tuntuu olevan sopivien asuntojen löytymisessä. Asuntojen hinnat ovat nousseet, markkinointiajat ja kauppamäärät laskeneet. Näistä syistä hankinnassa ja kohdemarkkinoinnissa kannattaa yhä tarkemmin miettiä asuinalueiden markkinatilannetta ja ominaispiirteitä sekä ottaa huomioon kunnan sisäinen sekä kuntien välinen muuttoliike.

Hinnoittelussa myös kysynnän todentaminen myyjälle voi auttaa oikean hintapisteen löytymisessä. Ostajien epävarmuutta rauhoittaisi luotettava ja läpinäkyvä kauppahintatieto, realistinen asuntojen ja rakennusten tekninen kunto sekä hyvä perusymmärrys markkinan pitkäaikaisesta kehityksestä. Oikotiellä kehitämme yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja mainittuihin haasteisiin ja siten poistamaan asunnon vaihdon esteitä.

Lähteet:

Helsingin Sanomat: “Parhaat asiakkaat saavat asuntolainaa pian alle puolen prosentin marginaalilla, ennustaa Hypon Ari Pauna – lainatiskeillä odotetaan olevan vilkasta tänäkin vuonna

Iltasanomat: “Nyt kannattaa kilpailuttaa asuntolaina: ”Ensimmäinen 0,25 prosentin marginaali on nähty”xwseycyracysafewe

Helsingin Kaupunki: ”Keskustan lähellä asuntojen hinnat kasvaneet vuodessa yli neljä prosenttia – kauempana hinnat lähes ennallaan

Vuonna 1442 perustettu Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki – eivätkä kaupunkikulttuurin varhaiset visionäärit olisi voineet valita parempaa sijaintia kaupungille. 40 000 asukkaan rannikkokaupungista löytyy kaikkea: merta, kallioita, raunioita, pitsihuviloita, pikkukaupungin idylliä ja salaperäisiä sisäpihoja. Kertaa 10 syytä, miksi Rauma on Suomen paras paikka asua.

1. Ol niingon gotonas!

Rauman murre eli Rauman giäl jakaa mielipiteitä. Omaleimainen nuotti elää paljasjalkaisten suussa, etenkin torikahviloissa. Ulkopuoliselta Rauman murre ei heti luonnistu, mutta tässä länsirannikon sympaattisessa pikkukaupungissa tuntee muuten olonsa tervetulleeksi. Ystävälliset ihmiset tekevät uuden tulokkaan olon kotoisaksi.

 

2. Vanha Rauma

Vanhana Raumana tunnettu hurmaava puutaloalue valittiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1991. Vanha Rauma on Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja parhaiten säilynyt puutaloalue, jonka talot ovat 1700- ja 1800-luvun arkkitehtien taidonnäytteitä. Vanhan Rauman kujilla on ihana kuljeksia ja pysähtyä kahville tai taidegalleriaan.

 

3. Raitista meri-ilmaa ja upeita mannermaisemia

Niin vierailijat kuin Rauman asukkaatkin nauttivat sen kiehtovista retkeilyvaihtoehdoista. Visit Rauman sivuille on koottu tietoa Rauman ja lähiseutujen monipuolisista retkeilyreiteistä. Esimerkiksi Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuiston alueella on yli 30 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä, joiden varsilla voi ihmetellä niin vanhoja saaristotiloja kuin maailmansotien jälkiäkin.

Raumalla on myös tarjolla viiden tähden leirintäalue-elämys: Poroholman leirintäalueella voi majoittua ympäri vuoden joko omatoimisesti tai vuokramökeissä. Poroholma on täydellinen kohde meren äärellä, lähellä keskustaa ja sopuhintaan. Varaa itsellesi tai vinkkaa kaverille Poroholmaa seuraavaksi Rauman-loman tukikohdaksi!

 

4. Ilmainen pysäköinti ja sopiva koko = helppo liikkuvuus

Rauman asukkaat ovat varsinaisia onnenpekkoja. Kaikki Rauman parkkipaikat ovat joko ilmaisia tai parkkikiekon vaativia pysäköintipaikkoja (muistathan tarkistaa parkkipaikan aikarajoitukset). Vanhan Rauman vierailijan kannattaa kuitenkin jättää auto kotiin – eikä pikkukaupungissa auto ole muutenkaan mukavan elämän edellytys. Rauma on helppo ottaa haltuun kävellen ja pyöräillen, ja julkinen liikenne toimii myös.

