Moni suomalainen haaveilee asumisesta kaukana Suomen loskakeleistä ja kylmistä, pimeistä talvista. 52-vuotias Marita teki rohkean ratkaisun ja teki haaveistaan totta. Nyt Marita ja hänen miehensä asuvat Fuengirolassa.

Marita, 52, asuu Espanjan auringossa. Suomen loskaiset kelit ja talven pimeys saivat Maritan aviomiehensä kanssa muuttamaan Fuengirolan lämpöön.

– Olen todistettavasti jo alle 20 vuoden ikäisenä kärvistellyt Suomen talvikelejä ja tuumannut, että esi-isät ovat varmaan olleet Etelä-Espanjasta, Marita nauraa.

– Mitä vanhemmaksi tulin, sitä ankeammaksi muuttuivat vaakasuoraan satavat räntäkuurot sekä pimeys. Aviomieheni, joka on 12 vuotta minua vanhempi, pääsi eläkkeelle vuonna 2009 ikänsä puolesta. Meillä oli jo hieman aiemmin virinnyt ajatus Suomesta lähdöstä. Espanjalla on verosopimus Suomen kanssa eli suomalaista eläkeläistä verotetaan Espanjassa, jos hän asuu täällä yli puolet vuodesta. Lisäksi Suomen ja Espanjan hintatasot vaikuttivat päätökseen. Espanjasta oli myös meikäläisen melko helppo löytää töitä.

Hälytyslaitteistoon kannattaa investoida

Uusi koti löytyi Maritan mukaan suhteellisen vähällä vaivalla ja apuna pari käytti niin suomalaisia kuin englantilaisiakin kiinteistönvälittäjiä.

– Prosessi ei ollut vaikea. Teimme jo heti alkuun päätöksen, että halusimme mieluummin mukavalla paikalla ja hyvällä näköalalla varustetun kerrostaloasunnon kuin kodin aivan rannalta kosteuden vuoksi. Syynä oli myös se, että alkuun mieheni sukkuloi Suomen ja Espanjan väliä. Omakotitalon ostaminen olisi ollut paljon sitovampaa, Marita kertoo.

Espanjassa asumisesta löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia, mutta Maritan mukaan erilaiseen elämäntyyliin kannattaa suhtautua rennosti.

– Espanja on byrokratian luvattu maa. Pääsääntöisesti et saa palvelua missään virastossa muuten kuin espanjan kielellä. Työttömyysluvut ovat todella korkeat ja tämä aiheuttaa asuntomurtoja ja muuta rikollisuutta. Kannattaakin investoida hälytyslaitteistoon ennen kuin kutsumattomat vieraat tulevat kylään. Jokaisessa maassa on kuitenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Helpoiten täällä selviää ”maassa maan tyylillä” eli ei pidä olla liian tiukkapipoinen. Liikenne on usein kaoottista, mutta ei pidä liikaa tuijotella sivupeileihin. Helsingin liikenteeseen tottunut pärjää täällä oikein hyvin.

– Muuten täällä elämä on aika lailla kuten Suomessa, viikot olen töissä ja viikonloput vapaalla. Mutta esimerkiksi ruoan hinta on todella paljon alhaisempi kuin Suomessa ja myös ravintolassa syöminen melko edullista. Elämänmeno on pääsääntöisesti rennompaa johtuen varmasti myös lempeämmästä ilmastosta. Talvikuukausinakin voi nauttia auringonvalosta.

Käytännön asioissa löytyy Maritan mukaan kuitenkin enemmän eroja suomalaiseen asumiseen verrattuna. Espanjalaisissa asunnoissa ei esimerkiksi pääsääntöisesti ole mitään eristeitä keskuslämmityksestä puhumattakaan.

–  Eli kun talvi koittaa ja tuulee, niin sitten tuulee läpi koko asunnon, kun ulkolämpötila talvella päivällä on noin 13–14 astetta. Voi sitä toki ikkunat vaihtaa tuplatripla-versioihin, mutta silloin kohtaa seuraavan ongelman eli kosteuden. Suomessa kosteusongelma on yleensä kylpyhuoneessa tai muissa kosteissa tiloissa. Espanjassa kesällä suhteellinen kosteus sisällä asunnossa nousee helposti yli 80 prosentin. Jos tätä tekijää ei huomioi, niin asunnossa on helposti hometta. Ilmanvaihdon on siis toimittava.

