Moni omaan kotiin muuttava nuori suosii kierrätyshuonekaluja, kuten opiskelijat Roosa Siekkinen ja Ekim Özdemir.

”Kiinni on.”

Roosa Siekkinen, 19, on juuri liimannut nimitarran postiluukkuun.

Tässä jakomäkeläisessä kaupungin vuokrakolmiossa asuvat Ronkainen ja Siekkinen, kaksi Kuusamosta Helsinkiin muuttanutta nuorta naista.

Kerrostalo on kansainvälinen. Sen asukkaat edustavat lähes neljääkymmentä eri kansallisuutta.

Siekkinen muutti Helsinkiin kesän alussa lakkiaisten jälkeen.

Kesätyöläinen ei tarvinnut väliaikaisissa asunnoissaan huonekaluja. Hän oli lähtenyt Kuusamosta vain rinkka selässään.

”Olen viihtynyt tosi hyvin. On tietenkin vaikea solmia ihmissuhteita, kun ei tunne juuri ketään”, Siekkinen kertoo.

Kuusamossa kaikki tunsivat toisensa

”Helsingissä on kivempaa, kuin Kuusamossa, sillä täällä kukaan ei odota minun toimivan tietyn kaavan mukaan.”

Siekkinen aikoo opiskella hoitoalaa. Kämppis Inka Ronkainen aloittaa luokanopettajaopinnot.

Asunto kaikuu vielä avaruuttaan, vaikka huonekalut kannettiin sisään vajaa tunti sitten.

Muutama huonekalu, Ikean siniset kassit ja muuttolaatikot täyttävät kolmion. Ja taulutelkkari. Sen päällä on iso maalarinteippi, jossa lukee Roosan.

Seinää vasten nojaa Siekkisen uusi runkosänky. Sekin tuli suoraan Kuusamosta.

”Oli parempi ostaa sieltä, koska ei tiedä, miten täältä saisi ostettua”, Siekkinen sanoo ja silittää runkopatjan pintaa.

Suurin osa huonekaluista on vanhoja, lapsuudenkotoa tai tuttavapiirin nurkista löytyneitä.

”On tärkeää, että tavaroilla on tarina. Suosin kierrätettyä.”

Roosa Siekkinen aikoo maalata tätinsä vanhat tuolit.
Roosa Siekkinen aikoo maalata tätinsä vanhat tuolit.

Keittiössä seisoo neljä orpoa tuolia – pöytää ei vielä ole. Tuolit ovat jo toista kertaa ensiasunnossa. Tuolit hankki alun perin Siekkisen täti, kun hän muutti pois lapsuudenkodistaan.

Siekkinen kääntelee tuoleja ja kertoo maalaavansa ne. Hän kunnostaa huonekaluja mielellään. Pienen mustavalkoisen pöydän hän on jo tuunannut huoneeseensa.

”Kävimme isovanhempien naapurissa usein tervehtimässä tuttua yhdeksänkymppistä naista. Kun hän kuoli, saimme hakea hänen luotaan huonekaluja. Minä sain tämän pöydän.”

Kimppakämpästä puuttuvat vielä olohuoneen kalusteet ja ruokapöytä.

Kämppikset eivät ole miettineet, paljonko huonekaluihin tarvittaisiin rahaa. Ehkä tonni vielä, Siekkinen arvelee.

”Olemme katsoneet huonekaluja Tori.fi:stä. Yritimme ostaa sieltä erään kahdensadan euron sohvan, mutta se ehti mennä.”

Tiskipöydälle nostetussa laatikossa sijaitsevat tällä hetkellä Siekkisen tärkeimmät aarteet. Marimekon astioiden joukossa on eräs tärkeä astia, jonka äiti on antanut mukaan. Siekkinen kuorii sydänkulhon sanomalehtikääreestä ja nostaa sen syliinsä.

Maailmanmatkaaja sisustaa kevyesti

Kyläsaaren kierrätyskeskuksen yläkerta on täyteen pakattu. Sohvia, pöytiä ja tuoleja on pitkissä riveissä. Eri vuosikymmenten tyylit kohtaavat sopuisasti. Myytävänä on niin vanhoja puusuksia kuin designvalaisimia.

Ekim Özdemir, 24, nappaa käteensä koristeisen puunaamarin.

”Mistähän päin maailmaa tämä on kotoisin? Luultavasti Afrikasta. Siellä en olekaan käynyt.”

Özdemir palasi heinäkuun alussa Suomeen maailmanympärimatkaltaan. Hän kiersi Kaakkois-Aasiassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa.

Hän on ollut ulkomailla myös töissä: armeijan jälkeen rauhanturvaajana ja myöhemmin hyväntekeväisyysprojekteissa.

Viime vuonna hän ajoi ystävineen ambulanssilla Suomesta Mongoliaan. Porukka lahjoitti auton paikalliseen sairaalaan.

