Keittiössämme on graniittinen kivityötaso. Valintaa puolsi kosteuden kesto – kosteus turvotti edellisen keittiömme laminaattityöpinnan kohdasta, jossa pintaan oli syntynyt hiushalkeama.

 

Nyt kun kivityötasomme on ollut käytössä jo lähes 4 vuotta, niin uskallan kyllä sanoa olevamme valintaamme tyytyväinen. Graniittityötaso on lähes 100% kosteusvarma ja helppo puhdistaa. Kivityöpinta puhdistuu yleensä hyvin pelkällä vedellä ja vaativampien tahroja puhdistettaessa voi käyttää lievempiä puhdistusaineita kuten astianpesuainetta. Sen jälkeen on hyvä pyyhkiä pinta vielä puhtaalla vedellä.

 

Kivipintaa puhdistaessa  kannattaa varmasti välttää aineita, joista löytyy fluorivetyhappoa, natriumhydroksidia, klooria (esim. kloroformi), rikkihappoa, etylihappoa, asetonia ja muita voimakkaita liuottimia. Kivipintaa puhdistaessa ei saa käyttää myöskään aineita, jotka on tarkoitettu kalsiumin ja kalkkikiven poistoon – se voi murentaa kivipintaa. Varovainen kannattaa olla myös punaviinin, mustan teen ja muiden runsaasti parkkiaineita sisältävien nesteiden kanssa - erityisesti vaalean luonnonkivipinnan tapauksessa.

 

Pakko myöntää, että kivityöpinnalle on astioita rikkoutunut enemmän kuin edellisen keittiön laminaattitasolle. Tosin näin on selvinnyt myös erilaisten astiasarjojen vahvuus – Arabian astiat pysyvät kädestä pudotessaan huomattavasti paremmin ehjinä verrattuna moniin muihin.

 

 

Vauhdikkaammassa kokkailussa ja keittiötoiminnassa käytän korkkisia pannualustoja, joita laitan työpinnan ja keraamisten astioiden väliin. Pannunalustoja pitää käyttää myös laitettaessa kuumia kattiloita työtasolle – kuuman pannun asettaminen kylmälle kivipinnalle voi aiheuttaa luonnonkiven murenemista.

 

 

Ja nyt hyviä puolia edellä mainitun kosteusvarmuuden lisäksi. Kivipinta näyttää mielestäni tosi hyvältä ja arvokkaalta. Sen ilme vaikuttaa myös vuosien jälkeen uudelta, koska se ei kulu silminnähden eikä siihen tule normaalissa käytössä tahroja.

 

 

Mikä parasta – kivipinta sopii hyvin leipomiseen ja on mainio alusta taikinalle – se ei tartu siihen kiinni. Taikinan rasva-aineet eivät vaurioita pintaa vaan pikemminkin suojaavat sitä.

 

Vaneri viimeistelymateriaalina on ollut sisustuksessa suosittua viime vuosien aikana. Sitä näkyy moderneissa kodeissa, messujen ja toimistojen viimeistelyissä ja huonekaluissa.

Vaneri on monesta ohuesta puukerroksesta yhteen liimattu levy, joka ”elää” vähemmän kuin massiivipuu. Sen olennaiset edut ovat vahvuus, luonnollisuus ja kaunis pintakuviointi. Käytetystä puulajista johtuen on vanerin pintakuviointi kirjava tai yhtenäisempi – esimerkiksi mäntyvaneri on huomattavasti koivuvaneria kirjavampaa.

 

Vanerilla voi tuoda tilaan puumateriaaleille ominaista lämpöä. Verrattuna puupanelointiin on sen pinta yhtenäisempi ja rauhallisempi – mainio valinta modernien talojen sisätiloihin. Kuvassa Kannustalon Laavu-talo.

 

Sisätilan viimeistelyyn löytyy valmiita vanerilevyjä. Virolainen valmistaja Vineerimaailm tarjoaa vanerisia katto- ja seinälevyjä käsittelemättöminä tai viimeisteltyinä.

 

Vaneria voi viimeistellä eri petseillä tai maaleilla. Erityisen näyttävää on maalata pinta ”keskeneräiseksi”. Vastaavaa tapaa on viime aikoina esiintynyt monissa sisustuslehdissä ja -blogeissa. Kuva Granit.

 

Vanerilevyyn voi leikata erilaisia kuvioita – haastaviakin. Kuvassa on ikkunarivin alla kulkeva vanerinen kaappi, joka toimii säilytyspaikkana sekä visuaalisena elementtinä peittäen samalla patterit. Design pietarilainen INT2architecture-arkkitehtitoimisto.