– Aurinkorannikolla vakituisesti asuva ei myöskään yleensä halua kovin lähelle rantaa kosteuden takia. Itse asumme noin 10 minuutin ajomatkan päässä Fuengirolan keskustasta Mijasissa, mutta korkeusero merenpinnasta on 130 metriä. Meillä tuulee melkein aina, mutta kesällä joudumme tarkkailemaan kosteutta koko ajan. Ja tarvittaessa kosteus poistetaan koneellisesti. Sähkö on Espanjassa kalliimpaa kuin Suomessa eli kannattaa tarkistaa, että asunnossa on takka.

Keskuslämmitys on suhteellisen tuntematon käsite espanjalaisissa asunnoissa – jokainen asukas hoitaa lämmityksen siis itse joko irrallisilla sähköpattereilla tai ilmalämpöpumpuilla.

– Asukas maksaa sähkölaskut itse, kuten Suomessa. Vastiketta toki peritään ja se kattaa yleensä yleisen sähkönkulutuksen niin kutsutun urbanisaation alueella, joskus myös vesimaksun kuten meillä, sekä tietysti puutarhan ja uima-altaan hoidon ja ulkopuoliset korjaukset. Asukas on vastuussa kaikesta, mikä löytyy asunnon sisältä, myös esimerkiksi vesi- ja viemäriputkista ja ikkunoista. Jos putki menee rikki ja lorottaa vedet alakerran asuntoon, niin omistaja vastaa, ei siis taloyhtiö. Vain niin kutsutut nousuputket ovat taloyhtiön vastuulla eli muun muassa pääviemärit.

– Usein sanotaan, että suomalaistyyppistä asunto-osakeyhtiötä ei Espanjassa tunneta, mutta täälläkin on kerran vuodessa yhtiökokous, jossa valitaan hallitus ja päätetään tulevan vuoden korjauksista. Yleensä vastikkeet peritään puolivuosittain.

Lakimies helpottaa käytännön asioita

Maritalla on kokemusta omistusasumisesta Suomessakin sekä kerrostaloasuntojen että omakotitalojen muodossa. Edelleen Maritalla on kerrostaloasunto Suomessa, joka toimii kesäasuntona.

– Kerrostaloasunto on Suomessa irtainta omaisuutta, mutta Espanjassa se on aina kiinteistö. Kun Suomessa voi myydä kerrostaloasunnon kauppakirjalla, niin Espanjassa vaaditaan notaarin vahvistus. Siksi kauppahintaan pitää Espanjassa aina lisätä noin 10 prosenttia eli notaarin kulut. Tätä voi verrata Suomen varainsiirtoveroon. Huomioon otettavaa on myös se, että asunto saattaa olla velan vakuutena eli siksi kannattaa ottaa lakimies tilannetta tarkistamaan. Myyjältä tulisikin löytyä escritura eli kauppakirja.

Maritan mukaan kaupat voi toki hoitaa itsekin, mutta helpointa on löytää hyvä lakimies.

– Suurin osa viranomaisista ei puhu mitään muuta kuin espanjaa. Siksi katsoimme parhaimmaksi käyttää lakimiestä, joka tarkisti puolestamme mahdolliset kiinnitykset, otti yhteyttä viranomaisiin ja teki laskutussopimukset.

Myös sähkösopimuksissa on hieman eri käytäntö kuin Suomessa

– Sähkösopimukset eivät Espanjassa siirry uudelle omistajalle kuten Suomessa. Sähköyhtiö vaatii, että sähköasennukset tarkistaa valtuutettu sähköasentaja ja todistus pitää toimittaa sähköyhtiölle, kun sopimus vaihdetaan.  Koska espanjalaiset asennukset ovat mitä ovat, niin asiat kannattaa hoitaa kuntoon. Sähköpalo ei ole mikään leikin asia, Marita varoittelee.

Vaikeuksista ja erilaisuudestaan huolimatta Espanja on vienyt Maritan ja tämän miehen sydämen.

– Tuskin muutamme takaisin Suomeen – käymme noin kerran vuodessa Suomessa ja täytyy sanoa, että kulttuurishokki on yleensä melkoinen.

 

Myynnissä olevia Espanjan koteja Oikotie Asunnoissa.

