Marjaniemenranta 31 B, Marjaniemi, Helsinki●7h, (+110 m2 kellarikerros), k, 3kph, wc, khh, s, 2var, parveke, autotalli

Villa Lauritzon

Tämän tyylikkään ja historiallisesti arvokkaan kodin yhteydessä on ostettavissa erillisellä kaupalla rantatontti talon läheisyydestä hintaan 150 000 euroa. Rantatontilla on oma laituripaikka.

Helsingin Marjaniemessä sijaitsee tämä ainutlaatuinen vuonna 1948 valmistunut Villa Lauritzon, jonka historia kätkee sisäänsä kiehtovia tarinoita. Talossa yhdistyvät funktionalistinen rakennustyyli ja modernin asumisen mukavuudet – vuonna 2006 toteutettu kattava saneeraus päivitti talon vastaamaan nykypäivän asumistottumuksia.

Kolmeen tasoon jakautuva talo tarjoaa runsaat ja muuntuvat tilat. Kaksi asuinkerrosta ja kellarikerros tuovat joustavuutta niin perheen kuin yksilöllisten tarpeidenkin mukaan. Olohuone on erityisen avara ja helposti muunneltavissa monenlaisiin sisustusratkaisuihin. Olohuoneessa on lämpöä varaava takka, joka ulottuu myös viereiseen makuuhuoneeseen.

Keittiö on suunniteltu huolella ja sisältää runsaasti kaappi- ja laskutilaa. Makuuhuoneet ovat tilavia ja tarjoavat hyvin kaappitilaa. Ylimmän kerroksen lounaaseen avautuvalta parvekkeelta voi nauttia rauhoittavasta maisemasta ja merellisestä ympäristöstä. Kylpyhuoneita on kolme kappaletta - jokaisessa kerroksessa omansa. Kellarikerroksen saunaosasto tarjoaa ylelliset puitteet rentoutumiseen. Puukäyttöinen kiuas tuo perinteistä saunatunnelmaa, ja saunaosaston yhteydessä sijaitsee entinen herrainhuone, jossa on takka tuomassa tunnelmaa. Kellarikerroksessa on myös kodinhoitohuone.

Talon tekniset ratkaisut ovat päivitetty tälle vuosituhannelle: talo on kytketty kaukolämpöön ja vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa asuinkerroksissa takaa energiatehokkuuden. Vuonna 2006 rakennettu kahden auton lämmin autotalli lisää käytännöllisyyttä.

Villa Lauritzon sijaitsee omalla tontilla vehreässä ja arvostetussa Marjaniemessä, joka tunnetaan rauhallisesta ympäristöstään, merellisestä tunnelmastaan ja kauniista huviloistaan. Lähialueen palvelut, erinomaiset liikenneyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet tekevät tästä sijainnista harvinaisen yhdistelmän.

Lisätiedot ja esittelyvaraukset:

Roope Rousu Osakas, LKV, LVV 040 509 7238 | roope.rousu@soullkv.fi www.soullkv.fi

Don’t hesitate to contact me in English.

Villa Lauritzonin tarina

Marjaniemi myytiin huvilatonteiksi 1920-luvulta alkaen. Marjaniemi oli kuulunut aiemmin Botbyn kartanon maihin, se oli lähinnä marjastus- ja ladunnusmaata. Viimeisin kartanon omistaja oli Leopold Lerche. Marjaniemen ensimmäinen virallinen asukas oli Akseli Sariola. Hän osti Botby Godsin rakentaman mallihuvilan vuonna 1922. Huvilayhdyskunnalla oli oma johtokunta ja puheenjohtaja. Puheenjohtajina on toiminut Oscar Lybeck, T.J. Särkkä ja Kaarlo Lehtinen. Yhdyskunnan tehtävänä oli saada myytyä tontit ja talous vakaalle pohjalle.

Samana vuonna isoisä C.W. Lauritzon hankki vehreän tontin merenrannasta ja sille rakennettiin puuhuvila. Kertoman mukaan huvilassa oli iso lasiveranta. Alkuperäinen tontti ulottui merenrannasta aina nykyiselle Puolaharjulle. Myöhemmin tontti on eri osissa jaettu neljään tonttiin.

Lauritzonien perhe käytti huvilaa kesäaikaan. He asuivat vakituisesti keskustassa Unioininkadulla, missä kangasmyymälä- ja tehdaskin sijaitsivat. Huvila sijaitsi kadulla nimeltään Rantakatu, joka pysyi nimenä aina vuoteen 1948, jolloin nimi muuttui Marjaniemenrannaksi. Suvun viimeisenä talossa asunut Inger Lauritzon muisteli, että merenrannassa oli pitkä laituri, joka ulottui lähes puoliväliin lahtea. Tämä näkyy myös vanhoissa alueesta otetuista ilmakuvista. Rannassa oli myös pukuhuone, jossa saattoi nautiskella kesäpäivistä. Villan takana oli hyötypuutarha jossa kasvatettiin perunat, juurekset ja marjat talven tarpeisiin. Puutarhassa oli myös syreeneistä muodostettu atrium, jossa lapset saivat leikkiä majaleikkejä. Talon ympärillä oli kaikkiaan parikymmentä omenapuuta: osa puista oli ''valkoista kuulasta'' ja osa eri talviomenalajikkeita.