”Rakastan Suomea. Oli jo tullut vähän koti-ikävä, kun en ole vuosiin asunut pysyvästi Pohjolassa. Olen suunnitellut kuitenkin taas pientä reissua Etelä-Amerikkaan joulukuussa. Aion vierailla maailmalla tapaamieni ihmisten luona.”

Özdemir aloittaa syksyllä historian opiskelut avoimessa yliopistossa. Hän asuu tällä hetkellä äitinsä luona Espoossa, mutta on juuri hankkinut kimppakämpän Fredrikinkadulta.

Oma huone uudessa kodissa on vajaan kahdenkymmenen neliön kokoinen. Nyt pitäisi löytää sinne kalusteita, sillä maailmanmatkaajalla ei niitä ole.

Opiskelija Ekim Özdemir, 23, Kyläsaaren kierrätyskaupassa.
Opiskelija Ekim Özdemir, 23, Kyläsaaren kierrätyskaupassa.

Kierrätyskeskuksessa Özdemir näkee paljon hyvää ja laadukasta tavaraa. Reissuvuodet maailmalla ovat tehneet hänestä minimalistin.

”Haluan hankkia mahdollisimman paljon käytettynä ja edullisesti. Yritän elää kompaktisti, enkä halua nurkkiini turhaa roinaa. Kannetaan kortemme kekoon kierrättämällä ja säästetään luontoa.”

Jos Özdemir saisi nimetä kolme kiireellisintä hankintaa tulevaan kotiinsa, ne olisivat sänky, ruokailuvälineet sekä tukeva pöytä.

Sänky on jo tiedossa kummitädiltä ja vanhoja astioita löytyy ehkä vanhemmilta.

Mutta nyt hän tarvitsisi tukevan pöydän, jonka ääressä voisi sekä syödä että työskennellä.

Tällä kertaa sopivaa yksilöä ei löydy. Mutta uusi koti vapautuu vasta syyskuun alusta. Sopivaa pöytää ehtii vielä etsiä.

”Kunhan on sänky ja kattila alkuun, pärjään ihan hyvin.”

Maailmanmatkalta palaava Ekim Özdemir, 24, aloittaa syksyllä opinnot Helsingissä. Miehellä ei ole vuosien reissaamisen jäljiltä huonekaluja, joten hankkimislistalla ovat ainakin sänky, astiasto ja työpöytä.
Maailmanmatkalta palaava Ekim Özdemir, 24, aloittaa syksyllä opinnot Helsingissä. Miehellä ei ole vuosien reissaamisen jäljiltä huonekaluja, joten hankkimislistalla ovat ainakin sänky, astiasto ja työpöytä.

 

Elokuun alussa tilanne vuokramarkkinoilla muuttuu opiskelijoiden siirtyessä yleisen asumistuen piiriin. Tämä vaatii käytännössä myös muutoksia monien opiskelijoiden vuokrasopimuksiin. Miten muutoksen astuessa voimaan voidaan löytää sekä vuokranantajan että vuokralaisen etua palveleva ratkaisu?

Elokuun alusta alkaen vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Tämän myötä asumistuen määrään vaikuttavat samaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot. 

Käytännössä siis esimerkiksi työssäkäyvän tyttöystävän tulot voivat pienentää poikaystävän asumistukea. Samoin kämppisten tulot voivat vaikuttaa opiskelijan saamaan asumistukeen, jos opiskelija ei pysty riittävän selkeästi todistamaan, että jakaa kämppisten kanssa vain asunnon, mutta ei elämää ja tilipussia.

 

Mikä on ruokakunta?

Jotta ymmärtäisi asian vaikutuksia vuokranantajalle, pitää ensin ymmärtää, miten Kela ajattelee yhdessä asuvista ihmisistä.

Asumistuen kannalta oleellista on, asuvatko ihmiset samassa vai eri ruokakunnassa. Kelan mukaan samaan ruokakuntaan kuuluvat sekä yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet että erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta. 

Eri ruokakuntaan taas kuuluvat sekä erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt että päävuokralainen ja alivuokralainen.

Lähisukulaiset ja avopuolisot kuuluvat sopimuksen tyypistä riippumatta samaan ruokakuntaan.

 

Alivuokramalli vai erilliset vuokrasopimukset?

Muutoksen myötä vuokralainen voi siis haluta muuttaa vuokrasopimuksiaan osoittaakseen Kelalle selkeästi, että asuu eri ruokakunnassa kämppistensä kanssa. Ratkaisuna on tarjolla kaksi vaihtoehtoa.

Ns. alivuokramalli on usein vuokranantajan kannalta selkein. Alivuokramallissa vuokranantaja tekee vuokrasopimuksen vain yhden henkilön kanssa, ja tämä päävuokralainen tekee yhden tai useampia alivuokrasopimuksia muiden asuntoon muuttavien kanssa. Päävuokralainen maksaa vuokranantajalleen koko vuokrasopimuksen mukaisen vuokran ja alivuokralaiset maksavat puolestaan oman alivuokrasopimuksensa mukaisen vuokran päävuokralaiselle. 