 

 

Latvialainen arkkitehtitoimisto Archispektras suunnitteli Papen luonnonsuojelualueelle olkikattoisen lomakodin. Papen luonnonsuojelualue sijaitsee Itämeren läheisyydessä noin 15 km etelään Liepajan kaupungista Latviassa.

Talon veistoksellisen upea olkikatto on saanut inspiraationsa latvialaisesta ruohoittuneesta dyynimaisemasta. 

 

Talon tilaaja ja omistaja on innokas leijalautailun harrastaja, joka halusi lomakodista viihtyisän oleskelupaikan perheelleen sekä kavereilleen. 

 

Yksikerroksinen matala talo sopeutuu ulkomuodoltaan hyvin maastoon sopien hyvin yhteen luonnonsuojelualueen muiden rakennusten kanssa. 

 

Rakennuksesta on esteetön pääsy noin 100 metrin etäisyydellä olevalle merelle, joka palvelee hyvin talon isännän harrastusta. 

 

Archispektrasin arkkitehtien mukaan olkikatto on paikkakunnan perinteinen kattomateriaali ja antaa talolle vahvan kontekstuaalisen merkityksen. Olkikatto peittää talon yhden seinän lähes kokonaan

 

kun taas rakennuksen merelle avautuvasta sivusta se nousee ylös paljastaen talon lasista julkisivua. 

 

Olkikaton alle jää laminoidusta puumateriaalista tehty runko, joka levenee huomaamattomasti talon päästä toiseen. 

 

Talon korkeammassa päädyssä sijaitsee autokatos ja sieltä eteenpäin sisätilat. 

 

Sisätilat on verhoiltu vaalealla puulla ja talon runkorakenne on kivasti näkyvissä. Interiöörin värimaailma kuten talon ulkoilme assosioituu latvialaisen dyynimaiseman kanssa. 

 

Kattoikkunoiden ansiosta sisätilaan pääsee kivasti luonnonvaloa, vaikka talon ulkoilmeen perusteella voisi kuvitella ettei luonnonvaloa interiöörissä juurikaan ole. 

 

Talon pohjapiirros on kapea – tilat kulkevat rakennuksessa pituussuunnassa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat keskenään yhden avonaisen tilan. 

 

Korkean tilan katseenvangitsija on upea takka, joka mustana vaikuttaa vaaleassa tilassa kauniin graafiselta. 

 

Päämakuuhuone sijoittuu talon kulmaan ja on muun tilan suhteen suljettu. Sen viereen sijoittuu wc kylpyhuoneineen. 

 

Biljardisali löytyy talon leveämmästä päästä – autokatoksesta huone eteenpäin heti vierashuoneen jälkeen. 

 

www.archispektras.lt

 

Puolalainen suunnittelija Hanczar Szymon on saanut 13 neliöiseen yksiöön  mahtumaan pikkukeittiön, makuuparven, wc:n kylpyhuoneineen ja tilaa on jäänyt vielä olohuoneellekin.

Pikkuasuntojen trendi on maailmassa jatkuvassa nousussa. Erityisesti vakaumuksellisten urbanistien joukossa, jotka viettävät aikaa enimmäkseen kodin ulkopuolella ja käyttävät kämppää lähinnä nukkumiseen ja vähäisten tavaroidensa säilyttämiseen. Kuten Hanczar. Kiinteistöjen neliöhinnat pääkaupunkiseuduilla ovat myös päätähuimaavia, joten on järkevää pärjätä mahdollisimman pienillä neliöillä mahdollisimman tehokkaasti.

 

Hanczarin 13 neliöinen kämppä on pohjaratkaisultaan suorakulman muotoinen. Keittiönurkkaus, kylppäri sekä makuuparvi sijoittuvat asunnossa heti ulko-oven lähistölle muodostaen puisen laatikon. Ulko-ovesta sisään tullessa pääsee suoraan kylpyhuoneeseen, jonka edessä kulkee liukuovi.

 

Heti ulko-ovesta vasemmalle jää keittiönurkkaus, joka sisältää hana-altaan, säilytystilaa ja ulos vedettävän leikkuulaudan. Keittiön käyttämiseksi pitää ulko-oven olla suljetussa asennossa.

 

Olohuoneen puolelta katsottuna kylppärin vastaisessa seinässä on säilytys-kaappi, johon sijoittuu myös pieni pyykinpesukone. Kaapin päällä sijaitsevalle makuuparvelle pääsee tikkaita pitkin. 