 

Vaneri on kätevä ja myös edullinen tapa päällystää erilaisia syvennyksiä tilassa. Kuvassa näkyvän alunperin jääkaappisyvennykseksi luodun  karkeasti viimeistellyn seinän sileäksi tasoittaminen olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin vaneriviimeistely. Kuva Jukka Koskinen.

 

Viime aikoina on ollut trendikästä käyttää seinässä jykeviä rei'itettyjä vanerilevyjä: reikiin kiinnitettävien sorvatuiden puukapuloiden päälle voi asettaa tarpeen mukaan sopivia hyllylevyjä ja laatikoita. Kuvassa hollantilaisen Standard Studio arkkitehtitoimiston suunnittelema asunto Amsterdamissa vanhassa koulussa.

 

Upea vanerinen porraskaide Skammin talossa luo harmaan betonilattian ja mustien pilareiden kanssa kauniin yhdistelmän. Talon suunnittelija Arkkitehtitoimisto Skammi Oy. Kuva Pauliina Salonen.

 

Vaneri sopii mainiosti huonekalumateriaaliksi. Virolainen Radis valmistaa koivuvanerisia huonekaluja, joilla hyvä hinta-laatusuhde.

 

Skandinavian sijainti kylmässä pohjolassa sekä metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn käytetyt työkalut, ovat aikanaan luoneet pohjan korkealaatuiselle käsityölle. Elämäntapa jonka vaativa luonto ja ankarat sääolosuhteet ovat luoneet, on vaikuttanut myös suunnittelun eettisiin sekä ekologisiin arvoihin. Ne heijastavat elämäntapaamme lähellä metsää ja vesistöjä.

50 -luvulta saakka skandinaavinen design on huomioitu ja tunnistettu maailmalla laadustaan ja rehellisyydestään. Kalusteet ja esineet on suunniteltu tarpeeseen ja käyttöesineiksi. Ominaista tyylille ovat kalusteiden selkeälinjainen minimalismi sekä huolelliset yksityiskohdat, materiaalien laadukkuus ja aitous sekä kuosien yksinkertaisuus ja graafisuus. Mielikuva skandikodista on selkeä, vaalea, moderni ja raikas. Tilan ja valon tuntu on tärkeää. Toimivuus ja viihtyisyys ovat etusijalla. Koristeita ei tarvita, koska käyttöesineet on suunniteltu osaksi sisustusta.

 

Resepti skandikodin sisustajalle: 

1. Luonnolliset värit ja materiaalit

Kuva Nina Kellokoski

Lattiassa suosituin pintamateriaali on puu joko luonnonsävyisenä tai vaaleaksi käsiteltynä. Rinnalla toimivat muut luonnonmateriaalit kuten korkki, kivi sekä keraaminen laatta. Seinäpinnat on maalattu vaaleilla sävyillä samoin kuin väliovet.
Listoitukset ovat selkeitä tai niitä ei ole lainkaan.

Katot ovat valkoiset, materiaali vaihtelee luonnonvärisestä puupaneelista tai rimasta valkoiseen rappauspintaan, sen mukaan haetaanko modernimpaa vai perinteistä tyyliä. Skandikodista löytyy usein saunan lisäksi jokin muukin lämmönlähde esimerkiksi leivinuuni tai takka.

Skandikodin väritys perustuu pääasiasssa käytettyihin luonnomateriaaleihin. Pellavan, puun ja kiven sävyt luovat neutraalin taustan, johon on helppo lisätä kausivärejä esimerkiksi tekstiilien, astioiden, taiteen ja leikkokukkien avulla. Mustavalkoisuutta käytetään usein luomaan kontrastia sisustukseen.

 

2. Linjakkaat kalusteet ja lämpöiset tekstiilit


Kalusteet ovat siroja ja linjakkaita. Uutta ja vanhaa yhdistellään varmalla otteella. Vanhan talonpoikaispöydän kaverina ovat usein sirot design -tuolit ja muhkean lepotuolin parina voi olla muotoilultaan hyvinkin herkkä lukuvalaisin. 50-luvun sirot tuolit, tiikkisenkit ja sohvapöydät ovat skandikodin suosikkikalusteita. Keittiökalusteet sekä muut laatikostot ja kaapistot ovat usein valkoisia, selkeitä ja huomaamattomia.

 

Kuva Tuija Talvitie

Tekstiilit ovat tärkeitä, koska lämpöä tarvitaan lähes ympäri vuoden. Ikkunat halutaan säilyttää yleensä avoimina, jotta kaikki mahdollinen valo ja lämpö saadaan sisään. Siksi verhoratkaisut voivat olla hyvinkin huomaamattomia ja yksinkertaisia. Lattioilla käytetään villa- ja puuvillamattoja. Sohvat ja sängyt kuorruttetaan tyynyillä, vilteillä ja huovilla. Nahkaa ja taljoja käytetään runsaasti ja lukemattomin eri tavoin. Pehmeys ja kerroksellisuus tuovat lämpöä ja viihtyisyyttä.

