HS esittelee 11 tapaa suojata puutarha jäniksiltä, myyriltä, etanoilta ja tuhohyönteisiltä

Nyt on oikea aika alkaa suojata puutarhan kasveja tuholaisilta.

”Pahimmat tuhot syntyvät alkukesällä, kun kasvit ovat pieniä. Silloin tuholaiset pystyvät vahingoittamaan niitä eniten. Isoiksi kasvaneet kasvit eivät ole yhtä arkoja tuholaisille kuin taimet”, neuvoo puutarhuri Piia Reinikainen Puutarhaliitosta.

Kirvaparvia on jo tullut tuulten mukana etelästä. Myös etanat ja kotilot ovat ilmestyneet kasvimaille ja kukkapenkkeihin.

”Tarkkaile puutarhaa ahkerasti alkukesällä. Silloin huomaat, kun tuholaiset tulevat. Suojaa kasvit heti, niin ehdit pelastaa ne.”

Hyvinvoivat, terveet kasvit kestävät tuholaisia paremmin kuin huonokuntoiset kasvit, Reinikainen muistuttaa. Siksi kasvit kannattaa lannoittaa ja kastella hyvin. Esimerkiksi kirvat hyökkäävät herkimmin heikkoihin kasveihin, kuten pikkutaimiin tai liian rajusti leikattuun hedelmäpuuhun.

Pahiten puutarhaa kiusaavat jänikset ja myyrät, etanat ja kotilot sekä monet lentävät tuhohyönteiset. HS kertoo yksitoista tapaa, joilla voit suojata puutarhaasi niiltä.

1. Peitä ja suojaa

Suojaa hedelmäpuiden rungot ja isot marjapensaat runkosuojilla, kanaverkolla tai jyrsijäverkolla. Jänikset, rusakot ja myyrät eivät pääse syömään niitä verkon läpi.

Suojien pitää yltää niin korkealle, ettei rusakko yllä oksiin seisaallaan. Verkon ja rungon väliin pitää jäädä 30 senttiä tilaa.

Suojaa myös pensasmustikat. Ne ovat jänisten herkkua.

Myyräverkon pitää ulottua maan alle asti. Voit levittää myyräverkkoa myös kukka- tai vihannespenkin alle. Silloin myyrä ei voi vahingoittaa juuria ja juureksia maan alla.

Peitä vihannespenkit kasvuharsoilla tai tuholaisverkoilla heti siementen kylvön jälkeen. Ne suojaavat pieniä taimia muun muassa kirvoilta.

Tuholaisverkko ja kasvuharso päästävät veden läpi.

Suojaa mansikkamaa ja marjapensaat rastasverkoilla sitten, kun marjat alkavat kehittyä.

Kaunis mesimarjapenkki on suojattu aidalla.
Kaunis mesimarjapenkki on suojattu aidalla.

2. Kerää pois

Nouki pois kasveista ja maasta ensimmäiset kirvat, luteet ja kempit, etanat ja kotilot. Silloin ne eivät ehdi lisääntyä. Esimerkiksi kirvan poikaset alkavat lisääntyä viikon ikäisinä.

Kotilot liikkuvat yöllä ja kostealla. Kerää niitä pois illalla. Jos listit kotiloita, poista niiden jäänteet. Kotilot popsivat lajitoveriensa jäänteet ja kasvavat.

3. Vaikeuta kulkua

Levitä kalkkia, sahajauhoa, suolaa, kahvinporoja, hiekkaa tai tuhkaa etanoiden reiteille. Etanan kulku vaikeutuu, ja se joutuu erittämään paljon limaa, jotta se pääsee eteenpäin. Etana kuivuu ja kuolee. Levitä kalkkia ja tuhkaa uudelleen aina sateen jälkeen.

Tee kohopenkkiin tai kasvin ympärille aita pellistä. Taivuta pellin yläreunasta lippa ulospäin. Etana ei pääse sen yli.

Kiinnitä ruukkuun, viljelylaatikkoon tai lavakaulukseen etanateippiä. Ympäröi kasvipenkki laudoilla, joissa on etanateippiä. Teipissä on kuparinen pinta, josta etana ei tykkää.

Myös etanasulkumatto sisältää kuparia. Kankaassa on kupariverkko, johon syntyy pienitehoinen sähkökenttä. Kotilot karttavat sähkön tunnetta. Matto asetetaan maahan suojattavan kohteen ympärille.

4. Karkota naapurikasveilla

Voimakkaasti tuoksuvat kasvit karkottavat ja harhauttavat tuholaisia. Kylvä tai istuta suojattavien kasvien viereen tai penkin päähän koristekrasseja, samettiruusuja, kehäkukkia, sellereitä, salvioita, minttuja ja sipuleita.

