Näin tiiviisti purjelaivalla asutaan

Ohjeistus on, että laivalle mukaan voi ottaa yhden rinkan. Tavarat täytyy saada mahtumaan omaan sänkyyn, jotta ne eivät ole kulkuväylillä Ulkomaanliikenteessä kakkosperämiehenä ja kotimaanliikenteessä aluksen päällikkönä toimivan Ville Jaakola sanoo.

– Kaikille on kerrottu, että jos tuo Samsoniten, niin nukkuu laukkunsa kanssa, Jaakola naurahtaa.

– Minulla on mukanani vaatteita, vaatteita ja vaatteita. Mitään henkilökohtaista tavaraa, kuten unileluja, ei tarvita.

Osalla on oma polkupyörä, ja aluksella on pari pyörää, joita kaikki voivat lainata satamissa.

Arki laivalla on tarkkaan rytmitettyä. Joukko on jaettu kolmeen vahtivuoroon. Kukin tekee töitä vuorollaan neljä tuntia, minkä jälkeen on vapaata kahdeksan tuntia. Jotta joka päivälle ei osuisi sama vuoro, päivällä on kaksi kahden tunnin vuoroa.

– Vapaa-aika kuluu pitkälti nukkuessa. Korttipelit ovat suosittuja, ja jotkut ottavat oman tilansa esimerkiksi lukemalla kirjaa, Jaakola kertoo.

Laivalla on ahdasta. Jos väkeä on paljon, osassa kapeista sängyistä nukkuu kaksi. Hyvä määrä laivallamme on korkeintaan 30 henkeä.

– Suurin asumiseen liittyvä ongelma on vaatteiden kuivattaminen, jos sataa paljon, on paljon ihmisiä ja kaikilla on märät sadevaatteet.

Suursiivous kerran päivässä

Laivassa ei ole pyykinpesukonetta, vaan vaatteet pesetetään maissa. Sen sijaan on suihku ja jopa puulämmitteinen sauna, jossa kylvetään lähes päivittäin. Vettä kuljetetaan mukana säiliössä ja puhdistetaan jonkin verran merivedestä.

– Suihkussa käymistä on rajoitettu yhteen kertaan päivässä. Herätyksiä on päivässä kaksi, ja jotkut ovat kotona tottuneet käymään suihkussa aina, kun heräävät, Jaakola naurahtaa.

Sähköä saa käyttää vapaasti, ja kaikki keittiökoneet toimivat sähköllä. Laivalla on kokki, joka vastaa neljän aterian laittamisesta päivässä ja tiskeistä.

Ruoat syödään syviltä posliinilautasilta tavallisilla ruokailuvälineillä. Päällepäin keittiö näyttää siltä, että se voisi kuulua vaikkapa loma-asuntoon.

– Koneille on kiinnitykset, jotta ne pysyvät paikoillaan, ja kattiloita köytetään lieteen tervanarulla. Kokatessa täytyy ottaa huomioon keinuminen ja se, millaista ruokaa voi tehdä. Tiskikone ei kovalla keinutuksella pelaa täysillä, kokki Mari Törmä kertoo.

Siivoamiseen osallistuu kukin vuorollaan. Kerran päivässä järjestetään kunnon siivous. Silloin pestään kaikki ovenkahvoista lattioihin.

– Kun on pieni tila, paljon ihmisiä ja vielä lämmintä ja kosteaa, siivoaminen on tärkeää. Täytyy olla tosi huolellinen, Jaakola toteaa.

– Irtotavara pakataan viimeistään silloin, kun on ensimmäisen kerran heilahdettu. Kaiken pitää olla kiinni jossain.

Myös itse laivasta täytyy huolehtia. Helteillä kantta huuhdotaan puolen tunnin välein, jotta kansi ei kuivuisi ja saumat alkaisi vuotaa.

