Tontin rajalle, vanhan kiveyksen päälle, rakennettu yksinkertainen, puurakenteinen pergola luo kevyen, mutta silti hieman suojaisan oleskelupaikan puutarhaan.
Vanha, sammaloitunut kiveysalue oli hautautunut jo osin näkymättömiin maa-aineksen alle, kunnes se kaivettiin esiin ja päätettiin ottaa uudelleen käyttöön. Kiveyksen ympärille rakennettiin puinen, vinokattoinen pergola, joka maalattiin mustaksi. Pergola jätettiin auki kolmelta seinältä, vain takaseinään rakennettiin kevyet vaakarimaiset paneelit antamaan hieman näkösuojaa sekä rajaamaan oleskelualutta naapuriin päin.
Pergolan eteen, vanhan omenapuun ympärille perustettiin perennapenkki johon istutettiin lukuisia perennoja, pääasiassa pioneja sekä vehreyttä antavia kuunliljoja. Maanpinta, kasvien ympärillä, peitettiin ruskealla kuorikatteella. Se helpottaa maan kosteana pysymistä, mutta estää myös rikkaruohojen kasvua. Toisella pergolan sivuista kasvavat valkoiset syreenit luovat vihreän seinän pergolaan.
Sisälle pergolaan sijoitettiin lokoisa sohvaryhmä kaksine nojatuoleineen sekä useita isoja ruukkuja, joihin istutettiin pari vartettua puuta sekä kesäkukkia ja yrttejä. Isoihin thermoruukkuihin istutetut hakuropajut ovat näyttävän näköisiä vihreä-puna-valkokirjavine lehtineen. Niiden juurelle ruukkuihin voi istuttaa matalia kesäkukkia tai vaikka köynnöstävää murattia tuomaan kerroksellisuutta. Lisäsomisteeksi pergolaan tuotiin muutama tyhjä terrakotta-ruukku, tyynyjä ja lyhtyjä.
Pergolan voi kattaa osittain tai kokonaan valokatteella, mutta tässä tapauksessa katto jätettiin ilman katetta ja pergolan ympärille olevaan penkkiin istutettiin erilaisia köynnöskasveja. Köynnösten oksat ohjattiin narujen avulla kasvamaan pergolan tolppiin ja ritilään ja niiden kasvettua syntyy köynnöksistä pergolan luonnollinen, vihreä katto. Pergola viimeisteltiin muutamalla aurinkokenno-valaisimella, jotka syttyvät pimeän tullen automaattisesti ja luovat oman tunnelmansa myöhemmin myös syksyn pimeneviin iltoihin.