 

Tikkaat tuetaan listaan joten ne saa helposti siirrettyä sivuun kaapinovia avattaessa. 

 

Makuuparvella on tilaa kahdelle hengelle. Kuvassa näkyvä Symbol niminen pöytä- ja lattiavalaisin edustaa Hanczarin omaa suunnittelua. 

 

Olohuoneen yhdessä seinän vieressä on tilava lipasto, jota vasten jää pöytä klaffituoleineen. Kodikkuutta sisustukseen on Hanczar lisännyt taljalla ja viherkasveilla. 

 

Hanczarin mukaan vaikka hän on minimalisti se ei tarkoita ettei hän pitäisi mukavuuksista. Ikkunan edessä olevassa riippumatosta on kiva katsoa ulos pilviin tai kämpän kattoon ja antaa ajatuksien lentää. 

 

Nopein ja ympäristöystävällisin kulkuväline kaupungissa on Hanczarin mielestä ehdottomasti fillari. Johtuen tilan puutteesta se on nostettu asunnossa seinälle jolloin se toimii samalla somisteena tilassa. Puolassa kuten monessa muussa itä-euroopan maassa ei vanhoissa kerrostaloissa ole pyöräkellareita tai muita käteviä paikkoja polkypyörän säilyttämiseen. Joten turvallisinta on säilyttää sitä sisällä.

 

Kylpyhuoneessa kuten muuallakin asunnossa on käytetty valkoisia sävyjä, jotka visuaalisesti avartavat tilaa. 

 

 

www.hanczar.com

 

Virolainen arkkitehtitoimisto KOKO suunnitteli Norjaan Soddatjørniin moderneja erämajoja.

Erämajat tilasi norjalainen vaellusseura Stavanger (STF), johon kuuluu noin 23 000 jäsentä. Kyseinen seura tarjoaa aktiivista ja ympäristöystävällistä toimintaa eri-ikäisille vaelluksen ja mäkiurheilun harrastajille.

 

Vuonna 2013 seura järjesti arkkitehtuurikilpailun itsepalvelu-erämökkien rakentamiseksi Lysefjordin matkaradan lähelle Soddatjørnin vuoristojärven kallioiselle rannalle.

 

Itsepalvelu-erämökkien käyttö perustuu luottamukseen ja majojen käyttäjinä ovat yleensä Norjan vaellusseuran verkoston jäsenet.

 

Majat sijaitsevat kaukana suuremmista teistä ja kylistä, joten likipääsy sinne on hankalaa.

 

Erämökkejä käyttävien vaeltajien tehtävänä on pitää huolta myös seuraavista vierailijoista: jokainen täydentää mökissä yöpyessään rakennuksen ruoka- ja polttopuuvarastoja sekä siivoa jälkensä.

 

Maksu mökeissä yöpymisestä jätetään paikan päälle laatikkoon tai täytetään lomakepaperi omilla tiedoilla.

 

Arkkitehtuurikilpailun voittaneen KOKO-arkkitehtitoimiston lähtökohta majojen suunnittelussa oli vahvistaa luonnossa liikkumisen kokemusta.

 

Vaellusmökkien suunnittelukriteerit olivat nykyaikaisuus, huoltovapaus ja tehtaassa esivalmistettujen moduleiden käyttö. Tällä haluttiin välttää pitkiä rakennusvaiheita luoksepääsemättömässä vuoristossa epävakaassa säässä.

 

Taloryhmään kuuluu päärakennus, yöpymismökit ja vessarakennus, johon sisältyy myös varastotila ja sauna. Vettä tai sähköä rakennuksissa ei ole: vesi kannetaan järvestä ja saunan lämmitys tapahtuu puilla. Valon saanti on ratkaistu aurinkopaneeleilla.

 

Päärakennuksessa sijaitsevassa keittiössä on kaksi kaasuliettä joten eri vaellusporukat voivat samanaikaisesti valmistaa ruokaa.

 

Peseytyminen tapahtuu saunassa, jonka suihkutila sijaitsee suoraan vuoristo-ojan vieressä.

 

KOKO-arkkitehtien mukaan on rakennusten muodon ja ulkoviimeistelyn inspiraation lähteenä olleet Norjan vuoriston isot suuret siirtokivilohkareet.

 

Kaikissa rakennuksissa on koko seinän kokoiset ikkunat, jotka luovat välittömän yhteyden koskemattomaan luontoon.

