Moni suomalainen haaveilee asumisesta kaukana Suomen loskakeleistä ja kylmistä, pimeistä talvista. 52-vuotias Marita teki rohkean ratkaisun ja teki haaveistaan totta. Nyt Marita ja hänen miehensä asuvat Fuengirolassa.

Marita, 52, asuu Espanjan auringossa. Suomen loskaiset kelit ja talven pimeys saivat Maritan aviomiehensä kanssa muuttamaan Fuengirolan lämpöön.

– Olen todistettavasti jo alle 20 vuoden ikäisenä kärvistellyt Suomen talvikelejä ja tuumannut, että esi-isät ovat varmaan olleet Etelä-Espanjasta, Marita nauraa.

– Mitä vanhemmaksi tulin, sitä ankeammaksi muuttuivat vaakasuoraan satavat räntäkuurot sekä pimeys. Aviomieheni, joka on 12 vuotta minua vanhempi, pääsi eläkkeelle vuonna 2009 ikänsä puolesta. Meillä oli jo hieman aiemmin virinnyt ajatus Suomesta lähdöstä. Espanjalla on verosopimus Suomen kanssa eli suomalaista eläkeläistä verotetaan Espanjassa, jos hän asuu täällä yli puolet vuodesta. Lisäksi Suomen ja Espanjan hintatasot vaikuttivat päätökseen. Espanjasta oli myös meikäläisen melko helppo löytää töitä.

Hälytyslaitteistoon kannattaa investoida

Uusi koti löytyi Maritan mukaan suhteellisen vähällä vaivalla ja apuna pari käytti niin suomalaisia kuin englantilaisiakin kiinteistönvälittäjiä.

– Prosessi ei ollut vaikea. Teimme jo heti alkuun päätöksen, että halusimme mieluummin mukavalla paikalla ja hyvällä näköalalla varustetun kerrostaloasunnon kuin kodin aivan rannalta kosteuden vuoksi. Syynä oli myös se, että alkuun mieheni sukkuloi Suomen ja Espanjan väliä. Omakotitalon ostaminen olisi ollut paljon sitovampaa, Marita kertoo.

Espanjassa asumisesta löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia, mutta Maritan mukaan erilaiseen elämäntyyliin kannattaa suhtautua rennosti.

– Espanja on byrokratian luvattu maa. Pääsääntöisesti et saa palvelua missään virastossa muuten kuin espanjan kielellä. Työttömyysluvut ovat todella korkeat ja tämä aiheuttaa asuntomurtoja ja muuta rikollisuutta. Kannattaakin investoida hälytyslaitteistoon ennen kuin kutsumattomat vieraat tulevat kylään. Jokaisessa maassa on kuitenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Helpoiten täällä selviää ”maassa maan tyylillä” eli ei pidä olla liian tiukkapipoinen. Liikenne on usein kaoottista, mutta ei pidä liikaa tuijotella sivupeileihin. Helsingin liikenteeseen tottunut pärjää täällä oikein hyvin.

– Muuten täällä elämä on aika lailla kuten Suomessa, viikot olen töissä ja viikonloput vapaalla. Mutta esimerkiksi ruoan hinta on todella paljon alhaisempi kuin Suomessa ja myös ravintolassa syöminen melko edullista. Elämänmeno on pääsääntöisesti rennompaa johtuen varmasti myös lempeämmästä ilmastosta. Talvikuukausinakin voi nauttia auringonvalosta.

Käytännön asioissa löytyy Maritan mukaan kuitenkin enemmän eroja suomalaiseen asumiseen verrattuna. Espanjalaisissa asunnoissa ei esimerkiksi pääsääntöisesti ole mitään eristeitä keskuslämmityksestä puhumattakaan.

–  Eli kun talvi koittaa ja tuulee, niin sitten tuulee läpi koko asunnon, kun ulkolämpötila talvella päivällä on noin 13–14 astetta. Voi sitä toki ikkunat vaihtaa tuplatripla-versioihin, mutta silloin kohtaa seuraavan ongelman eli kosteuden. Suomessa kosteusongelma on yleensä kylpyhuoneessa tai muissa kosteissa tiloissa. Espanjassa kesällä suhteellinen kosteus sisällä asunnossa nousee helposti yli 80 prosentin. Jos tätä tekijää ei huomioi, niin asunnossa on helposti hometta. Ilmanvaihdon on siis toimittava.