Istuta kasvupenkin päähän sipulikukkia, esimerkiksi keisarinpikarililjoja ja narsisseja, niin myyrät pysyvät kaukana. Ne karttavat myös pioneja.

Sopivat naapurikasvit voivat harhauttaa tuholaisia.

Istuta porkkanan naapuriksi sipuleita ja kaalien viereen tomaatteja, niin tuholaiset eivät löydä perille.

5. Tyrmää hajulla

Liota valkosipulin kynsiä kuumassa vedessä. Kaada liuos suojeltavan kasvin ympärille. Myyrät jättävät sen rauhaan.

Myös petoeläimen lanta karkottaa myyrät.

Etanat pysyvät poissa, kun katat maan voimakkaasti tuoksuvilla siankärsämöllä tai pietaryrtillä. Kotilot karttavat keltasinappia ja koristekrassia.

Nassut pois -niminen tuoksupallo pitää hirvet, peurat, kauriit, jänikset ja rusakot kaukana hedelmäpuista ja isoista pensaista. Kotimainen pallo suojaa 25 neliön alan 1–3 vuoden ajan.

Siveltävä koivutervahajustemaali käy peurojen, myyrien ja monien nisäkkäiden nenään. Sivele sitä lautoihin ja vie ne kasvimaalle tai puutarhaan. Aineen pitäisi tepsiä myös espanjasiruetanaan.

6. Tee ansa

Houkuttele kotilot ja etanat ansaan. Kaiva kasvimaalle kuoppa ja upota siihen purkki. Kaada purkkiin kahvia, kolajuomaa tai olutta. Etanat pulahtavat astiaan ja hukkuvat sinne.

Aseta kasvien väliin sanomalehden päälle nilviäisten herkkuja, esimerkiksi mätänevää salaattia. Kääräise aamulla lehti etanoineen rullalle ja hävitä.

Kasvihuoneen ansarijauhiaiset ja lentävät tuholaiset saat kiinni keltaisella liimapyydyksellä. Kiinnitä se lähelle suojeltavia kasveja. Ötökät tarttuvat pyydykseen.

Se suojaa myös karviaisia karviaispistiäisiltä. Laita liima-ansa roikkumaan pensaan latvan tasolle, kun silmut ovat puhjenneet keväällä.

Jätä kasvimaalle lautoja, joiden alle kotilot piiloutuvat. Näpäyttele ne seuraavana aamuna laudasta irti ja tuhoa.

Kahvilla, oluella tai kolajuomalla täytetty purkki on hyvä ansa etanoille ja muille kotiloille. Ne putoavat purkkiin ja hukkuvat.
Kahvilla, oluella tai kolajuomalla täytetty purkki on hyvä ansa etanoille ja muille kotiloille. Ne putoavat purkkiin ja hukkuvat.

7. Tahraa tuholaiset

Laita tuhkaa, kalkkia tai kivipölyä, sahajauhoa, verta tai suolavettä tuholaisten ja niiden toukkien ympärille ja kulkureiteille. Sirottele tuhkaa kukkapenkin ympärille.

8. Värvää vihollisia

Houkuttele puutarhaan hyödyllisiä eläimiä.

Mesikasvit ja varsinkin kiertokasvit ja asterit houkuttelevat pikkulintuja, leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä, jotka syövät kirvoja ja niiden munia.

Kirvat on sinitiaisen herkkuja. Leppäkerttu voi syödä 60–70 kirvaa päivässä. Kukkakärpäsiä houkuttelevat keltaiset kukat, kuten kehäkukka.

9. Täristä ja jyskytä

Myyräkarkotin lähettää kimeitä ääniä tai matalataajuuksisia ääniaaltoja tai kumpiakin. Myyrä pötkii karkuun, sillä se luulee, että saalistaja lähestyy sitä.

Karkottimet toimivat aurinkokennolla tai paristoilla.

10. Ruiskuta liuoksella

Ruiskuta tuholaisten niskaan liuotteita, jotka ajavat ne karkuun. Mäntysuopaliuos tepsii kirvoihin ja muihin pehmeäkuorisiin hyönteisiin. Kirvoille voi tehdä myös nokkosvettä.

Ruiskuta liuosta suihkupullosta kasvien runkoihin ja lehtien alle, jossa kirvat lymyävät.

Keitä voimakkaasti tuoksuvista yrteistä yrttikeitettä. Lisää pari kourallista tuoreita yrttejä kiehuvaan veteen.

Hauduta vähintään 15 minuuttia. Siivilöi ja ruiskuta kasvien päälle.

