Oikotie juhlii Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n 75-vuotistaivalta julkaisemalla juttusarjan, jossa haastatellaan liiton toimitusjohtajaa Jussi Mannerbergia. Oikotien ja SKVL:n vahva kumppanuus on jatkunut jo vuosikymmeniä.
Sotien jälkeen Suomen asuntomarkkinoilla tapahtui iso käänne. 500 000 ihmistä, monet heistä evakkoja, oli vailla vakinaista asuntoa. Taloja oli tuhoutunut ja asunnoista huutava pula.
Hätä sai keinottelijat liikkeelle. Monelle kelpasi mikä tahansa katto pään päälle, ja mitä tahansa hädänalaisille myytiinkin – joskus myös asuntoja, joita ei ollut olemassakaan. Tänä päivänä kiinteistönvälittäjät ovat koulutettuja ja osaavia ihmisiä, mutta sodan jälkeen välittäjänä saattoi esiintyä kuka tahansa helppoheikki.
Tilanteeseen oli saatava muutos, ja vuonna 1945 Suomessa säädettiin laki kiinteistönvälityksestä. Samaan aikaan kiinteistönvälittäjät ryhtyivät järjestäytymään, ja jo vuonna 1946 perustettiin Suomen Kiinteistönvälittäjät ry.
– SKVL:n perustamisesta alkoi välittäjien ammattitaidon kehittyminen ja asuntokaupan ammattimaistuminen. Luotettavat välittäjät saivat toimiluvan ja keplottelijat jäivät ilman. Kun välitystapa muuttui, asunnon ostajienkin oikeudet paranivat. Pian ostajat osasivat alkaa vaatia välittäjiltä toimilupaa ja hyvän välitystavan mukaista toimintaa, kertoo SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Kaupungistuminen synnytti lähiöt
Koska asuntoja tarvittiin paljon ja nopeasti, kaikkien kynnelle kykenevien oli tartuttava vasaraan. Niin suomalaiset rakensivat 40–50-lukujen puiset rintamamiestalot. Apuna rakentajilla oli tyyppitalon piirustukset työselostuksineen. Ohjeet auttoivat kokemattomia rakentajia myös minimoimaan rakennusaineiden hävikin.
Samoihin aikoihin alkoi kaupungistuminen ja sen myötä kaupunkien massiivinen rakentaminen. Aiemmin kerrostalot olivat olleet parempiosaisten ja heidän palvelusväkensä asumismuoto, mutta nyt kerrostaloja rakennettiin myös tavalliselle kansalle.
Tänä päivänä sekä rintamamiestalot että 50-luvun lähiöt ovat kaikille suomalaisille tuttuja näkyjä – ja usein myös arvostettuja kohteita asuntokaupoilla.
Asuntolaina ei ole aina ollut itsestäänselvyys
60-luvulla elintaso kääntyi nousuun, mikä paransi ihmisten mahdollisuuksia hankkia isompia asuntoja. Omistusasumiseen kiinni pääseminen ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu.
– Vasta kun väki alkoi päästä palkkatöihin ja palkat alettiin maksaa pankkiin, ihmiset alkoivat saada asuntolainaa. Asunnon ostohinnasta piti kuitenkin usein säästää puolet itse. Ei myöskään ollut vapaata pankkimarkkinaa kuten nyt, Jussi Mannerberg kertoo.
Tänä päivänä tilanne on toisenlainen. – Kahdella työssäkäyvällä aikuisella on hyvät mahdollisuudet päästä kiinni omistusasumiseen, Mannerberg sanoo.
Kotitalouksien velkaantuminen on herättänyt viime aikoina julkista keskustelua, mutta Mannerberg ei näe asuntolainojen myöntämistä ongelmana. – Ihmisillä on tällä hetkellä historiallisen korkeita summia pankkitileillään, ja kaiken kaikkiaan suomalaisten varallisuus on noussut. Ei myöskään ole nähtävissä, että asuntojen arvot olisivat tulossa alas. En olisi huolissani asuntolainojen myöntämisestä.
Korjaukset vaikuttavat asunnon arvoon ja houkuttelevuuteen
Jussi Mannerberg toteaa, että Suomessa asuntojen arvo on laskenut ainoastaan 1990-luvun laman aikana. – 1990-luvun puolivälistä alkoi voimakas talouskasvu, joka on jatkunut näihin aikoihin saakka. Vuoden 2008 finanssikriisi näkyi toki Suomessakin, mutta ei niin voimakkaasti kuin muualla maailmassa.
Mannerbergin mukaan asuntojen hinnat nousivat Suomessa jatkuvasti 50–80-luvuilla. – Talokannan ikä ohjaa asuntomarkkinoita vahvasti. Vanhojen rakennusten peruskorjausten lähestyessä arvo tietenkin kääntyy laskuun hetkellisesti, mutta korjauksen jälkeen asunnon arvo nousee taas, hän sanoo.
Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan korjata. Esimerkkinä tästä ovat pienempiin teollisuuskaupunkeihin rakennetut lähiöt. – Kun teollisuus on lähtenyt alueelta, asunnoille ei ole enää ollut samanlaista tarvetta. Monesti rakennuksia puretaan ennen kuin korjataan, sillä pienemmillä paikkakunnilla ihmiset asuvat mieluummin tilavammin pientaloissa. Joskus tällaiset asunnot löytävät uutta käyttöä, Mannerberg kertoo.
