Tukholmassa on tammikuussa keskilämpötila -2 astetta. Marie Granmarille ja Charles Sacilottolle on se kotiovesta ulos astuessa huomattavasti lämpimämpi johtuen kasvihuoneesta heidän talonsa ympärillä.

Charlesia ja Marien omakotitalo on saanut inspiraationsa Ruotsin ekoarkkitehdin Bengt Warnen luomista rakennuksista. Bengt Warnen (1929-2006) suunnittelemat talot pohjautuvat luonnon kiertokulkuun mahdollistaen asukkaiden elää niissä harmoniassa luonnon kanssa.

 

Aluksi Marie ja Charles harkitsivat uuden talon rakentamista, mutta koska tontteja on lähes mahdotonta löytää Tukholman ympäristöstä päätyi pariskunta isolla tontilla sijaitsevaan pienen mökin ostamiseen Tukholman saaristosta.

 

Mökin ympärillä oleva kasvihuonerakenne on arkkitehti Bengt Warnen suunnittelema. Lasina on käytetty 4 mm paksuista turvalasia, joka hajoaa rikkoutuessaan turvalliseksi murskaksi.

 

Lasin alla olevaa mökkiä ovat Charles ja Marie pikkuhiljaa kohentaneet ja laajentaneet. He poistivat muun muassa vanhan mökin harjakaton rakentaen sen sijaan tasapintaisen terassin – näin saatiin taloon yhden tason verran lisää tilaa. Kyseisen tilan yllä on kasvihuoneen lasinen harjakatto, jonka luukut ovat tarvittaessa avattavissa. Esimerkiksi kesän helteillä.

 

Terassista on tullut koko perheen yksi suosikkipaikka. Kun tammikuussa ulkona on  -2 astetta pakkasta, saattaa auringon paistaessa olla talon yläkerran terassilla 15 - 20 astetta lämpöä.

 

Charles ja Marie vaihtoivat myös vanhan mökin julkisivun – edellisen sijaan on nyt pellaväöljyllä viimeistelty puuverhoilu. Se näyttää hyvältä ja sitä on helppo huoltaa  – talon ympärillä olevan kasvihuoneen ansiosta on sen julkisivu hyvin suojattu sateen ja  tuulen vaikutuksilta.

 

Talo säästää 50% lämmityskuluja vuodessa. Talvikauden huomioon ottaen talossa on myös lämmitin. Charlesin mukaan talo on täysin riippuvainen auringosta. Kun aurinko ei paista, on talossa lähes sama lämpötila kuin ulkona.
Vähäinenkin auringonpaiste riittää nostamaan rakennuksen sisälämpötilaa.

 

Kasvihuone talon ympärillä mahdollistaa erilaisten vihannesten, kasvisten ja hedelmien kasvattamisen. Marien mukaan ei kylläkään talvikaudella, jolloin aurinkoa on vähän ja niin ollen on kasvihuoneessakin viileää. Pariskunta kastelee kasveja sadevesisäiliöihin kerääntyneellä vedellä. Charles ja Marie käyttävät talossa myös kätevää ympäristöystävällistä viemäröintisysteemiä ,josta voit katsoa lisää Charlesin ja Marien taloesittelyvideosta. Se löytyy täältä

 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.