Rantatie 708, Pyhäniemi, Hollola●Kartano (Päärakennus), sivurakennus (Kavaljeeri), luhtiaitta ja jääkellari. Tykinpyörätehdas.

Pyhäniemen kartano Hollolassa on kulttuurihistoriallisesti Suomen arvokkaimpia kartanomiljöitä. Vuosisadan vaihteen herraskartanotunnelman voi aistia juhlallisessa päärakennuksessa, jota kehystää englantilaistyylinen puisto lehmuskujineen. Kartanolla on kiehtova historia, sillä ajan saatossa se on toiminut aateliston kotina, edistyksellisenä suurtilana, historiallisten tapahtumien näyttämönä, kotimaisten elokuvien kuvauspaikkana ja taidekartanona.

Alkuvuodesta 2026 on ostettu kiinteistöjä kartanon ympäriltä. Maa-alueiden kokonaispinta-ala on nyt yhteensä lähes 18 hehtaaria. Lisäkiinteistöjen hankinnan myötä käyttämätöntä rakennusoikeutta on yhteensä 10 400 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeudet jakautuvat vakituiseen asumiseen ja matkailua palveleviin rakennuksiin. Yhdellä kiinteistöistä on valmiina majoitus ja varastorakennus, jossa on 10 erillismajoitustilaa ja varastoja, sekä oma sähköliittymä. Rakennus vaati kunnostusta. Kiinteistöt: 98-441-1-650 Pyhäniemi 4,792 ha, rakennukset: Kartano, Kavaljeeri, luhtiaitta, jääkellari 98-441-1-656 Lehmus 2,822 ha, ei rakennuksia, lisärakennusoikeutta 1000 k-m2 98-441-1-657 Mänty 2,357 ha 98-441-1-649 Raita 0,604 ha 98-441-1-251 Paju 4,498 ha, rakennus: Tykinpyörätehdas, lisärakennusoikeutta 6000 k-m2. 98-441-1-472 Kotorinne 0,6665 ha, ei rakennuksia, lisärakennusoikeutta 2400 k-m2+ t60 98-441-1-658 Haapa 0,4932 ha 98-441-1-674 Arvola 0,8496 ha 98-441-1-659/1-2 Tammi 0,8254 ha, ei rakennuksia, lisärakennusoikeus 1000 k-m2+ t200

Aluetta on mahdollisuus jalostaa matkailu- ja majoitusliiketoiminnan suuntaan. Pyhäniemen kartano, että Kavaljeeri-rakennus toimisivat yksityistilaisuuksien, juhlien ja tapahtumien keskipisteinä.

VARHAISIMMAT VAIHEET Ensimmäiset maininnat Pyhäniemen kartanosta ovat keskiajan lopulta vuodelta 1467. Kartanon todellinen kukoistuskausi alkoi, kun kuningas Kustaa III rakennutti v. 1780 nykyisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen palkkioksi kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefeltille. Vuonna 1912 Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Uusi omistaja, Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals, omisti kartanon vuosina 1912-1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin n. 2 000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille. Ensimmäisen maailman-sodan aikana kartano säästyi suuremmilta ryöstöiltä tornissa liehuneen Hollannin lipun ansiosta.

Myynnissä on koko kiinteistö-osakeyhtiön osakekanta, jonka omistuksessa on Pyhäniemen kartanon maat ja rakennukset. Varainsiirtovero on 1,5% velattomasta kauppahinnasta.

Vaihdossa on mahdollista huomioida asuntoja pääkaupunkiseudulta tai Lahdesta, myyjän harkinnan mukaan.

Lisätietoja kohteen välittäjiltä: Markku Heikkilä | markku.heikkila@bo.fi