Olen aina luonnehtinut itseäni urbaanimmaksi city-ihmiseksi kuin mökillä viihtyväksi luonnossa samoilijaksi. Syytän keski-ikää, kun muutama vuosi sitten aloin surffailemaan netistä jo enemmän kesä-asuntoja kuin kesän tapahtumakalentereja. Ja koska sitä mökkiä ei ollut, eikä tullut, piti asialle tehdä jotain. Ja sitten tehtiin!

 

No mitä meillä sitten alkuun oli? Kylmä vintti täynnä lautaa, levyä, purua sekä pulunkakkaa. Hienoa, kovalla työllä ja hyvällä mielikuvituksella siitä saisi loistavan kesähuoneen. ”Romut ulos, lattian hiontaa ja vähän uutta maalia seiniin”- sanoin minä. ”Hitosti raadantaa, hulluna heilumista ja kymmeniä tunteja” - sanoi mieheni. Mutta, koska aikoinaan oli tullut luvattua jaksaa sekä myötä-, että vastoinkäymisissä, ryhtyi hän kanssani hommiin. Kuvassa lähtötilanne!

 

Ja juurikin niiden miehen manaamien työtuntien ja tuskanhien vuodatusten jälkeen, meillä vihdoin oli käytössä ihan oma kesä-huone. Ja mikä parasta, mikäli kesäterassit alkaisivat huudella vastustamattomasti, on mökkimatka lyhyt. Portaat vain alas ja olet kaupungissa!

 

-tuija-

 

Kommentit (3)

katja

Hei! Mistä olet löytänyt tuota ihanaa lautatapettia sohvan taakse, vai onko tapettia?

Sirpa

Hei, tosi heino kokonaisuus. Ja uskon, että kyllä kannatti vaikka työtä ja tuskaa varmaan olikin:)

Tuija Talvitie 

KOTIKIIKARISSA haaveillaan ja inspiroidutaan kodeista ja sisutuksista. Kurkistellaan omaan ja toisten koteihin sekä ihastellaan erityylisiä sisustusratkaisuja. Kiikaroidaan uusia tuulia ja sisustustrendejä, unohtamatta tee-se-itse-vinkkejä.

Tutustu myös Tuijan Form Follows Function -blogiin!

Blogiarkisto