Klassismi on 1920-luvun tyylisuunta.
Klassismi jatkaa juttusarjaamme, jossa ovat aiemmin ilmestyneet empiretyyliä, jugendia ja kansallisromantiikkaa käsittelevät artikkelit.
Miten klassismi syntyi?
1920-luvun klassismi, jota kutsutaan myös pohjoismaiseksi klassismiksi, syntyi jugendtyylin valtakauden mentyä. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä, vaan jo jugendtyylin viimevaiheen rakennuksista voi huomata klassismin piirteitä.
Klassismi oli ensimmäinen itsenäisessä Suomessa vallinnut tyylisuunta. Klassismin vuosina Suomessa haluttiin tehdä pesäeroa entiseen emämaahan Venäjään – myös arkkitehtuurissa. Arkkitehtuurin saralla erottautuminen tarkoitti käytännössä ennen kaikkea pyrkimystä hyvin pelkistettyyn tyyliin.
Lue myös: Mikä ihmeen dopamiinisisustus?
Mistä tunnistaa klassismin?
Klassismin tunnistaa selkeäpiirteisestä, aiempia tyylisuuntia pelkistetymmästä ilmeestä.
Siinä missä julkisivut aiemmin koristeltiin näyttävästi, klassismin ajan arkkitehtuurissa rakennusten ulkokuoret suunniteltiin sileiksi, suorastaan askeettisiksi. Klassismin julkisivuista voi huomata etenkin rapattuja pintoja, jotka tyypillisimmin suunniteltiin sangen yksinkertaisiksi, mutta toisinaan pinnoista tehtiin eläviä.
Ikkunat sijoitettiin aivan seinän tasoon. Vaikka klassismia edustavat rakennukset ovat hyvin yksinkertaisia, niiden sisäänkäynnit kohoavat hulppean korkealle, usein alimman kerroksen ikkunoiden tasolle.
Suosittuja värejä ovat murretut, lämpimät keltaiset ja punaiset, mutta myös vaaleanharmaita ja vaaleita sinisiä julkisivuja tehtiin.
Klassismin ajan rakennuksissa sisätilat ovat koristeellisempia kuin ulkoa päin voisi arvata – eivät kuitenkaan sellaisia runsaudensarvia kuin jugendtyylissä. Mitä lähemmäs 1930-lukua ja funktionalistista tyyliä päästään, sitä pelkistetymmiksi klassismin ajan rakennukset käyvät. Koristeaiheiden niukkuudessa ei ollut kyse yksinomaan makumieltymyksistä ja ihanteista; ajat olivat niukat ja rakentaminen sen mukaista.
Klassismin rakennukset suunniteltiin yhtenäisiksi muurimaisiksi rivistöiksi, kuin seiniksi. Tällaisia seinämiä katsoessa voi huomata, että rakennukset eivät ole vain kiinni toisissaan, vaan jopa niiden sokkelit ja ikkunat on suunniteltu samalle korkeudelle. Jopa kokonaisia kortteleita suunniteltiin tällä tavalla yhtenäisiksi eheän kaupunkikuvan aikaansaamiseksi.
Lue myös: Asunnon hiljainen myynti
Millaisia asuntoja klassismia edustavissa rakennuksissa on?
Asuntoja rakennettiin erikokoisina. Monet työläisille rakennetut asunnot pitävät sisällään vain yhden huoneen ja keittiön, kun taas varakkaammalle väelle suunniteltujen kotien neliömäärät saattavat kohota hulppeisiin lukemiin.
Myös pienet asunnot pyrittiin kuitenkin suunnittelemaan valoisiksi. Asuntojen sisätiloista tehtiin vaaleita, mikä korostaa avaruuden tuntua.
Asuntojen ikkunat ovat tyypillisimmin 4–6-ruutuisia, mutta joskus 8-ruutuisia. Muutoin ikkunat ovat yksinkertaisia; asunnoissa ei suosittu esimerkiksi erkkereitä.
Lue myös: Näin sisustat valaisemalla
Kenelle klassismi sopii?
Klassismin ajan rakennukset ihastuttavat pelkistetyn, yksinkertaisen ja hillityn tyylin ystäviä.
Miten klassismi näkyy tämän päivän asuntomarkkinassa?
1920-luvulla Suomessa kärsittiin kovasta asuntopulasta. Siksi suuri osa klassismin ajan asunnoista rakennettiin vuokrakodeiksi ja työväen asunnoiksi. Asuntoja tarvittiin paljon ja nopeasti, joten arkkitehtuurissa pyrittiin tehokkuuteen ja järjestelmällisyyteen – siis löytämään monistettavia vakioratkaisuja. Siksi monet myynnissä ja vuokrattavana olevat kodit saattavat muistuttaa toisiaan.
Klassismin kausi kesti vain hetken, eikä tyylisuunta siksi ennättänyt levitä maaseudulle. Eniten rakennettiin kaupunkeihin, joten klassismin ajan asuntoa kannattaa etsiä varsinkin suurista kaupungeista.
Lue myös: Vauraudesta vaivihkaa – tällainen on old money -sisustustyyli
Tutustu vapaana oleviin klassismia edustaviin koteihin!
Kaipaatko elämääsi enemmän klassismia? Katso nämä myynnissä ja vuokrattavana olevat klassismia edustavat asunnot sekä kaikki 1920-luvun vuokrattavana ja myytävänä olevat kohteet.
Lue myös: Marko Paananen: Suomalaisen pahin sisustusmoka