Käytännössä siis päävuokralainen vastaa kokonaisuudessaan vuokrasuhteen velvoitteista, eli vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta, vuokranantajalle – myös silloin, jos joku alivuokralaisista jättää vuokrat rästiin. Päävuokralaisen kannattaa siis vaatia alivuokralaisilta vakuus, joka turvaa mahdollisia vuokrarästejä tai vahinkoja. Vakuus voi olla maksimissaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Eli jos alivuokralaisen vuokran suuruus on 300 euroa kuukaudessa, vakuus voi enimmillään olla 900 euroa.  

Toisena vaihtoehtona on tehdä erillinen vuokrasopimus kaikille vuokralaisille. Erillisissä vuokrasopimuksissa sopimukseen kannattaa kirjata ehto, että vuokralaiset vastaavat yhdessä yhteisessä käytössä olevien tilojen huolellisesta hoidosta ja kunnossapidosta. Ehto on myös monille vuokralaisille tuttu opiskelija-asunnoista.


Tämä on toki vuokralaisten kannalta selkeä malli. Vuokranantajan kannattaa kuitenkin huomata, että erillisiä vuokrasopimuksia käyttäessään hän voi päätyä tilanteeseen, jossa joku vuokralaisista irtisanoo sopimuksensa ja esimerkiksi yksi huone asunnosta jää tyhjilleen. Tällöin vuokranantaja voi joutua tyhjän huoneen maksumieheksi ennen uuden kämppiksen löytymistä.
Alivuokramallissa vuokralaisilla on hyppysissään myös kämppisjoukon kokoonpano – yhden muuttaessa pois on käytännössä päävuokralaisen etuna saada tilalle mahdollisimman pian uusi kämppis vuokraa maksamaan.

 

Artikkelin kirjoitti viestintäpäällikkö Liina Länsiluoto / Suomen Vuokranantajat 

Yhteystiedot: p. 040 835 4900, liina.lansiluoto@vuokranantajat.fi

Tutustu myös Vuokranantajan oppaaseen.

Joskus vuokralainen ja vuokranantaja ovat eri mieltä, onko asunnon kuluminen tavanomaista vai ei.

Lemmikit voivat joskus aiheuttaa tuhoa kotona. Kuva Maria Pohjanen. 

 

JOS lemmikit ovat vuokra-asunnossa sallittuja, haittaako jos kissa pissaa nurkkaan vuosikausia ja virtsaa valuu rakenteisiin?

 

”Kyllä haittaa, sillä vuokralainen on vastuussa asunnostaan vuokran­antajalle. Kaikille ei ole selvää, että lemmikki ei saa tuhota asuntoa. Toisaalta vuokranantajan pitää sietää lattian kulumista enemmän esimerkiksi silloin kuin asunnossa on koiria”, kertoo Vuokranantajien neuvontalakimies Ville Hopsu.

 

Onneksi sille, mikä on vuokra-asunnossa tavanomaista kulumista ja mikä ei, on annettu ohjeet. Ne kannattaa lukea läpi jo ennen muuttoa. Ohjeet löytyvät Suomen Vuokranantajien ja Vuokralaisten sivuilta.

 

TAVANOMAISTA kulumista on vuokra-asunnossa ajan mittaan tapahtuva pintojen kuluminen. Asumisesta jää aina jälkiä.

 

Myös asuntoon valituilla materiaaleilla on väliä.

 

”Jos vuokranantaja laittaa eteiseen parketin, hänen pitää varautua siihen, että hiekka voi naarmuttaa lattiaa”, sanoo Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita.

 

Kun kiistoja tulee, apua voi kysyä alan järjestöjen neuvontapuhelmista tai kuluttajaneuvojalta. Jos kiista ei ratkea, sen voi viedä oikeuteen. Halvempi tapa on kuitenkin hakea ratkaisusuositusta Kuluttajariitalautakunnalta.

 

Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on tavanomaista kulumista on vaikeaa antaa. ”Jossain tapauksessa Kuluttajariitalautakunta piti viittä reikää seinässä ei-tavanomaisena ja toisessa viittätoista tavanomaisena”, Hopsu kertoo.

 

VUOKRALAINEN ja vuokranantaja voivat ehkäistä mahdollisia riitoja parhaiten tekemällä asuntoon sekä alku- että lopputarkastuksen yhdessä. ”Kuluminen edellisen asukkaan jäljiltä on hyvä kirjata ja valokuvata”, Anne Viita neuvoo.

 

Asuinhuoneiston tavanomaisen kulumisen ohje ja muuta hyödyllistä tietoa löytyy Vuokralaisten sivuilta ja Vuokranantajien sivuilta.