Kaupallinen yhteistyö: Avain Yhtiöt
Asumisoikeus syntyi Suomeen 90-luvun alussa, kun lama runteli Suomea pahoin. Asumisoikeudesta muotoutui varsin pian varteenotettava vaihtoehto omistus- ja vuokra-asumiselle, koska se on kohtuuhintaista, ei vaadi isoja pääomia ja sopii hyvin monenlaiseen elämäntilanteeseen.
Asumisoikeus piti tehokkaasti talouden rattaita pyörimässä hyvin haasteellisena aikana 90-luvulla. Tuolloin rakennusalan ammattilaisia työllistyi runsaasti asumisoikeuskohteiden rakentamisen kautta yhdessä muun valtion tukeman asuntotuotannon kanssa. Nyt asumisoikeus voi olla uudelleen merkittävässä roolissa koronakriisistä selviämiseksi. Tänään asumisoikeusasuntoja on Suomessa jo yli 50 tuhatta asuntoa yli 40:llä paikkakunnalla.
Miksi asumisoikeus?
Asumisoikeus on omakustannusperiaatteella toimiva kohtuuhintainen vaihtoehto kalliimmalle vuokra-asumiselle ja isoja pääomia vaativalle omistusasumiselle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan
pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteinen vuokra-asunto on keskimäärin 43 % asumisoikeusasuntoa kalliimpaa (2019).
Muissa kaupunkikeskuksissa ero on jonkin verran pienempi.
Asumisoikeusmaksu on enimmillään vain 15 % asunnon hinnasta. Valitettavan monelta keskituloiseltakin ovat omistusasuntojen hinnat karanneet ulottumattomiin, eikä pankkien kiristyvät lainapäätöskriteerit ole tehneet asiaa yhtään helpommaksi. Lisäksi omistusasunnon jälleenmyynti voi olla myyjälle pettymys, jos asunto ei menekään kaupaksi suunnitellulla hinnalla ja tappiota on tullut myös yllättävistä remonteista.
Sen sijaan asumisoikeudessa asukkaan maksama pääoma on turvassa. Asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna luovutusajan jälkeen. Kohtuuhintaisuuden ohella tämä lain suoma turva on ollut tärkeä tekijä erityisesti asumisuran alkutaipaleella olevalle asumisoikeusasukkaalle, sillä alkupääoma esimerkiksi omistusasuntoon on usein merkittävän askeleen lähempänä.
Voit lukea lisää asumisoikeuteen liitetyistä ennakkoluuloista ja asumismuodon hyvistä puolista täältä.
Kohtuuhintainen asuminen on yhteiskunnan perusedellytys
Asumisoikeus on tänä 30 vuoden aikana osoittanut hyvin elinvoimaisuutensa ja pysyvyytensä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Kohtuuhintaiselle asumiselle on aina ollut kysyntää kaupungeissa ja kasvualueilla ja sama tarve näyttää jatkuvan yhä voimakkaampana edelleen.
Vaikka asumismuoto syntyi laman seurauksena, asumisoikeus on menestynyt myös kuumimpina kasvun vuosina. Taantuman aikana se on tarjonnut turvaa ja pysyvyyttä heikosta taloustilanteesta ja epävarmuudesta kärsiville, kun taas nousuvuosina se on tarjonnut riskittömän ja helpon vaihtoehdon erityisesti nuorille ja muuttuvien olosuhteiden perheille. Senioreille se on aina ollut erinomainen vaihtoehto, mutta varsinkin viime vuosina ikääntyneet ovat löytäneet asumisoikeuden turvallisena, rauhallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona, jossa rahaa jää säästöön eläkepäivistä nauttimiseenkin.
Asumisoikeus on myös valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Tämä johtuu siitä, että asumisoikeusasunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta.
Asumisoikeuslaki uudistuu
Vaikka asumisoikeus on vakiinnuttanut hyvin paikkansa suomalaisessa asuntomarkkinassa, lainsäädäntö on jäänyt 90-luvulle. Osin siitä syystä asumisoikeus tunnetaan tänä päivänä hiukan aiheestakin byrokraattisena ja jäykkänä. Asumisoikeuslakia on tarkoitus uudistaa Marinin hallituksen edistämänä ehkä jo ihan lähiaikoina. Sipilän hallituksen jäljiltä lakia oltiin jo uudistamassa ja sen perusteella lakiehdotus pitää sisällään paljon hyviä, asumismuodon tähän päivään tuovia muutoksia.
Yksi asia tosin on hieman jäänyt varjoon lakiuudistusta valmisteltaessa. Kohtuuhintaisen asumisen hakumenettelyn tulisi olla hakijoille mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Asumisoikeuden järjestysnumero aiheuttaa tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin selkeyttää asunnon hakemista.
Asumisoikeuden järjestysnumero on nykyisin haettava kunnalta ennen varsinaista asunnon hakemista. Nyt lakiuudistuksen myötä järjestysnumerosta pitäisi luopua viimein ihan kokonaan.
Asunnon hakijoita ja asukasvalinnan jouhevuutta tällainen keinotekoinen asumisoikeuden järjestysnumero ei määräaikaisenakaan auta. Selkeintä kaikille osapuolille olisi luovuttaa asunto sitä ensimmäisenä hakeneelle hakijalle, jolla muut lakisääteiset asumisoikeuden luovuttamisen kriteerit täyttyvät. Se olisi oikeudenmukaisin ja kaikille ymmärrettävin tapa hoitaa asukasvalintaa.
Kiinnostuitko asumisoikeusasunnoista? Katso vapautuvia asuntojamme.
Elias Kiviranta, myynti- ja markkinointijohtaja, Avain Asunnot
Avain Yhtiöt on suomalainen konserni, joka on erikoistunut asuntojen ja asumisen palvelujen tuottamiseen, rakennuttamiseen, isännöintiin sekä korjausrakentamiseen. Konsernin omistuksessa on lähes 9 000 Avain Asuntoa ja työllistämme jo reilusti yli 200 ammattilaista. Tavoitteena on rakennuttaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa keskeisille kasvualueille Suomessa. Konsernin vuosittaisten investointien arvo ylittää 100 M€.
Haluamme tarjota turvallista, monipuolista ja vaivatonta asumista erilaisiin elämäntilanteisiin. Jos etsit kotia, ota rohkeasti yhteyttä! avainasunnot.fi