 

5. Sisäpihojen aarteet

Monet Vanhan Rauman talojen sisäpihat avaavat ovensa yleisölle heinä-elokuun taitteessa. Asukkaat saattavat hyvinkin kutsua kujilla seikkailevan kulkijan tutustumaan sisäpihaansa ympäri vuoden, joten kurkista vain rohkeasti sisälle avoimesta portista. Sisäpihat ovat etenkin kesällä hurmaavia viherkeitaita. Monissa Vanhan Rauman ravintoloissa ja kahviloissa on terassi, vaikka sitä ei ensinäkemältä ja kylttien puutteessa uskoisi – kysy tarjoilijalta suoraan, onko heidän paikassaan terassia.

 

6. Iltalenkki esihistoriallisen kalmiston raunioilla

Tiesitkö, että Raumalla on toinenkin UNESCOn maailmanperintökohde? Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat lisättiin UNESCOn listalle vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Alueella on 36 kiviröykkiötä, joista monet sijaitsevat komeilla paikoilla meren äärellä näköalaharjanteilla. Näissä maisemissa todella kelpaa rentoutua pitkän työpäivän jälkeen.

 

7. Rauman talous sykkii voimakkaana

Satakunnan ELY-keskus arvioi vuonna 2017, että Rauman talouskehitys on koko maakunnan valopilkku. Rauman työllisyystilanne koheni viime vuonna vauhdikkaammin kuin minkään muun suomalaisen kaupungin. Telakkateollisuuden nousu ja Uudenkaupungin autotehtaan porskutus siivittävät Rauman taloutta. Raumaan on lisäksi rakenteilla uusi kauppakeskus, metsäteollisuus on tehnyt merkittäviä uusia investointeja, ja satama-aluetta kehitetään voimakkaasti. Katso, millaisia työpaikkoja Raumalla on juuri nyt avoinna.

 

8. Villein juhannusjuhla

Kerran vuodessa Rauman idyllisen rauhan rikkoo Raumanmeren juhannus eli RMJ tuo entisten nuorien poskia kuumottava juhannusfestarien klassikko, joka on kokenut uuden tulemisen vanhalle paikalleen. Otanlahden rannalla järjestettävät festarit keskittyvät elektroniseen tanssimusiikkiin ja, no, villiin biletykseen.

 

9. Pitsinnypläyksen onni

Aikuisten värityskirjat ja muut mindfulness-villitykset tulevat ja menevät. Raumalla on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, että sorminäppäryyttä vaativa pitsinnypläys on mindfulnessia (ja bisnestä!) parhaimmillaan. Raumalla kesäisin järjestettävä Pitsiviikko on kaikkien pitsinystävien vuoden päätapahtuma. Pitsiviikon kohokohta on Mustan pitsin yö, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki iltamyöhään ja karnevaalihenki valtaa kaupungin.  

 

10. Rauma elää merestä

Tämä kaupunki sykkii meren tahtiin. Veneilijöitä vetää puoleensa Otanlahden puistossa sijaitseva Suomen suurin pienvenesatama. Vesipedoille on tarjolla runsaasti erilaisia vesiurheilumahdollisuuksia, kuten laitesukellusta Riskonpöllän sukelluspuistossa tai kaapelivesihiihtoa Poroholman Wakeparkissa. Myös Rauman talous kasvaa kohisten meriteollisuuden ansiosta. Rauma onkin ihanteellinen asuinpaikka kaikille, jotka haluavat asua meren äärellä, mutta lähellä keskustan vilinää. Tutustu Rauman merellisiin asuinalueisiin, kuten Tuomoniemen viihtyisään omakotitaloalueseen tai Merirauman käteviin kerrostaloihin.

Miksi Rauma on paras paikka asua? Kerro se kommenteissa! Vai alkoiko koti meren äärellä kutsua jo, tai olisikohan Vanhalla Raumalla unelmiesi pitsihuvila vapaana? Katso Rauman myytävät ja vuokrattavat asunnot sekä avoimet työpaikat!

Vapiskaa muut suomalaiskaupungit, sillä Pori o vaa nii kaunis! Pohjanlahden merellisessä helmessä asuu lähes 85 000 ihmistä, ja kaupungin vetävät kesätapahtumat parhaimmillaan nelinkertaistavat tuon luvun. Listasimme 10 painavaa syytä, joiden takia kannattaa valita Pori uudeksi asuinpaikaksesi.

