Taloyhtiön saunassa voi nähdä naapurin tai vaikka saunatontun. Miten näiden kahden kanssa pärjää niin, että joulumieli säilyy?
Joulusauna kuuluu jouluaattoon yhtä varmasti kuin pukki ja kuusi: suurin osa kansasta kipuaa aattona lauteille.
Postikorteissa joulua vietetään punaisessa mökissä maaseudulla, mutta tosiasiassa moni viettää pyhiä kaupungissa ja kerrostaloasunnossa. Useimmat suomalaiset löylyttelevät kotosalla. Jos omaa saunaa ei ole, taloyhtiön yhteinen saunavuoro kutsuu.
Lue, miten saunomiseen liittyvät jouluperinteet istuvat taloyhtiön joulusaunaan.
Joulusaunan pelisäännöt
Joulusaunassa piti pysyä vaiti
Shhh! Entisinä aikoina joulusaunassa ei metelöintiä hyvällä katsottu. Uskottiin, että joulusaunassa puhuminen usuttaa hyttyset kimppuun kesällä. Pysyttelemällä vaiti varmistettiin myös saunatontulle saunarauha.
Taloyhtiön saunavuorolla saattaa olla mukavaa jutella naapurien kanssa ainakin small talkin verran. Sauna, varsinkin joulusauna, on kuitenkin monelle lähes pyhä asia. Kiireinen kaupunkilainen voi haluta kuunnella hiljaisuutta ihan jo sen itsensä vuoksi. Hyvää pelisilmää ja malttia äänenkäytössä, siis!
Joulusaunaan oli mentävä ajoissa
Kuinka suomalaista! Ennen vanhaan joulusaunaan suunnattiin mahdollisimman aikaisin, mutta ei suinkaan siksi, että myöhemmin olisi ollut muuta puhdetta. Lauteille piti istua aikaisin, jotta sieltä pääsi pois ennen naapureita. Ripeyden uskottiin ennakoivan etumatkaa naapureihin myös tulevan vuoden talon töissä. Uutteruuteen ei vain kannustettu vaan motivoitiin myös pelottelemalla häijyillä haltijoilla ja tontuilla, jotka eivät sietäneet vitkastelijoita.
Taloyhtiöissä saunavuorot on tavattu jakaa miesten ja naisten vuoroihin. Ajattelipa vanhoista uskomuksista mitä hyvänsä, joulusaunaan kannattaa suunnata sen verran ajoissa, että ennättää kylpeä omalla vuorollaan.
Joulusaunasta suunnattiin hankeen
Ennen vanhaan joulusaunasta kierähdettiin hankeen. Lumessa kierittelyn uskottiin puhdistavan niin sielua kuin ruumista sekä karaisevan sietämään kylmää.
Harvan taloyhtiön saunavuorolta sopii pyörähtää hankeen ainakaan ilman vaatetusta, joten tämä perinne jätettäköön yksityisille pihoille. Hangessa voi toki käydä seisoskelemassa kylpytakkisillaan, kunhan muistaa ottaa avaimet mukaan – ja kunhan on hanki.
Joulusaunassa heitettiin olutta tontulle
Ennen muinoin joulusaunassa heitetiin kiukaalle olutta. Ohrapirtelötarjoilun uskottiin pitävän saunatontun tyytyväisenä ja povaavan hyvää satoa.
Kerrostalossa kiukaalle ei kenties sovi heitellä vettä väkevämpää ainakaan saunaseuralta kysymättä. Omassa saunassa saunoja sen sijaan pääsee haistamaan vedet kielelle nostattavan ruisleivän tuoksun tänäkin jouluna.
Joulusaunassa voi kohdata saunatontun
Ennen vanhaan joulusaunassa saattoi nähdä saunatontun. Joulupukin tontut ovat tunnetusti mukavaa väkeä, saunatonttu sen sijaan herkästi suuttuvaa sorttia. Voidaankin sanoa, että entisinä aikoina tonttu oli se, joka saneli joulusaunan pelisäännöt.
- Ei saa meluta.
- Ei saa kirota.
- Täytyy olla muutenkin kiltisti.
- On saunottava ennen naapureita.
- On saunottava ajoissa, jotta tonttukin pääsee löylyihin.
- Täytyy jättää tontulle olutta ja löylyvettä.
Muuten saunatonttu suuttuu.
Tänä päivänä monen saunassa asuu sisustusesine, joka muistuttaa erehdyttävästi saunatonttua. Voikin olla hyvä varmuuden vuoksi noudattaa vanhoja tuttuja joulusaunan pelisääntöjä…
Teksti: Liina Hurri