– Aurinkorannikolla vakituisesti asuva ei myöskään yleensä halua kovin lähelle rantaa kosteuden takia. Itse asumme noin 10 minuutin ajomatkan päässä Fuengirolan keskustasta Mijasissa, mutta korkeusero merenpinnasta on 130 metriä. Meillä tuulee melkein aina, mutta kesällä joudumme tarkkailemaan kosteutta koko ajan. Ja tarvittaessa kosteus poistetaan koneellisesti. Sähkö on Espanjassa kalliimpaa kuin Suomessa eli kannattaa tarkistaa, että asunnossa on takka.

Keskuslämmitys on suhteellisen tuntematon käsite espanjalaisissa asunnoissa – jokainen asukas hoitaa lämmityksen siis itse joko irrallisilla sähköpattereilla tai ilmalämpöpumpuilla.

– Asukas maksaa sähkölaskut itse, kuten Suomessa. Vastiketta toki peritään ja se kattaa yleensä yleisen sähkönkulutuksen niin kutsutun urbanisaation alueella, joskus myös vesimaksun kuten meillä, sekä tietysti puutarhan ja uima-altaan hoidon ja ulkopuoliset korjaukset. Asukas on vastuussa kaikesta, mikä löytyy asunnon sisältä, myös esimerkiksi vesi- ja viemäriputkista ja ikkunoista. Jos putki menee rikki ja lorottaa vedet alakerran asuntoon, niin omistaja vastaa, ei siis taloyhtiö. Vain niin kutsutut nousuputket ovat taloyhtiön vastuulla eli muun muassa pääviemärit.

– Usein sanotaan, että suomalaistyyppistä asunto-osakeyhtiötä ei Espanjassa tunneta, mutta täälläkin on kerran vuodessa yhtiökokous, jossa valitaan hallitus ja päätetään tulevan vuoden korjauksista. Yleensä vastikkeet peritään puolivuosittain.

Lakimies helpottaa käytännön asioita

Maritalla on kokemusta omistusasumisesta Suomessakin sekä kerrostaloasuntojen että omakotitalojen muodossa. Edelleen Maritalla on kerrostaloasunto Suomessa, joka toimii kesäasuntona.

– Kerrostaloasunto on Suomessa irtainta omaisuutta, mutta Espanjassa se on aina kiinteistö. Kun Suomessa voi myydä kerrostaloasunnon kauppakirjalla, niin Espanjassa vaaditaan notaarin vahvistus. Siksi kauppahintaan pitää Espanjassa aina lisätä noin 10 prosenttia eli notaarin kulut. Tätä voi verrata Suomen varainsiirtoveroon. Huomioon otettavaa on myös se, että asunto saattaa olla velan vakuutena eli siksi kannattaa ottaa lakimies tilannetta tarkistamaan. Myyjältä tulisikin löytyä escritura eli kauppakirja.

Maritan mukaan kaupat voi toki hoitaa itsekin, mutta helpointa on löytää hyvä lakimies.

– Suurin osa viranomaisista ei puhu mitään muuta kuin espanjaa. Siksi katsoimme parhaimmaksi käyttää lakimiestä, joka tarkisti puolestamme mahdolliset kiinnitykset, otti yhteyttä viranomaisiin ja teki laskutussopimukset.

Myös sähkösopimuksissa on hieman eri käytäntö kuin Suomessa

– Sähkösopimukset eivät Espanjassa siirry uudelle omistajalle kuten Suomessa. Sähköyhtiö vaatii, että sähköasennukset tarkistaa valtuutettu sähköasentaja ja todistus pitää toimittaa sähköyhtiölle, kun sopimus vaihdetaan.  Koska espanjalaiset asennukset ovat mitä ovat, niin asiat kannattaa hoitaa kuntoon. Sähköpalo ei ole mikään leikin asia, Marita varoittelee.

Vaikeuksista ja erilaisuudestaan huolimatta Espanja on vienyt Maritan ja tämän miehen sydämen.