1. Suomen paras surffikohde? Hä?

Paksu märkäpuku päälle ja aaltoja jahtaamaan! Olosuhteiden suosiessa Suomen surffikausi voi tarjota parikin kuukautta aaltoja ratsastettavaksi. Yyterin ja Mäntyluodon pitkät ja matalat rannat ovat muodostuneet kotimaan tunnetuimmaksi surffikohteeksi. Jos aallot eivät kohoa kyllin korkeiksi lainelautailua varten, voi tuulisella säällä kokeilla leija- ja purjelautailua Pohjanlahden aavalla selällä. Yyterin sannoilla leppoisasta hellepäivästä kelpaa nauttia aurinkoa ottaen, sup-laudalla verkkaisesti meloen tai vaikka laudan päällä joogaten.
 

2. Tul yhtäkkii käymää Asuntomessuil

Asuntokuumetta nostatetaan tänä kesänä Porin Karjanrannassa 6.7.–5.8. Vuoden 2018 messuilla juhlistetaan porilaisuutta, tulevaisuuden asumista ja sujuvaa arkea. Ydinteema on hyvä asuminen läpi ihmiselämän. Messualue on rakennettu Karjanrannan vanhalle teollisuusalueelle, joka nyt herää henkiin uutena kaupunginosana. Uniikilla messualueella on toden teolla otettu elämänkaaren mittainen asuminen huomioon: messutalojen lisäksi alueelta löytyy muun muassa päiväkoti ja kerrostaloasuntoja senioreille. Porilaisen lisän messukokemukseen tuovat pidennetyt illat, jolloin vieraita viihdyttävät kotimaiset huippuartistit.
 

3. Lakkaa ny murehtimasta, lähe rannalle!

Yyterin kultarannalta löytyy peninkulman mitalta pehmeää hiekkaa, johon iskeä aurinkovarjonsa ja upottaa varpaansa. Leppoisan ja vaivattoman rantaelämän turvaavat jätskikioskista haettu parin pallon tuutti, tai Yyterin virkistyshotellin rantabaarista noudettu huurteinen.

Kun löhöily alkaa riittää, löytyy Yyteristä aktiiviteettia jokaiseen makuun. Rantalentiskentät, sup-laudat ja golfkenttien viheriöt takaavat, ettei Yyterissä tule tylsää. Alueeseen voi tutustua myös erilaisesta näkökulmasta, vaikka hevosen selästä, melontareissulta tai seikkailupuiston köysiradoilta.


4. Kirjurinluodolla kelpaa pötköttää ja pasteerailla

Porissa keskuspuiston virkaa toimittaa kokonainen saari Kokemäenjoen suistossa. 1500-luvulla Kirjurinluoto kuului palkkaetuna kaupunginnotaarille, mutta nykyään puistosaari on jokaisen porilaisen suosima ajanviettokohde. Porilaisten lisäksi leppoisasta ilmapiiristä nauttivat saarella asustavat lampaat, kilit, alpakat ja linnut.

Kirjurinluodolta löytyy lenkkipolkua hölköteltäväksi kilometri toisensa jälkeen ja vehreää nurmikkoa, jolla pötkötellä auringonpaisteessa. Kirvatsin hiekkarannalta pääsee pulahtamaan veteen viilentymään. Lapset ja lapsenmieliset viihtyvät varmasti liikennepuisto Vinkkarissa ja kolmen hehtaarin laajuisessa Pelle Hermannin leikkipuistossa.
 

5. Kyl mää vaa sano, et Villa Mairea o uppee

Alvar Aallon arkkitehtoninen mestariteos Villa Mairea on Porin seudun ylpeys, jota tullaan ihastelemaan pitkienkin matkojen takaa. Noormarkussa sijaitsevaan Villa Maireaan pääsee tutustumaan ennakkoon varattavilla opastetuilla kierroksilla. Maire ja Harry Gullichsenin rakennuttama Villa inspiroi pohjoismaisen arkkitehtuurin ystäviä ja sisustajia, ja vierailuilla pääsee ihailemaan myös Gullichsenien mittavaa taidekokoelmaa.
 