Merillä seitsemän viikkoa

Miehistöllä on myös siviilityönsä, mutta lähes kaikki vapaa-aika menee merillä. Sivutyöstä Jaakolan ei tarvitse kotona riidellä, koska vaimokin on tottunut laivaelämään. Pariskunta on tavannut toisensa Valborgilla. Talvet Jaakkola työskentelee asiantuntijatehtävissä puku päällä.

Miehistöllä on oma hyttinsä, pienehkön makuuhuoneen kokoinen tila, jossa kuorsaa seitsemän miestä kerrossängyissä. Jaakolan vaimolla on oma koppinsa, jonka oven saa kiinni.

Mitä kaipaat maista?

– Ei tuohon voi sanoa, ettei yhtään mitään, mutta pitkälti juuri niin, Jaakola nauraa.

– Joskus tuntuu ihan hyvältä idealta se, että saa olla hetken omissa oloissaan.

Tällaista on elämä Sirkus Finlandian sirkuskodeissa

Suomalainen Tiina ja tanskalainen Lasse tapasivat toisensa sirkuksessa. Suomalais-tanskalainen sirkusperhe viihdyttää katsojia pelleshow’llaan. Perheenisä Lasse on kulkenut sirkuksen matkassa jo lähes 30 vuotta. Tien päällä hän tapasi myös suomalaisen Tiina-vaimonsa, jolla on neljännes vuosisataa sirkuselämää takanaan. Nelihenkisessä perheessä on oltava riittävän suuri keittiö. Kahvikone on kiertueella erityisen suuressa käytössä.

– Tämä on entinen hammaslääkärivaunu. Vastaanottotiski sijaitsi nykyisessä keittiössämme. Kylpyhuone oli röntgenhuone, sillä seinistä paljastui tinaa ennen remonttiamme, Tiina kertoo.

Suomalaisuus näkyy vaunun sisustuksessa: Tiina suosii kotimaisia materiaaleja

Vaunun sisäpinnat ovat ruusupuuta. Kattoikkunat tuovat avaruutta ja valoa vaunuun. Vuonna 1973 valmistuneeseen vaunuun on myöhemmin rakennettu suomalaiset Termos-ikkunat. Sohvat on puolestaan valmistettu mittatilaustyönä Pohjanmaalla. Keittiön peilit ovat tanskalaisvalmisteisia.

– Olen hieman isänmaallinen, sillä kiertuekodistamme löytyy Pentikiä, Iittalaa ja Finlaysonia, Tiina naurahtaa.

Koti kulkee aina mukana – Ratin takana on Tiina-äiti

– Kerran ajoin kiemurtelevaa tietää alas. Yhtäkkiä kauhukseni muistin, että täysi kahvikuppi oli jäänyt keittiönpöydälle, rekan rattia pyörittävä Tiina kertaa. – Kun pääsimme perille, tilkkaakaan sumpista ei ollut läikkynyt. Sirkuksessa sanotaan, että se on hyvän kuskin merkki.

Sirkus Finlandia on sähkön ja jätehuollon suhteen omavarainen. Ainoastaan vesi hankitaan kultakin kiertuepaikkakunnalta. Myös kaksi saunaa kulkevat mukana.

Yhteen hiileen puhaltamista

– Meillä on hyvä henkilökunta sillä sirkuksessa kaikki puhaltavat yhteen hiileen, kertoo sirkusemäntä Leena Jurvakainen. Vakituiseen kalustoomme kuuluu parikymmentä ihmistä. Yhteishenkemme on mainio, Leena kehaisee.

Kiertueen päätyttyä Leena perheineen vetäytyy talvikotiinsa Pohjaan. Leenan mies on sirkuksen perustanut Carl-Gustaf Jernström. Pariskunnan neljästä lapsesta kaksi kiertää sirkuksen mukana, ja perheen kuopus Carl-Johan toimii isänsä jalanjäljissä Finlandian nykyisenä sirkustirehtöörinä.

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.