– Tuskin muutamme takaisin Suomeen – käymme noin kerran vuodessa Suomessa ja täytyy sanoa, että kulttuurishokki on yleensä melkoinen.

 

Myynnissä olevia Espanjan koteja Oikotie Asunnoissa.

 

 

Tämä talo valmistui Montreuxin kaupunkiin vuonna 1911 rautatietyöläisten asuintaloksi. Työläiset rakensivat rautatietä, joka kulkee Mounreuxin ja Rochers-de-Naxe välissä. Talo pystytettiin isoista kivilohkareista, jotka saatiin rautatietä varten tehdyistä kallioleikkauksista.

Talo, jonka ympärillä kulkevat viihtyisät terassit, sijoittuu mäen rinteeseen ja rakennuksesta aukeavat henkeäsalpaavat näkymät Geneva-järvelle, Alpeille ja Rivieralle.

 

Talon edellinen vuokralainen ja nykyinen omistaja arkkitehti Ralph Germann teki rakennusta nykyaikaistaessaan monia muutoksia.

 

Talon ympäri kulkeva puinen terassipinta on samassa tasossa korkeammalle mäkeen vievän betonisen kävelytien kanssa.

 

Ainoana alkuperäisenä elementtinä talon sisätiloihin on jätetty kiviportaat, joissa on pähkinäpuinen ja takorautainen kaide. Talon kerroksia tyylillisesti yhdistää neliöreikäinen betonielementti.

 

Se toimii samalla tilassa ääni- ja lämpöeristeenä. Arkkitehdin mukaan kyseinen ratkaisu osoittautui yllättävän toimivaksi – lämpö, melu ja valo kulkevat ohi ja perheenjäsenet voivat viestitellä keskenään kerroksesta toiseen.

 

Ensimmäinen kerros on avonaista tilaa, josta löytyy keittiö ja olohuone.

 

Lattia on lehtikuusta, takka betonia ja seinäpinnat kalkittu.

 

Arkkitehti arvostaa tyhjää tilaa ja sitä, että huonekalut ovat kuin osa arkkitehtuuria.

 

Keittiön työtaso on valmistettu betonista.

 

Keittiötason päälle voi asettaa kätevät leikkuulaudat, joiden etuosa estää niitä liukumasta.

 

Keittiön ahtaat ikkunat edustavat talon alkuperäisiä. Vintagehenkinen ruokailuryhmä nousee pelkistetyssä tilassa kauniisti esille.

 

Talon alimmaisesta kerroksesta on liukuovien kautta suora yhteys terasseille ja puutarhaan.

 

Liukuovet uppoutuvat kätevästi seinien sisään.

 

Vanhempien makuuhuone sijoittuu strategisesti talon keskimmäiseen kerrokseen ja ylimmäinen katon alle jäävä tila on lasten käytössä.

 

Ns. vanhempien kerros on avointa tilaa. Neliötä on 80. 

 

Ikkunarivin alla kulkee betoninen hylly.

 

Kevyt puuseinä erottaa symbolisesti ammeen makuutilasta. 

 

Ammeen läheisestä ikkunasta avautuu näkymä Geneve-järvelle ja Alpeille.

 

Tilan tunnelma on rauhallinen, lämmin ja japanilaishenkinen.

 

Avonaisessa tilassa sijaitsevan ammeen lisäksi löytyy vanhempien kerroksesta myös perinteiset suihkutilat.

 

Tämä ovi vie lastenhuoneeseen, joka sijoittuu talon ylimmäiseen, katon alle jäävään kerrokseen.

 

 

Arkkitehtuuri, sisustus- ja kalustesuunnittelu: Ralph Germann architectes

 

Japanilainen arkkitehtitoimisto Tenhachi teki remontointiprojektin Japanissa Sendaissa sijaitsevaan 55 neliöiseen asuntoon. Arkkitehteinä toimivat Tomoko Sasaki ja Kei Sato. Asunto sijaitsee puurunkoisen, vuonna 1983 rakennetun omakotitalon ensimmäisessä kerroksessa. Asunto on suunniteltu kahdelle hengelle.

Asunnossa on avoin pohjaratkaisu ja kaksi huonetta. Lattiamateriaalina on öljytty tammi.

