Suurin osa maakunnista menettää asukkaita sekä muuttoliikkeen että matalan syntyvyyden vuoksi. 19 maakunnasta vain viisi eli Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi saivat tammi–syyskuussa kotimaasta enemmän muuttajia kuin menettivät. Lisäksi vain Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla syntyvyys ylittää kuolleisuuden.
Kaikkien maakuntien tilannetta parantaa ulkomailta niihin suuntautuva muuttoliike. Muuttokuorma suunnataan useimmiten suurimpiin kaupunkeihin. Poikkeus on Pori, jonne muutettiin vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana muualta Suomesta vähemmän kuin sitä pienempiin Joensuuhun, Vaasaan ja Hämeenlinnaan.
Suomen 19 maakunnasta 14 menettää maan sisäisessä muuttoliikkeessä asukkaita. Maakunnista vain Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi ottivat tammi–syyskuussa vastaan lähtijöitä enemmän muuttajia.
Eniten Suomessa muutetaan Pirkanmaalle. Sinne kirjansa siirsi Suomen sisältä yhdeksän kuukauden aikana 2828 ihmistä. Yli tuhat eli 1012 uutta ihmistä sai muualta maasta myös Varsinais-Suomi. Keski-Suomen populaatio kasvoi Suomen sisältä 252 ihmisellä, Pohjois-Savon 123 ihmisellä ja Uudenmaan 71 ihmisellä. Numerot ovat nettolukemia eli niissä ovat mukana saapuneet ja poistuneet. Tiedot ovat Tilastokeskukselta.
– Uudenmaan muuttovoitto maan sisältä on todella pientä. Ehdottomasti yllättävän pientä, kun verrataan seuraavaksi suurimpiin maakuntiin Pirkanmaahan ja Varsinais-Suomeen. Iso eroavaisuus kielii väistämättä erilaisuudesta vetovoiman osalta. Tilanne on Uudellemaalle uusi, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen sanoo ja jatkaa:
– Yllättäjiä maakunnista ovat tänä vuonna olleet Keski-Suomi ja Pohjois-Savo. Niiden muuttovoitossa erityistä on se, että nyt ei puhuta muuttoliikkeestä maakunnan keskuskaupunkiin, vaan koko maakunnasta.
Pirkanmaa-buumi jatkuu
Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä vetovoimaisin maakunta on ollut jo vuosia Pirkanmaa. Samoin Tampere on ollut jo vuosia selkeästi halutuin kaupunki.
– Pirkanmaan vetovoima johtuu tarjolla olevista työpaikoista, koulutusmahdollisuuksista ja palveluista sekä asuntojen pääkaupunkiseutua edullisimmista hinnoista. Ja toki Tampere on sen vetovoiman keskiössä. Pirkanmaan erikoisuus on kuitenkin se, että vaikka maakunta ja sen keskuskaupunki ovat molemmat erittäin vetovoimaisia, keskuskaupunki kokee muuttotappioita naapurikuntiinsa. Usein Suomessa maakuntien sisällä muuttoliikkeen suunta on päinvastainen eli pienemmistä kunnista keskuskaupungin suuntaan, Leinonen kertoo.
Jo varsin kauan jatkunut poikkeuksellisen suuri muuttovoitto näkyy Tampereelle siten, että kaupungin sisällä vetovoima pirstaloituu suomalaisittain epätavanomaisesti. Esimerkiksi kaukana keskustasta sijaitseva Hervanta on lukeutunut kaupungin vetovoimaisimpiin kaupunginosiin jo muutaman vuoden ajan. Tätä pirstaloitumista edesauttaa myös kaupunki-infrastruktuurin vauhdikas kehittyminen. Siitä hallitsevin esimerkki on elokuussa 2021 liikennöintinsä aloittanut raitiovaunu.
Pori on suurten kaupunkien ruma ankanpoikanen
Kun tarkastellaan kuntiin suuntautuvaa muuttoliikettä, huonoiten suurista kaupungeista menestyy Pori. Se häviää tässä tulomuutossa selvästi itseään pienemmille Joensuulle, Vaasalle ja Hämeenlinnalle. Joensuuhun muuttokuormansa suuntasi tammi–syyskuussa 3639, Vaasaan 3228 ja Hämeenlinnaan 2827 henkeä. Poriin muutti tammi–syyskuussa 2615 henkeä. Muut suuret kaupungit vetävät muuttajia muualta maasta hyvin Helsingin, Espoon ja Vantaan johdolla.
– Pelkästään talous ei selitä maakuntien vetovoimaa. Asukkaita muuttaa pois myös sellaisista maakunnista, joissa talous ja työllisyys ovat olleet hyvässä kasvussa, Leinonen toteaa.
Kun tulomuuton lisäksi otetaan huomioon kaupungista poismuutto eli lähtömuutto, tilanne muuttuu hiukan. Porista muutetaan pois niin vähän, että se päätyy tässä nettomuutossa 49 asukasta plussalle. Tällä tavoin tarkasteltuna Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista olivat tammi–syyskuussa miinuksella Helsinki 873 asukkaan tappiolla ja Vantaa 434 asukkaan tappiolla. Parhaiten Suomen sisäisessä nettomuutossa pärjää Tampere, joka voitti tammi–syyskuussa 2104 asukasta.
Ulkomailta muutetaan kaikkiin maakuntiin
Syntyvyys ylittää kuolleisuuden vain kahdessa maakunnassa. Selvästi suurinta luonnollinen väestönlisäys on Uudellamaalla, jossa elävänä syntyneiden ja kuolleiden ero oli tammi–syyskuussa 1314 henkeä. Uudenmaan lisäksi plussalle pääsee Pohjois-Pohjanmaa, jossa syntyneiden ja kuolleiden erotus oli 31 henkeä. Kaikissa muissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys on miinuksella eli kuolleita on syntyneitä enemmän.
– Maahanmuutto keikauttaa tilanteen kuitenkin toisin päin. Ulkomailta muutettiin kaikkiin maakuntiin kaikilla kolmella ensimmäisellä kvartaalilla. Eniten maahanmuutto suuntautuu Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle, mutta ulkomailta muutetaan myös Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen, Leinonen päättää.
Maakuntien TOP5 voittajat ja häviäjät
Maakuntien maan sisäinen nettomuutto tammi–syyskuussa 2022
- Pirkanmaa +2828
- Varsinais-Suomi +1012
- Keski-Suomi +252
- Pohjois-Savo +123
- Uusimaa +71
- Etelä-Karjala –647
- Kymenlaakso –640
- Kainuu –472
- Pohjanmaa –398
- Satakunta –382
Muut Manner-Suomen maakunnat:
Etelä-Pohjanmaa –351
Pohjois-Pohjanmaa –348
Pohjois-Karjala –305
Lappi –252
Keski-Pohjanmaa –167
Kanta-Häme –129
Etelä-Savo –120
Päijät-Häme –85