Vuokra-asuntomarkkinoilla on hiljaista kiireen edellä
Korona-aika on vaikuttanut vuokra-asuntojen kysyntään niin, että asuntoja on nyt tarjolla enemmän kuin ottajia. Jussi Mannerberg kuvailee ilmiötä hetkelliseksi. – Vuokralla asuvat esimerkiksi opiskelijat, nuoret, pätkätyöläiset ja ulkomailta tulevat. Kesän aikana tähän on odotettavissa muutos, kun koronatilanne hellittää ja ihmiset alkavat taas palata normaaliin opiskelu- ja työelämään.
Mannerberg ennakoi, että opiskelijoita tulee olemaan liikkeellä paljon, sillä vuokra-asuntoja etsivät sekä uudet että aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, jotka ovat korona-aikana asuneet lapsuudenkodeissaan.
– Sijoittajat ovat myyneet pieniä asuntoja viime aikoina, koska niistä on saanut hyvän hinnan. Siksi vanhempia vuokra-asuntoja voi olla tarjolla aiempaa vähemmän ja asunnon löytäminen tavallista hankalampaa – toisaalta uudisrakentaminen paikkaa tätä tarvetta.
Kerrostalorakentaminen on Mannerbergin mukaan viime aikoina rauhoittunut, mutta ei pysähtynyt. – Sijoittajat ovat edelleen kiinnostuneet pienistä asunnoista, ja isotkin uudisasunnot löytävät ostajansa.
Korona-aika sai monet arvostamaan tilaa ja vehreyttä
Korona-aikana kaupunkilaiset alkoivat pitkästä aikaa kokea kerrostaloasuntonsa ahtaiksi. – Kyllä, suomalainen unelma omasta tuvasta on herännyt, Jussi Mannerberg summaa.
Isojen kaupunkien pientaloalueilla hinnat ovat kovat ja tonttien kysyntä valtavaa, mikä on saanut monet harkitsemaan muuttoa kaupunkien liepeille. Kehyskunnat pien- ja rivitaloineen vetävät etätyöläisiä ja perheitä, jotka kaipaavat lisää neliöitä ja vehreää ympäristöä. On puhuttu jopa uudesta Nurmijärvi-ilmiöstä.
– On vaikeaa ennustaa, kuinka kauan suuntaus jatkuu. Etätyön yleistyminen tulee varmasti vaikuttamaan asuntomarkkinoihin, mutta jää nähtäväksi, miten yhteiskunta vastaa tarpeeseen esimerkiksi liikenneyhteyksiä kehittämällä.
Vaikka kasvukeskusten liepeet vetävät, muuttoliikettä takaisin maaseudulle ei ole Mannerbergin mukaan nähtävissä. – Asuntokauppaa tehdään kyllä joka puolella maata, ja itse asiassa muuttotappio on monin paikoin rauhoittunut korona-aikana, sillä uutta yritystoimintaa on syntynyt innovaatioiden myötä muuttotappiosta kärsineille alueille. Ei kuitenkaan ole realistista odottaa, että suuret yritykset toisivat tietyille paikkakunnille satoja työpaikkoja kuten menneinä vuosikymmeninä.
Etätyöskentely on vilkastuttanut myös vapaa-ajan asuntojen kauppaa. – Kauppamäärät kasvoivat viime vuonna 40 prosenttia. Etätyöläiset eivät kuitenkaan ole jääneet haikailemaan suvun vanhoja työleirejä, vaan mökeiltä vaaditaan moderneja mukavuuksia ja kodinomaista asumista. Perinteinen mökkiunelma on nyt sisustusunelma, Mannerberg kuvailee.
Kuten kotien myös vapaa-ajan asuntojen kysynnässä näkyy se, että korona-aikana ihmisten tileille on kertynyt rahaa. – Asuntomarkkinoille korona-aika on tarjonnut hyviä uutisia. Muutenkin viimeiset viisi vuotta ovat olleet nousun aikaa asuntomarkkinoilla.
Horisontissa häämöttää puurakentamisen paluu
Jussi Mannerbergin mukaan asumiseen liittyvät tulevaisuuden suuntaukset linkittyvät vahvasti ympäristökysymyksiin. – Erityisesti nuori sukupolvi on valveutunutta ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyvissä kysymyksissä. Pikkuhiljaa lainsäädäntökin muuttuu, ja myös rahoituspuolella aletaan jatkossa kiinnittää huomiota rakennusten energiatehokkuuteen.
Mannerberg ennakoi, että tulevaisuudessa ekologisen puurakentamisen suosio kasvaa ja vanhojen talojen tekniikkaa aletaan uusia, jotta niistä saadaan ympäristöystävällisempiä.
Ympyrä sulkeutuu kun suomalaiset alkavat jälleen rakentaa puusta ja minimoida hävikkiä yhteisen tulevaisuuden hyväksi. Tälläkin kertaa SKVL on vahvasti mukana talkoissa.
Teksti: Liina Hurri