Käytä etanoihin iisoppia, kirveliä, krassia, salviaa tai timjamia. Mintut ja tilli karkottavat kirvoja ja kaalikärpäsiä.

Kirvat eivät tykkää nokkosvedestä. Ne pakenevat paikalta, kun liuosta suihkuttaa kasvien rungolle tai lehtien alle.
Kirvat eivät tykkää nokkosvedestä. Ne pakenevat paikalta, kun liuosta suihkuttaa kasvien rungolle tai lehtien alle.

11. Kaupasta rakeita

Myyriin ja etanoiden voit kokeilla myös karkoterakeita tai -syöttejä. Valmistajat lupaavat, että ne eivät vahingoita muita kasveja tai eläimiä.

Jos myyrät mylläävät puutarhassa, kaiva sinne noin metrin välein 10–20 senttiä syvä kuoppa. Laita kuoppaan karkotetta ja peitä mullalla.

Karkotetta voi laittaa myös myyrien käytäviin. Rakeiden haju karkottaa myyrät.

Ferramol-etanasyöttiä ripotellaan suojattavalle alueelle, ei vain kasvien ympärille. Niissä vaikuttava aihe on rautafosfaatti.

Syöttirakeita syöneet kotilot kuolevat koloihinsa.

FAKTA

Mäntysuopaliuos

5 l vettä

2 dl mäntysuopaa

1 tl suolaa

2 dl spriitä

500 g tuoreita nokkosia

5 l vettä

Sekoita ja seisota seosta vuorokausi ennen käyttöä.

Filosofian professori mukaan paluu vanhoihin paikkoihin muistuttaa siitä, mitä joskus olimme.

Talon arvo ei ole välttämättä rahassa mitattavissa. Tunnearvo saattaa nostaa lapsuudenkodin hintaa.

Tunnearvon kysymys on moraalifilosofinen ongelma. Kuinka paljon tunteet ja muistot maksavat?

Filosofian professori Timo Airaksisen mielestä kaupanteossa ei ole tunnearvon tapauksessa vaaraa maksaa ylihintaa.

”Osoitan korkealla hintatarjouksella, millainen henkilökohtainen arvo kohteella on minulle.”

Ostaja maksaa henkilöhistoriasta, identiteetistä ja juuristaan.

”Kävin vähän aikaa sitten Vaasassa. Näin Raastuvankadun talon ikkunasta vanhan lapsuudenkotini kakluunin. Täytyy myöntää, että sen näkeminen herätti minussa lämpimiä ajatuksia.”

”Rakastamme vanhoissa paikoissa entistä itseämme. Näissä paikoissa palaamme siihen näkökulmaan, josta entinen itsemme tarkkaili ennen maailmaa.”

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila pitää nostalgiaa merkkinä nykyisyyden arvioimisesta. Puolen vuosisadan takaiset valokuvat kertovat ajasta, jolloin asiat olivat eri lailla kuin nykyään.

”Nostalgia syntyy tyytymättömyydestä nykyisyyteen. Elämme aikaa, jolloin yhtenäiskulttuurin kuvitellaan murenevan ja harmonian häviävän. Silloin koti mielletään paikaksi, jonne voi palata ja jossa on yhä turvallista.”

Nostalgia on kreikankielinen lainasana, joka tarkoittaa kotiinpaluun tuskaa.

”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.
”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.

Sanan taustalla on ajatus siitä, että kotiinpaluu on mahdotonta, ja siksi koti-ikävä tekee ihmisen alakuloiseksi. 1800-luvulle asti nostalgia diagnosoitiin sairaudeksi, josta kärsivät erityisesti merimiehet ja sotilaat. Ihminen menetti vieraissa oloissa elämänvoimansa ja masentui.

Meidän oloissamme kotiinpaluu on tullut moninkin tavoin mahdolliseksi, vaikka lähdöstä olisikin kulunut aikaa ja asiat ympärillä muuttuneet.

”Nostalgiaa voidaan syyttää pinnalliseksi ja jopa valheelliseksi. Mutta se on ihmisille silti totta ja tärkeää.”

Kulttuuri on täynnä tarinoita kotiinpaluusta niin kotiin kuin kotiseudulle. Kyseessä on fantasia, josta elokuvat, laulut ja kirjallisuus ovat kertoneet koko ihmiskunnan historian ajan.

Eräs suosituimmista suomalaisista kotiinpaluun teemoista on paluu maaseudulle, joista muuttoliike lähti liikkeelle kaupunkiin 1960-luvulla.

Tätä tarinaa ovat hyödyntäneet paluumuuttomarkkinoinnissaan muun muassa Mikkelin, Kouvolan ja Joensuun kaupungit.