 

Majojen ulkoviimeistely on tuulta ja lunta kestävää sinkittyä peltiä, jota ei tarvitse huoltaa vuosikymmeniin.

 

Sisäviimeistelyssä on käytetty puuta, joka luo lämpimän ja mukavan tunnelman.

 

Päärakennuksessa on suorakaiteen muotoinen pohjaratkaisu. Päärakennukseen sijoittuu keittiö, olohuone, makuupaikkoja ja sinne mahtuu yhteensä noin 30-35 vaeltajaa.

 

Päärakennuksen tilaratkaisu tukee erilaisten vaellusporukoiden keskinäistä kommunikointia.

 

Päärakennukseen sijoittuu myös ruokapöytiä tuoleineen.

 

Pienempiin makuumökkeihin mahtuu viisi henkeä.

 

Vaellusmajojen suunnittelutiimiin kuuluivat KOKO arkkitehtitoimistosta Maia Grimitliht, Kadri Kaldam, Andrus Kõresaar, Indrek Mikk, Sten-Mark Mändmaa, Kirsto Rämson, Martin Tago, Raili Paling ja Liis Uustal.

 

KOKO architects

Singaporelainen arkkitehtitoimisto Chang Architects suunnitteli arkkitehti Chang Yong Terin johdolla tilavan omakotitalon, jonka tarkoitus on palvella montaa sukupolvea. Talon tilannut perhe halusi rakentaa talon, jossa riittää tiloja myös perheen nykyisten lasten tuleville perheille. Rakennuksen koko on vaikuttava: 929 – 2322 neliötä. Talolle nimeltään Cornwall Gardens myönnettiin tänä vuonna myös Architizer A+Award-palkinto XL-omakotitalojen (suuremmat kuin 460 neliötä) sarjassa. Architizer on maailman suurin arkkitehtuuri-portaali, joka jakaa joka vuosi A+Award-palkinnot maailman parhaille rakennuksille omassa sarjassaan.

Talossa on kuusi makuuhuonetta, kuntosali, viihdetiloja, kirjasto, useampia ruokailuterasseja, jotka kaikki muodostuvat biologisen altaan ympärille.

Rakennuksen eri tasoille sijoittuvilla rakenteilla ja kaiteilla kasvaa runsaasti kasveja, jotka luovat yhdessä vesiputouksien kanssa todella viihtyisän, hieman kylpylämaisen tunnelman.

Talon katto muodostuu portaista, joiden päällä kasvaa viherkasveja.

Portailta katsottuna rakennus muistuttaa amfiteatteria.

Talo on saanut nimensä – Cornwall Gardens  - kadusta, jonka varrella se sijaitsee. Kuvassa rakennus kadulta katsottuna.

Lähikuva talon julkisivusta, joka on tehty hiiltyneestä puusta. Sen porrastuksissa kasvavat orkideat.

Hiiltyneestä puusta tehty julkisivu ylettyy myös talon kuistille toimien samalla ilmansaasteiden kerääjänä.

Talon etuovi on tehty uusiokäytössä olevista vanhoista ratapölkyistä.

Näkymä talon sisäänkäyntiaulasta – vastaantulijaa odottaa vehreys ja veden solina.

Sisäänkäyntiaula, josta oikealle jää kirjasto.

Kivimuuri on peräisin tontilla aiemmin olleesta rakennuksesta. Se otettiin käyttöön vesiputouksena luomaan tilaan rauhallinen tausta.

Näkymä eräästä talon makuuhuoneesta.

Näkymä työhuoneesta ja kasvisillalta.

Nämä varjoviikunat, jotka säilytettiin talon rakennuksen yhteydessä, luovat viihtyisän taustan kulkureitille lastenhuoneeseen.

Näkymä yhdestä makuuhuoneesta – huoneet sulautuvat yhteen talon floran kanssa houkutellen talon asukkaiksi myös erilaisia hyönteisiä, perhosia ja muun muuassa myös oravia.

Lastenhuoneesta laskeutuvat veistokselliset portaat.

Näkymä bioaltaaseen leikkihuoneen lasikaton läpi.

Punapassiohedelmäsilta tarjoaa varjoisan suojan länsiauringolta sekä yksityisyyttä naapureiden katseilta.

Näkymä kasvisillalta.

Näkymä talon katon harjalta.

www.changarch.com