Sota-aika koetteli myös Marjaniemen huvilayhteistöä. Ilmahälytysten aikaan piilouduttiin kellareihin ja omaisuutta vietiin turvaan. Vahingoilta ei kuitenkaan säästytty. Pommi iskeytyi Lauritzonien tontille helmikuun 1944 pommituksissa ja huvila paloi. Tarina kerto, että isoisä Lauritzon oli vienyt taulut Nymaneille turvaan ja näin ne säästyivät tuholta. Nykyään pommin kallioon tekemä halkeama on naapurin talon kulman alla. Marjaniemessä paloi myös muita taloja sodan aikana, onneksi henkilövahingoilta sentään säästyttiin. Marjaniemen alueen historiikkeja on kirjoitettu useita, joissa Marjaniemen historiaan pääsee tutustumaan tarkemmin. Kuuluuhan alueen historiaan mm. Toivo Särkkä, jonka tuotannossa Marjaniemen talot ja turut ovat olleet vahvasti esillä.

Heti vuonna 1945 piirrettiin uusi muodinmukainen Villa Lauritzon. Funkkistalo valmistui 1948 ja villa rakennettiin vakituista asumista varten. Huoneet olivat tilavia ja valoisia. Alakerrassa oli olohuone, ruokasali ja keittiö. Alkuperäisen huonejaon mukaan alakerrassa oli myös herrainhuone, johon herrat vetäytyivät päivällisen jälkeen lukemaan päivän lehtiä, ehkä polttelemaan sikaria ja nauttimaan hyvästä portviinistä. Keittiön takana oli pieni palvelijanhuone, kuuluihan taloudenhoitaja jokaiseen herrasperheeseen. Keittiössä ruokaa laitettiiin puuliedellä ja talviaikoina puuliesi antoi mukavasti lämpöä koko Villaan.

Alkuperäisessä ratkaisussa yläkerrassa oli makuuhuoneet ja kellarissa oli koksilämmitystilat, sauna ja pyykkitupa sekä useita kylmäkomeroita. Vuosien saatossa talo oli muutettu öljylämmitykselle vuonna 1964, kellaria oli muutettu tuolloin kasvaneen tilan myötä ja se oli aikain saatossa jäänyt lähinnä varastokäyttöön. Varsinaisissa asuinkerroksissa asui välillä kaksikin perhettä, jolloin ''pääporras'' oli purettu ja aulan katto oli suljettu umpeen. Näistä järjestelyistä johtuen myös talon väliseiniä oli paljon muuteltu.

Vuosien vieriessä tontin jakaminen pienempiin osiin kävi välttämättömäksi. 1950-luvulla rantatontti myytiin ostajalle, joka rakennutti tontille omakotitalon. Myöhemmin 1980-luvulla omakotitaloa laajennettiin niin, että siihen tuli kaksi erillistä asuntoa. 1970-luvulla Villan takaa erotettiin tontti, jolle rakentui paritalo. Paritalon toisessa päässä asui isoisä Lauritzonin poika perheineen. 1990-luvulla Villan sivulta myytiin tontti, johon rakentui uudistalo. Itse Villassa asui monia suvun jäseniä ja muitakin marjaniemeläisiä, kun he rakensivat tai korjasivat omia talojaan. Vuonna 2000 talo myytiin ensimmäisen kerran suvun ulkopuolisille. Samana syksynä alkoi suuri peruskorjausremontti, jossa talon alkuperäiset piirustukset etsittiin arkistoista ja villaa alettiin korjaamaan yhdistettynä nykyaikaiseen rakennustekniikkaan.

Pihan korjaus alkoi samoin vuonna 2000 ja jo seuraavana vuonna piha palkittiin vuotuisessa Marjaniemi-seuran pihakilpailussa. Pihassa vaalitaan entisiä kasvivalintoja, kuten kuunlinjat, päivänlinjat, pionit ja havukasvit. Pihan ylpeys on puuksi kasvanut likusterinsyreeni. (Huom. Harry Potterissa Likusterikatu on siis syreenikatu), joka kukkii aina juhannuksen tienoolta valkoisin kukin. Pihaa on täydennetty vanhoihin pihoihin sopivilla istutuksilla kuten ruusut, tuoksuvatukka, pihlaja, kärhöt, vuorenkilpi, lipstikka, norjanangervo ja omenapuut. Keväisin kukinnan aloittaa onnenpensas, joka kukkii keltaisenaan ennen lehtien puhkeamista. Juhlavan ilmeen pihalle antaa tien reunuksen lehmusrivistö ja kulkupolun molemmin puolin rajaavat kuunlinjapenkit. Talon seinustaa pitkin kasvava yli kymmenmetrinen tuija tuo talolle etelä-eurooppalaisen vivahteen.

Villa Lauritzon valittiin yhdeksi kaupunkikuvallisesti suojelluksi kohteeksi kaavaan 1990-luvulla. Suojelun mukaan julkisivu täytyy säilyttää alkuperäisessä muodossa (huomioitava entisöidessä). Kaupunkikuvallisesta suojelusta kertoo myös, että villa on kohteena Helsingin kaupungin kotiseutupyöräreitillä 17, jossa esitellään mm. marjaniemeläisiä suojelukohteita.

Villa elää nyt uudelleen kukoistusaikaa, vanha tyyli ja nykypäivän mukavuudet sulassa sovussa rinnakkain. Joskus ankaraksi mainittu funktionalistinen rakennustyyli sopii hyvin merellisen marjaniemen maisemaan. Huvila on ollut yli viisikymmentä vuotta Marjaniemen kaunistus, jota ohikulkijatkin ihailevat ja niin tästä edelleenkin.