Kaupungit ovat lähettäneet pääkaupunkiseudulla asuville entisille asukkailleen kirjeen, joka markkinoi kotiseutua muun muassa juurilla ja identiteetillä.

”Kuntien näkökulmasta nuoret perheelliset ovat erityisen haluttuja paluumuuttajia”, kertoo Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Kotiinpaluu ei tosin ole aina iloinen. Toisinaan vanha kotipaikkakunta on muuttunut tunnistamattomaksi vuosien aikana.

Silloin kotiseudun tunnearvo joutuu kivuliaasti uudelleenarvioitavaksi.

”Evakot matkustivat entisille kotipaikoilleen Karjalaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Perillä odotti järkytys. Vastassa oli joutomaata, eikä koteja ollut enää olemassa”, sanoo folkloristiikan dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton entinen toiminnanjohtaja Lassi Saressalo.

Suunnittele työ hyvin ja pyydä apuvoimia

Netistä apua maalaamiseen

Puutalon maalaaminen on iso urakka. Apua saattaa saada urakoitsijapalveluista.

Esimerkiksi Tikkurilan Tekijäpankki ja Urakkamaailma kokoavat nettisivuillaan urakoitsijoiden yhteystietoja eri paikkakunnilta. Tekijapankki.com, Urakkamaailma.fi.

Maalivalintoihin neuvoja saa esimerkiksi Teknoksen Maalineuvonnasta ja Värisilmän Maalitohtorilta. Maalitohtorin voi tilata lisäksi kotikäynnille matkakustannuksia ja kohdekäyntikorvausta vastaan. Varisilma.fi, Teknos.fi

Ulkomaalauskausi on Suomessa parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sää on tarpeeksi kuiva maalaamiseen.

Paras maalaussää on pilvipouta. Silloinkin kannattaa sutia suojassa suoralta auringonporotukselta, koska maalattavaan pintaan voi tulla aurinkokuplia. Maalikalvo kuivuu silloin pinnalta liian nopeasti.

Elokuussa kuivaa maalaussäätä on aamukymmenestä iltapäivään. Aamukaste on jo kuivunut, eikä iltakaste ole vielä laskeutunut.

Jos alkaa sataa, pidä maalaamisessa tauko. Anna sateen mennä rauhassa ohi ja pintojen kuivahtaa ennen työn jatkamista.

Sekoita maali aina huolellisesti ja ohenna sitä tarvittaessa, jotta maalia on helppo sivellä.

Pintojen huoltomaalausväli vaihtelee eri kohteissa, mutta maalauksen tarpeen näkee usein jo silmämääräisesti. Kohde on aika kunnostaa, kun sen pinta on kulunut tai siinä on auringon uv-säteilyn tai sään aiheuttamaa hilseilyä ja haalistumista.

Maalauksen valmistelu on aina samanlaista. Likaisen tai homeisen puupinnan päälle ei saa maalata, joten pese pinta ensin homeenpoisto- tai tehopesuaineella. Kaavi vanha irtonainen maali maalikaapimella pois, ja harjaa pois nukkaantunut puuaines.

Anna puupinnan kuivua pesun jälkeen pari päivää ennen maalausta. Käsittele puhtaat pinnat pohjusteella.

Jos maalipinta on ehjä ja hyvin hoidettu, sen päälle voi maalata uuden huoltomaalauskerroksen.

Sahattua maalaamatonta puutavaraa sutii litralla maalia noin viisi neliötä. Jos pinta on aiemmin maalattu, litra riittää noin kahdeksaan neliöön.

Tikkaiden käyttö on sitä riskialttiimpaa, mitä korkeammalla maalataan. Esimerkiksi ison omakotitalon maalaamiseen kannattaa vuokrata alumiinitelineet. Maalaustyö on silloin nopeampaa ja turvallisempaa. Kampanjoiden aikaan telinevuokrasta voi saada alennusta, jos ostaa tietyn määrän maalia.

Valmistele maalaus huonolla säällä tai aamukasteen aikaan. Silloin koko maalauspäivä tulee tehokkaasti käyttöön.

Juttuun on haastateltu Tikkurilan teknisen tuen päällikkö Rami Kuparista.

Arvo Viertola kehitti lattialämmityksen mökkisaunaan Kangasniemelle.

Likaiset astiat piti saada pois näkyvistä ja vieraiden silmistä. Niinpä Erja ja Kari Moisiola kehittivät mökilleen ulkotiskipaikan. Pesua odottavat astiat piilotetaan lokeroon kannen alle, jos tiskejä ei heti ehdi pestä. Siellä ne pysyvät myös metsäneläinten ulottumattomissa.