Keittiö jää olo- ja makuutilan keskelle. Kokonaisuutta korostaa ratkaisu, jossa ruokapöytä on lattian kanssa samasta materiaalista.

Ruokapöydän alle jää kätevää hyllypintaa.

Oleskelutila on kalustamaton galleriamainen tila, jonka lattia muodostuu tatamista.

Tatami on asunnon muun lattian kanssa samassa tasossa. Se, ettei lattialistoja ole käytetty, korostaa tilan minimalistisuutta.

Oleskelutilan puuverhoilulla katettuihin ikkunasyvennyksiin on kiinnitetty riippuhyllyt, jossa on esillä keramiikkaa.

Tämä luo tilaan kivaa galleriamaista tunnelmaa.

Hyllyt kiinnittyvät toisiinsa ohuella vaijerilla.

Oleskelutilan korkeimman ikkunapinnan voi halutessa peittää shōjillä – perinteisillä japanilaisilla liukuovilla, jotka koostuvat puukehyksestä ja läpikuultavasta paperista.

Sōhjit kulkevat pitkin lattiaa lähes huomaamattomissa syvennyksissä.

Tatamitilaan luo lämmintä tunnelmaa puinen katto, jossa rakenteet on näkyvillä.

Makuuhuone jää toiselle puolelle keittiötä ja on suorassa yhteydessä kylpyhuoneen kanssa. Kiva ratkaisu on makuuhuoneen puiseen seinään syvennetty avonainen kaappi.

Makuuhuoneen ja keittiön välisen oviaukon voi halutessaan peittää verholla.

Makuuhuoneen seinät ja katto on japanilaista seetripuuta.

Kylpyhuone on muun asunnon tavalla pelkistetty ja minimalistinen, jossa yhdistyy valkoinen maalattu pinta lämpimän puun kanssa.

 

Arkkitehtitoimisto: Tenhachi

 

 

 

 

 

Ruotsalaisen arkkitehdin Karin Matzin suunnittelema 36-neliöinen asunto Tukholmassa Heleneborgskatanilla jakaa mielipiteitä – joitakin sen boheemimainen “hengittävä“ ilme viehättää ja jotkut saattavat kokea sen keskeneräiseksi tai huonokuntoiseksi. Kohteen nimi on HB6B – one home.

Luokitus “huonokuntoinen“ ei pidä kyseisen asunnon kohdalla paikkaansa -  kiinteistön kaikki tekniset funktiot ovat hyvin toimivia. Asunnon kerrostumien säilyttäminen  kiinteistöä kunnostaessa oli arkkitehdin tavoite.

 

Karin osti 36-neliöisen asunnon vuonna 2012. Kiinteistöä oli 30 vuotta käytetty huonekalujen säilytysvarastona. Edellinen omistaja oli aloittanut remontin 80-luvulla, mutta menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen ja siitä asti asunnon ilme oli säilynyt muuttumattomana.

 

Aika oli asunnossa pysähtynyt: tapetti oli poistettu seinistä osittain, keittiön paikan tunnisti seinästä ulos törröttävästä hanasta, kylpyhuoneessa asuivat rotat ja kiinteistössä ei ollut sähköä. 

 

Tukholman kaltaisessa kaupungissa, jossa on valtava asuntopula ja kiinteistöjen neliöhinnat nousevat joka minuutti, oli sellaisen asunnon olemassaolo arkkitehdin mukaan hämmästyttävää. Karin halusi säilyttää sen kerrostumia. Nykyinen asunto kertoo edellisten aikakausien tarinoita luodessaan samalla uutta tarinaa. 

 

Arkkitehdin tavoite oli tehdä kiinteistöstä tilava, valoisa ja helposti muunneltava, jossa olisi walk in -vaatekaappi, arkielämässä tarvittavat laitteet, avara suihkuhuone ja se kaikki toteutettavissa kohtuullisella hinnalla. 

 

Karin jakoi 36 neliöisen asunnon kahteen – yhden osan muodostaa keittiö, makuu-, vaate- ja säilytystila, joka on viimeistelty valkoiseksi heijastaakseen valoa tilassa. 

 

Asunnon toinen puoli on kalustettu irtokalustein

 

ja viimeistely säilynyt vuosikymmenien takaisena. 