 

3. Valoa pimeään

Kuva Himmee

Koska pimeä kausi on pitkä, tarvitaan paljon erilaisia muunneltavia valonlähteitä. Yleisvalon lisäksi tarvitaan kohdevaloa valaisemaan päivittäiset arkiaskareet sekä kauneimmat sisustuksen detaljit. Modernien LED -valaisimien rinnalla skandikodissa toistuvat usein ikoniset tanskalaiset valaisimet kuten Louis Poulsenin ja Le Klint:in mallit tai tulevaisuuden klassikot Himmeeltä, Normann Copenhagenilta, Gubilta tai Muutolta. Sisustuksessa käytetään myös runsaasti elävää tulta, kynttilöitä sekä lyhtyjä.

 

4. Arkikauneutta

Kuva Iittala
Skandityyliin kuuluu, että jokaisella kauniilla tavaralla on käyttötarkoitus. Koristelu ja ornamentit eivät kuulu tyyliin, mutta kerroksellisuutta sisustukseen saadaan materiaalien, huonekalujen ja valaisimien lisäksi kauniilla käyttöesineillä kuten astioilla, liinavaatteilla sekä kodin tekniikalla. Kun imuri on valkoinen ja muotoiltu, sen voi jättää huoletta näkyviin tai vaikka lajitella astiat avohyllylle ja laskostaa kauniit lakanat esille vitriinikaappiin.

 

5. Perinteitä ja persoonallisuutta
Onnea on, jos kotiin löytyy pala oman suvun historiaa, oli se sitten papan punoma rottinkikori tai mummin virkkaama sängynpeite. Valokuvat kertovat historiaa, mutta käsityöhön on annettu aikaa, taitoa ja rakkautta. Arjen aarteita.

 

Tekstiili on monipuolinen sisustuselementti kodeissa. Se voi tuoda väriä ja persoonallista ilmettä tai pehmentää sisustusta tilassa. Katso alta vinkit tekstiilien käyttöön.

Kuva: Marimekko

Tekstiili on kiitollinen sisustusmateriaali, jolla saadaan kotiin materiaalin lämpöä, kodikkuutta ja näyttävyyttä. Pehmeä tekstiili auttaa vaimentamaan ääniä ja parantaa tilan akustiikkaa. Tavanomaisten lattiamattojen ja ikkunaverhojen lisäksi voi tekstiiliä käyttää kodin tiloissa myös muullakin tavalla.

 

Kuva: Ikea

Kangas on mainio materiaali tilanjakajaksi – se on ohut, joustava ja vie vähän tilaa.

 

Kuva: Finlayson

Tekstiili korvaa lasin vanhan kaapin ovissa.

 

Kodikkaat tekstiilivarjostimet valaisimissa ovat ajaton klassikko. Virolaisen valmistajan 4ROOM:in valikoimasta löytyy runsaasti erimuotoisia ja sävyisiä tekstiilivarjostimia katto-, lattia-, pöytä tai seinävalaisimiksi. www.4room.ee

 

Sisustustekstiilimuodissa ovat nyt ajankohtaisia esikäsitellyt tekstiilit. Niin saadaan tekstiilipinnasta erinomaisen pehmeä. Ryppyisyys ei haittaa vaan pikemminkin korostaa huoletonta eleganssia. Kuvassa italialaisen Gervasonin valmistama Ghost sohva,www.gervasoni1882.it

 

Finlaysonin sarjan J.F.by Finlayson vuodevaatteet ja päiväpeitot on valmistettu percalesta, jonka pinta on erityisen sileää ja tuntuu ihoa vasten mukavan viileältä ja pehmeältä. www.finlayson.fi

 

Isoissa avonaisissa tiloissa ovat paikallaan pehmeät viltti-paneelit, jotka vaimentavat ääniä ja parantavat tilan akustiikkaa. Kuvassa on Norm Architectsin suunnittelema Felt-panel sarja, joka koostuu eri funktioita omaavista tauluista. Kyseessä on poistotuote, jota voi vielä löytyä jostain nettikaupasta. Valmistaja Menu.

 

Kuva: Jukka Koskinen
Kuva: Jukka Koskinen

Jopa säilytyskaluste voi olla tekstiilistä. Tekstiilisuunnittelija Monika Järgin tilaustyönä valmistettu seinätasku toimii sekä säilytyskalusteena että akustisena paneelina.