Tiskipaikka on yksi yli sadasta Kari Moisiolan keksinnöstä, joita hän on tehnyt pariskunnan mökille Vilppulaan Pirkanmaalle. Moisiola oli yksi vastaajista, kun HS pyysi lukijoita esittelemään mökkikeksintöjään.

”Vaimo ideoi ja minä toteutan”, Kari Moisiola hymyilee.

Moisiolan mökillä astiat pestään ulkona tiskipaikalla, sadevesi puhdistuu vedensuodattimessa ja osa laiturista kääntyy selkänojaksi auringonottoa varten.
Moisiolan mökillä astiat pestään ulkona tiskipaikalla, sadevesi puhdistuu vedensuodattimessa ja osa laiturista kääntyy selkänojaksi auringonottoa varten.

Mökin vieressä sijaitsevan tiskirakennelman yläosa on vankkaa lautaa. Se on tervattu ulkopuolelta ja lakattu sisäpuolelta venelakalla. Alaosan puut ovat halkaistua ja tervattua mäntyä. Luonnonpuut Moisiola hakkasi omalta tontilta.

Astiat kuivataan ritilöiden päällä.
Astiat kuivataan ritilöiden päällä.

Allasta ja kaappeja suojaa luonnonpuusta tehty katos, jossa on valokate. Tiskipöydän kansi nousee ja taittuu, joten se palvelee säilytystasona astioille.

”Koska kansi on raskas, rakensin siihen vastapainomekanismin. Tiskipöydän takana on paino, joka on yhdistetty vaijerilla rissan kautta kanteen. Mekanismi keventää kannen avaamista ja sulkemista”, Moisiola kertoo.

Tiskipöydässä on kaksi allasta, joista vesi menee putkia pitkin imeytyskaivoon. Likavettä ei loroteta suoraan luontoon vaan maan sisällä olevaan saostuspalloon, josta se valuu imeytyskaivoon.

Sadevesi otetaan talteen ja lämmitetään padassa. Vesi valuu mökin katolta kourua pitkin tynnyriin, josta se johdetaan suodattimen läpi toiseen tynnyriin.

Lautaset kuivatetaan tiskipöydällä ritilän päällä. Sen alla on kaksi ritilälaatikkoa astioiden kuivatukseen. Myös likaisille astioille on oma laatikko ja pöytätason alta kääntyy aputaso.

Kari ja Erja Moisiola viihtyvät mökillään suuren osan kesästä.
Kari ja Erja Moisiola viihtyvät mökillään suuren osan kesästä.

Moisiolat ostivat mökkitontin runsaat kymmenen vuotta sitten.

”Maasto oli silloin pelkkää ryteikköä ja ranta jyrkkä. Kaadoimme puut ja raivasimme tontin ennen kuin aloimme rakentaa.”

Mökkipaketin he hankkivat valmiina. Kaikki muu onkin itse ideoitua ja rakennettua. Mökissä ei ole sähköä. Takka lämmittää ja kynttilät valaisevat illalla. Kynttiläkattokruunu laskeutuu olohuoneessa rissan varassa, kun kynttilät vaihdetaan. Pienestä aurinkokenno-akusta saadaan virtaa silloin, kun tarvitaan. Virta riittää puhelimien lataukseen ja muutamaan valonlähteeseen.

Koristeita on rannassa ja laiturilla.
Koristeita on rannassa ja laiturilla.

”Elämme mökillä vuorokaudenaikojen mukaan. Pimeällä nukumme ja valoisaan aikaan valvomme.”

Kari Moisiola työskentelee johtamisen ja myynnin valmentajana. Koti on Espoossa. Hän pitää nikkarointia mökillä hermolepona.

”Meistä ei olisi vuokramökin asukkaiksi. Haluamme suunnitella ja tehdä itse.”

Kasvimaata ympäröivä aita kuuluu hyödyllisiin keksintöihin. Jänikset ja muut metsäneläimet eivät pääse kasvimaalle popsimaan kaalia ja salaattia.

Rantaan pääsee pitkospuita pitkin. Tukea voi ottaa luonnonpuista tehdystä kaiteesta, sillä pitkospuut ovat liukkaat sateella.

Laiturin erikoisuus on saranoilla varustetut tasot, jotka voi nostaa selkänojaksi, kun ottaa aurinkoa.

Ruokaa valmistetaan pihagrillissä, jonka yhteyteen on muurattu leivinuuni. Samassa rakennelmassa voi lämmittää vettä ja savustaa kalaa.

Makkaraa Moisiolat käristävät avogrillissä, jonka päälle saa parilan pihvien ja kasvien kypsentämistä varten.

Grillin piippua suojaa tanssijanukke.
Grillin piippua suojaa tanssijanukke.