 

Keittiö on koottu Ikean moduleista. 

 

Keittiön ja makuuparven välissä on lasiseinä. 

 

Makuuparven alle jää walk in-vaatekaappi. 

 

Sohvasta vasemmalle jää oleskelutilan ja kylpyhuoneen välinen kiva sisäikkuna. 

 

Näkymä sisäikkunasta olohuoneeseen päin. 

 

Näkymä kylpyhuoneesta eteiseen. 

 

Eteisen kukkakuvioinen tapetti kertoo tarinoita asunnon edellisistä aikakausista. 

 

Ulko-ovesta sisään tultaessa oikealle jää kylpyhuoneen korkkipintainen ovi, joka toimii samalla korttien ja viestien kiinnitystauluna. 

 

Kyseisen oven kylpyhuoneen puoli on peiliä ja ovea avattaessa aukeaa kätevä säilytystila. 

 

 

 

Espanjalainen arkkitehtitoimisto Ábaton suunnitteli hylätystä hevostallista kauniin kodin. Hevostalli sijaitsee Espanjassa Cáceresen maakunnassa Extremaduran itsehallintoalueen pohjoisosassa.

Ennen tehtävänantoa hylätty hevostalli näytti tällaiselta.

 

Kiinteistö sijaitsee korkealla vuoristossa kaukana vesi- ja sähköverkosta.

 

Vanha hevostalli oli niin huonossa kunnossa, että sen tilalle päätettiin tehdä kokonaan uusi rakennus.

 

Uuden rakennuksen ulkonäon lähtökohdaksi otettiin vanha hevostalli.

 

Uusi talo seuraa vanhan rakennuksen sijaintia, mittasuhteita ja materiaaleja kunnioittaen ympäristöä. Sillä on viehättävä vanhan talon mureneva ilme. Muurit ovat tehty uusiokäytössä olevista kivistä ja sementistä.

 

Ábaton lisäsi rakennukseen vesivoiman ja aurinkokennot sähköenergian tuottamiseksi. Kyseisiä ratkaisuja suosii myös talon alkuperäinen sijainti lounaaseen päin, mikä mahdollistaa talon lämmittämisen aurinkoenergialla koko talven ajan.

 

Rakennuksen katto suojaa kesäisin tiloja auringon lämmöltä joten sisätiloissa on mukavan viileää.

 

Isot puiset ikkunaluukut suljetaan yöksi hyödyntämään päivällä kerättyä aurinkoenergiaa.

 

Vaikkakin talo on kaukana keskustan vesiverkosta, sijoittuu se täydellisesti kahden ympäri vuoden virtaavan virran väliin. Kyseinen vesi on puhdasta ja sitä voi käyttää juomavetenä sekä kylpemiseen. Talon edessä oleva allas kerää kasteluvettä.

 

Sisätiloissa näkyy luonto ja luonnonmateriaalit lähes joka huoneessa.

 

Kivielementti ja sohvapöytä ovat indonesialaista alkuperää muodostaen kivan kokonaisuuden 50-luvun modernien nojatuolien kanssa. Air100-sohva on Sancal nimiseltä valmistajalta.

 

Oleskelutilan keskeinen elementti on moderni takka. Mustaksi maalatut metallipilarit muodostavat kivan kontrastin vaalean katon ja kalkkikivilattian kanssa.

 

Keittiösaareke jatkuu sujuvasti pitkäksi ruokapöydäksi. Kevytrunkoiset Miura-jakkarat ovat Konstantin Grcicin suunnittelemia, valmistaja Plank.

 

Keittiö, olo-ja ruokailuhuone muodostavat yhtenäisen avoimen tilan. Ruokapöydän tuolit edustavat designklassikkoja – Hans J. Wegnerin 50-luvulla suunnittelemia CH24/Whisbone Chair tuoleja, valmistaja Carl Hansen & Son.

 

Kylpyhuoneessa on upea luonnonkivinen pesuallas.

 

Rakennuksessa on yhteensä kolme makuuhuonetta, joista yksi on perheen lasten. 

 

 

Arkkitehtuuri ja rakennus: ÁBATON, www.abaton.es

Sisustussuunnittelu: ÁBATON ja BATAVIA, www.batavia.es