 

Irtokaluston valitseminen tilaan on sisustusarkkitehdeille ja -suunnittelijoille se viimeinen ja usein hauskin vaihe koko suunnitteluprojektista. Huonekalujen pitäisi sopia esteettisesti tilaan ja olla ehdottomasti myös käytännöllisiä. Tavalliselle ihmiselle saattaa joskus aiheuttaa hankaluuksia huonekalujen hahmottaminen tilassa – kaupassa tai kuvastossa esine voi miellyttää, mutta todellisuudessa se ei sitten sovellukaan olemassa olevaan tilaan.

Kuva Vitra
Kuva Vitra

Huonekalut ovat usein kalliita ja ne tehdään kestämään pitkään – siitä syystä on joskus hyvä miettiä sisustussuunnittelijan palvelujen käyttämistä. Se kannattaa välttyäkseen hankinnoilta, jotka eivät palvele tilassa odotetulla tavalla. Interiöörin kalustamisessa on hyvä ottaa lähtökohdaksi tilan tyyli. Siitä voit lukea aiemmasta ”Lyhyt katsaus sisustustyyleihin”- artikkelistamme.

 

Kuva Artek
Kuva Artek

Toki harvat uusivat koko tilan huonekalut kerralla – monella meistä on entisestään esineitä, joiden joukkoon uusien kalusteiden pitää sopia. Näin syntyy kerroksellinen kalustus, joka hyvin toteutettuna vaikuttaa tilassa paljon viehättävämmältä verrattuna kokonaan uusiin kalusteisiin. Kerroksellinen kalustaminen ei tarkoita sattumanvaraista eri aikakausien huonekalujen sekasotkua vaan uusien hankkeiden harkittua ja hidasta sovittamista vanhojen joukkoon.

 

Kuva Gubi
Kuva Gubi

Tyhjää tilaa tai huonekalujen vähäisyyttä ei tarvitse pelätä. Monen ammattilaisen mielestä tilan ei koskaan pitäisi tulla lopullisesti valmiiksi vaan se saa olla jatkuvassa muutoksessa. Jokainen voi tulkita sitä omalla tavallaan, mutta oikean esineen selvittämiseen ja löytämiseen saa mennä aikaa. Väliaikaisista ratkaisuista voi kuoriutua lopullinen sopiva valinta tai kenties päätös, ettei uutta huonekalua tarvita ollenkaan.

 

Kuva Agneta Land-Koskinen
Kuva Agneta Land-Koskinen

Vintage on ollut suosittua jo joitakin vuosia. Vintage huonekaluina voidaan pitää 1950-1970 vuosina valmistettuja tunnettujen suunittelijoiden suunnittelemia huonekaluja, jotka ovat kestävistä materiaaleista ja laadukkaasti valmistettuja.

 

Kuva Derelict
Kuva Derelict

Uusiomateriaalien käyttöä huonekaluvalmistajien tuotannossa esiintyy nykyaikana yhä enemmän ja enemmän. Kun huonekalu täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset ja sen valmistaminen aiheuttaa luonnolle minimaalista haittaa, voi ilmiöön olla vain tyytyväinen. Kuvassa virolaisen Derelict valmistama sohvaryhmä, jonka puumateriaali on 100% uusiokäytössä.

 

Kuva Gervasoni
Kuva Gervasoni

Perittyjä antiikki- tai uusantiikkihuonekaluja voi vapaasti sekoittaa modernien joukkoon. Kannattaa vain muistaa, että antiikkihuonekalujen runsaat muodot tarvitsevat ympärilleen tilaa päästäkseen esiin ja niitä ei saa olla tilassa liikaa – muuten interiööristä tulee ahdas ja raskas.

 

Kuva Nurmela Interior
Kuva Nurmela Interior

Kuten missä tahansa hankkeessa, myös huonekalujen kohdalla on hyvä suosia kotimaista – niin suunnittelun kuin valmistuksen kannalta. Kuvassa Tapio Anttilan suunnittelema Link-hyllystö.

 

Kuva Finnsoffat
Kuva Finnsoffat

Vaikka nykyinen trendi suosii kevyitä, siroilla jaloilla seisovia sohvia ei hintavissa huonekaluhankkeissa kannata seurata trendejä. Jos perhe pitää käytännössä enemmän jykevästä löhöilysohvasta, kannattaa hankkia sellainen. Kuvassa Finsoffien valmistama uusi Palapeli-sohva, joka koostuu neliöpaloista – sohvaa voi muokata tilan ja käyttötarpeen mukaan. Design Minna Haapakoski.