Grillin piippua suojaa tanssijanukke. Se on kiinnitetty nurinpäin käännetyn kukkaruukun aluslautaseen. Näin sade ei kastele piippua, eivätkä linnut tee sinne pesää.

Mökin maakellari sai uuden elämän, kun mökille hankittiin kaasujääkaappi. Kellarista tehtiin viinitupa, jonka seinillä roikkuu öljyvärimaalauksia ja taidevalokuvia.

Tänä kesänä Moisiolat rakentavat uuden vessan pystyhirsistä. Vanhassa käymälässä on vitsikäs kaksiosainen ovi. Yläluukun saa auki ja siitä voi katsella maisemia.

Moisiolat käyttävät paljon kierrätysmateriaaleja ja luonnonmateriaaleja. Käyttöesineiden lisäksi Kari Moisiola suunnittelee koristeita.

”Kutsumme mökkiämme peikkomökiksi, koska luonnonmateriaaleista tehtyjä koristeita on pihalla ja metsässä. Vieraat yllättyvät, kun he löytävät metsästä jonkun hauskan esineen.”

Koristeita onkin kymmenittäin. Pystyyn nostettujen kivien sommitelma terassin edessä hiekkakentällä mukailee esihistoriallista kivimonumenttia Englannista. Nimikin on sama kuin kuuluisalla esikuvalla, Stonehenge.

Dinosauruksen päänsärky on yksi Moisiolan mökkitaideteoksista.
Dinosauruksen päänsärky on yksi Moisiolan mökkitaideteoksista.

Pienoisveistos Dinosauruksen päänsärky on rakennettu kahdesta päällekkäin asetetusta kivestä. Kari Moisiola löysi pihasta kiven, joka muistutti eläimen kalloa. Hän asetti sen tasaisen kiven päälle. Alempi kivi kuvaa kalloa ja ylempi päänsärkyä. Lähellä kohoaa pieni tuulimylly, jonka nimi on Hullunmylly.

Pienoistuulimyllyn nimi on Hullunmylly.
Pienoistuulimyllyn nimi on Hullunmylly.

”Leikimme antamalla nimiä koristeille. Hulluttelu syntyy siitä, kun esineen viereen laittaa nimikyltin.”

Metsässä kallionkielekkeellä kohoaa pienoismalli harmaakivikirkosta. Puolen metrin korkuinen kirkko on yksi vaativimmista koristeista. Sen rakentamiseen Moisiola tarvitsi betonimyllyä. Hän kiinnitti muottiin ladotut kivet toisiinsa antiikkilaastilla ja sementillä.

Kangasniemellä mökkeilevät Raija ja Arvo Viertola ovat parantaneet mökkiään useilla halvoilla keksinnöillä.

”Mökillämme ei ole sähköjä, mutta halusimme lattialämmön saunaan, koska lattia on viileä keväällä ja syksyllä”, konsulttina työskentelevä Arvo Viertola kertoo.

Itse rakennettu lattialämmitys ei maksanut paljon. Mökin rakennusvaiheessa betonilattiaan asennettiin muovinen lattialämmitysvesiputki, joka maksoi noin 20 euroa. Kiukaan kylkeen vedenlämmityssäiliön pohjaan asennettiin menolinja. Liitos maksoi vain viisi euroa. Paluulinjaan laitettiin 20 euron hintainen paluuvesitermostaatti, ja paluulinja asennettiin vesisäiliön yläreunaan.

Viertola osti asuntovaunun kiertovesipumpun kuumaa vettä varten. Se toimii auton akulla ja maksoi 80 euroa. Auton akku kytketään päälle, kun sauna laitetaan lämpiämään.

Arvo Viertolan saunassa vesi lämpiää samalla kuin saunakin.
Arvo Viertolan saunassa vesi lämpiää samalla kuin saunakin.

”Vesisäiliö lämpiää samalla kun saunakin. Vesi kiertää lattiassa ja lämmittää sen mukavasti. Talveksi vesisäiliö tietysti tyhjennetään ja vesiputki puhalletaan tyhjäksi.”

Viertola rakensi saunaan ”koneellisen” ilmanvaihdon peltikanavalla.

Litteä peltikanava sijoitettiin kiukaan viereen. Se nousee kiukaan yläpuolelle niin, ettei kylmä ilma laskeudu lattialle.

Poistoilmaputki asennettiin saunan vastakkaiselle puolelle. Se tulee läpi seinän alareunasta ja imee ilmaa katolle sijoitetun tuulituulettimen avulla.

Näin saunasta poistuu koko ajan viileää ilmaa lattianrajasta ja uutta ilmaa tulee tilalle kiukaan yläpuolelta.

Kattoläpiviennin päähän asennettiin kuivakäymälän tuulituuletin.