6. Tääl o nii nättei paikkoi asua

1852 tulipalon jälkeen porilaiset viisastuivat ja pykäsivät kaupunginarkkitehti C. J. von Heidekenin suunnitteleman, tulenkestävän kivitaloalueen Kokemäenjoen etelärannalle. Nämä uusrenessanssia edustavat kivitalot ovat edelleen yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Kivialueen kruunaa Keski-Porin uljas kirkko.

Hurmaavat puukaupunginosat Viideosa eli Viikkari ja Kuudesosa eli Kuukkari – jotta asia olisi vielä monimutkaisempi, oikeilta nimiltään alueet ovat Itätulli ja Päärnäinen – ovat nykyisin suosittuja asuinalueita historiallisen ja idyllisen ympäristönsä takia. Alueen empiretyyliset puukerrostalot sopivat kodiksi niin perheille kuin kaupungin vilinää kaipaavillekin.


7. Paatilla Selkämeren kansallispuistoon

Muista kansallispuistoistamme poiketen Selkämeren puisto koostuu pääosin uloimman saariston jylhistä ja karuista luodoista – kansallispuisto kattaa kaiken kaikkiaan 160 kilometriä upeaa lounaista rannikkoa. Paras tapa tutkia selkämerta onkin vesiteitse. Esimerkiksi Kala-Tommi kuljettaa lintuharrastajia ja retkeilijöitä Säpin majakkasaarelle. Kesäaikaan muillakin Selkämeren saarilla on tarjolla majoitus, sauna- ja kahvituspalveluita. Porin vesibussiristeilyt tarjoavat yleisöristeilyjä Suomen Amazonia eli Kokemäenjoen suistoa pitkin Reposaareen, porilaisittain Räpsööhön.
 

8. No tietty ne Jazzit

Porin tunnetuin tapahtuma Pori Jazz tuo vuosittain maailmanluokan esiintyjiä meidän härmäläisten iloksi Kirjurinluodolle 14.–22.7. Tänä kesällä lavalle astelevat muun muassa Alanis Morrisette, James Blunt ja Nick Cave & The Bad Seeds. Pohjoismaiden vanhimmalla jazz-festivaalilla on nautittu kesäilloista jazzin ja muun rytmimusiikin tahdissa jo 60-luvulta asti. Heinäkuun hellekauteen sijoittuva festivaali on viime vuosina kerännyt yleisöä reilun 300 000 ihmisen verran tilapäisesti nelinkertaistaen Porin asukasluvun.
 

9. Tua noin, mites nää Ässät

Porilaisten keskuudessa kotijoukkueen Porin Ässien kannatus otetaan vakavasti. Hyvin vakavasti. Jos et vielä ole jääkiekkoihminen, Pori tekee sinusta sellaisen. Mikä loisi yhteishenkeä paremmin kuin Ässien kauden tarkka seuraaminen, menestysten tuulettaminen ja tappioiden sureminen yhdessä. Jos, tai kun, lätkähurahdus iskee, voi omat juniorit tuupata mukaan seuran junnutoimintaan. Jotta penkkiurheilu ei jäisi kesäaikana, kannattaa myös pesis ja Porin Pesäkarhut ottaa seurantaan.
 

10. Nahkatakkinen tyttö ja Joutsenlaulu

Näitä Porilaisia jättiläisiä ei voi olla mainitsematta. Dingo sai koko Suomen hysterian valtaan vuonna 1985, ja perintö elää edelleen vahvasti. Lukuisia kulta- ja platinalevyjä myynyt legendaarinen yhtye on taas tehnyt paluun lavoille. Autiotaloa ja Nahkatakkista tyttöä pääsee hoilaamaan tänä kesänä Dingon livemusiikin tahtiin.

80-luvulla Dingon kanssa kansan suosiosta kilpaili Yö. Rockin SM-kisojen antina ensimmäisen levytyssopimuksensa pokannut bändi on Dingon lailla tehnyt mittavaa uraa suomalaisen musiikin saralla. Pori on siunannut meitä mahtavalla musiikilla, joka kuuluu varmasti myös monen karaokerepertuaariin.

Miksi Pori on paras? Kerro se meille kommenteissa. Vai joko olet pakannut tavarat ja suunnannut Poriin? Katso Porin myytävät ja vuokrattavat asunnot. Entä löytyisikö unelmatyöpaikkasi Porista? Katso alueen avoimet työpaikat.