Hintaa ”koneelliselle” ilmanvaihdolle kertyi pari sataa euroa.

”Ilmanvaihto toimii aina, kun ulkona tuulee. Järven rannalla tuulee melkein tauotta.”

Sauna kuivuu noin tunnissa saunomisen jälkeen.

”Ideat mökkikeksintöihin syntyivät yllättävän helposti. Ne toimivat heti ensimmäisellä kerralla, eikä muutoksia tarvittu.”

 

HS tutki laituripakettien hintoja ja vertasi niitä siihen, mitä maksaa itse tehty laituri.

Meneekö jalka läpi vanhan mökkilaiturin kannesta? Laho laituri kannattaa vaihtaa ajoissa uuteen. Uutta laituria hankittaessa pitää miettiä, nikkaroiko sen itse vai onko helpompaa tilata valmis laituripaketti.

HS tutki laituripakettien hintoja ja vertasi niitä siihen, mitä maksaa itse tehty laituri. Jos laiturin rakentaa itse, runsaan seitsemän metrin pituinen puulaituri keventää kukkaroa 1 500–1 860 euroa. Valmiina ostettu saman pituinen laituripaketti maksaa kahdestatuhannesta viiteentuhanteen euroa.

Kyselyyn vastasivat rautakaupat Stark ja K-rauta sekä laiturinvalmistajat Lip-Lap, Sofa ja Marinetek.

Hinnan lisäksi laiturin rakentajalla on monta asiaa ratkaistavanaan.

”Jokainen laituri on yksilö. Kalliopohja tai kivikko vaatii erilaisen kiinnityksen kuin savi- tai hiekkapohja”, sanoo rautakauppa Starkin Turun-yksikön päällikkö Ari Koskinen.

Laitureiden päätyypit ovat kelluva ponttonilaituri ja kiinteä pylväillä, paaluilla tai tolpilla kiinnitettävä laituri. Pylväslaituri vaatii paikan, jossa veden syvyys on alle kaksi metriä.

Mökille hankitaan usein ponttonilaituri. Kelluvat laiturit soveltuvat paria metriä syvempiinkin rantoihin. Ponttonilaiturit pitää kiinnittää pohjaan.

”Kevyt laituri on helpointa kiinnittää kiinnitysrenkailla pohjaan juntattuun tolppaan. Ankkurointi on yleinen kiinnitystapa, mutta kun laituri nostetaan talveksi rannalle, ankkurin irrottaminen voi olla hankalaa. Ankkurit voivat myös ruostua.”

Laiturin rakentaminen on Koskisen mielestä melko helppoa. Rakennusohjeita saa netistä ja kauppiailta.

”Uutta laituria rakennettaessa kannattaa jutella naapureiden kanssa. He voivat kertoa, onko paikka tuulinen ja puskeeko tuuli keväällä jäät yleensä laituria kohti. Kevytrakenteinen laituri voi hajota, jos tuuli puhaltaa jäät laituria vasten”, Koskinen sanoo.

Tuuliselle rannalle on vaikea rakentaa kestävää laituria, sillä voimakas aallokko kuluttaa laiturin rakenteita. Jäänkestoon vaikuttavat sekä ranta että laiturimalli. Laituri kestää usein pidempään, jos sen voi vetää talveksi pois vedestä.

Kiinteän laiturin rakentamiseen tarvitaan kauhatraktori, koska sen avulla laiturin tolpat saa painettua riittävän syvälle pohjaan. Ponttonilaiturin pystytys onnistuu ilman koneitakin.

Laiturin kulkusiltaan ja kanteen kannattaa valita kestävää puuta, Koskinen neuvoo.

”Laiturilaudaksi suosittelen suomalaista painekyllästettyä kestopuumäntyä: se kestää 20–30 vuotta. Kuusi säilyy hyväkuntoisena ehkä kahdeksan vuotta. Sen kyllästäminen ei onnistu solurakenteen takia. Kuusen solut eivät aukene niin kun männyllä, eikä kyllästysaine tunkeudu puuhun.”

Kaupoissa myydään ruskeaa ja vihreää laiturilautaa. Jos värin haluaa säilyttää, laituri täytyy huoltaa kerran vuodessa sävytetyllä puuöljyllä. Muuten lauta harmaantuu.

Uutta laituria suunnitelevan kannattaa ensin selvittää ely-keskuksesta, tarvitaanko rakennuslupa. Maapengerlaituri vaatii luvan useammin kuin pieni puulaituri. Myös rannan ruoppaus saattaa vaatia luvan.

Laiturin tieltä joudutaan usein raivaamaan kasveja rantavedestä. Järvikaislat ja järviruo’ot voi niittää tavallisella tai kaksiteräisellä viikatteella. Niitetyt tai poistetut kasvit nostetaan pois vedestä vaikkapa haravoimalla. Ne voidaan silputa ja käyttää katteena tai kompostoida.

Tee-se-itse-ponttonilaiturin tarvikkeet, Stark, 1 503,80 euroa

Pituus: 7,2 metriä, josta käyntisilta 1,33 x 5,4 metriä, päätyosan leveys 2,7 m ja pituus 1,8 m.

Ponttoni: UMK Jyry 145 kg, 8 kpl, yhteensä 552 e.

Runko: Kestopuu 48 x 148, ruskea mitallistettu A-luokka 45 m, 184,50 e.

Kansilauta: Kestopuu 28 x 95, ruskea uritettu AB-luokka 170 m, 178,50 e.

Kiinnikkeet ja ruuvit:

Terassiruuvi, 250 kpl, yhteensä 18 e.

Naulauslevyruuvi rst, 250 kpl, yhteensä 56,80 e.

Kulmalevy rst, 30 kpl, yhteensä 153 e.

Pitkälenkkiketju 10 x 65x 40 mm ks, 12 m, 118 e.

Betoni laattaa varten, johon kiinnitetään laiturin rakenteet: Kuivabetoni S-100, 25 kg, 44 e.

Lisävaruste: Laituritikas Markki, neliaskelmainen 79 e.

Toimituskulut: 120 e.

Hinta-arvion apuna voi käyttää myös Starkin terassilaskuria.

Tee-se-itse-ponttonilaiturin tarvikkeet, K-rauta, 1 861,60 euroa

Pituus: 7,2 metriä.

Ponttoni: 145 kg, polyeteeni 8 kpl, yhteensä 552 e.

Runko: Kestopuu 48 x 148 ruskea mitallistettu A-luokka 45 m, 179,55 e.

Kansilauta: Terassilauta kestopuu 28 x 95, ruskea uritettu AB-luokka 170 m, 236,30 e.

Kiinnikkeet ja ruuvit:

Teräsruuvi rst, 200 kpl, yhteensä 41,85 e.

Naulauslevyruuvi rst, 200 kpl, yhteensä 69 e.

Pitkälenkkiketju 10 x 65 x 40 mm ks, 12 m, 148,20 e.

Kulmalevy rst, 30 kpl yhteensä 238,50 e.

Betoni laattaa varten, johon kiinnitetään laiturin rantarakenteet: Kuivabetoni S-100 25 kg, 47,20 e.

Lisävaruste: Laituritikas Tikli, neliaskelmainen, 199 e.

Toimituskulut: 150 e.

Pylväslaituripaketti, Lip-Lap, alkaen 3 250 euroa

Valmistajan suosituin laituri: Pylväslaituri Oloneuvos.

Pituus: Noin 7 metriä, korkeutta voidaan säätää vedenvaihteluiden mukaan.

Toimitussisältö: Kansilauta 21 x 95 mm sileää, painekyllästettyä mäntyä, väri vihreä tai ruskea. Lisäksi pylväät ja kiinnitystarvikkeet.

Kuljetus: Manner-Suomeen 250 e.

Asennus: 500–1 000 e.

Lisävarusteet: Uimaportaat, alkaen 270 e.

Toimitusaika: Noin viikko.

Ponttonilaituripaketti, Sofa, 1 950 euroa

Valmistajan suosituin laituri: Ponttonilaituri Kommodori.

Pituus: Noin 7,5 metriä, pitenee tarvittaessa 3,1 metrin jatkokappaleilla.

Toimitussisältö: Laudat, muoviponttonit, runko, kiinnitystarvikkeet. Joko paalu- tai painoankkurointi (noin 300 euroa) sisältyy hintaan.

Asennus: 300–500 e (sisältää kuljetuksen).

Kuljetus: Erikseen 80–300 e.

Lisävarusteet: Laituritikkaat, alkaen 149 e.

Toimitusaika: Noin viikko.

Betonilaituripaketti, Marinetek, alkaen 4 950 euroa

Valmistajan suosituin laituri: Vaihtelee alueittain. Järvi-Suomessa: betonilaituri Meritähti 1 ja pienimmillä järvillä muoviponttonilaiturit Mustekala 1 ja Mökkilaituri 10.

Pituus: Kelluvien laiturien pituus käyntisiltoineen 10–12 metriä.

Toimitussisältö: Laituri ja käyntisilta.

Lisävarusteet: Uimaportaat, alkaen 175 e.

Kuljetus: 200–1 700 e.

Asennus: Mökkilaiturilla 300–700 e.

Toimitusaika: Noin viikko.