Merihaka on 1970-luvun monumentti. Tehokkaalla elementtirakentamisella saatiin nopeasti uusia asuntoja, mutta kortteleista tuli kaavamaisia.

Kolossaaliset kerrostalot ovat vielä kansallismaisemaa, mutta kenties jonkin ajan kuluttua Merihaka edustaa elementtirakentamista yhtenä harvoista.

Kuudennesta kerroksesta katsoen pikkupoika oli pelkkä pieni punainen piste betonipihalla. Ykskaks lapsi katosi. Hänen äitinsä Pirjo Koivisto otti puhelimen, soitti naapuritaloon tuttavalle ja kysyi, näkyykö Kallea heidän ikkunoistaan. Täällä näkyy, vastattiin.

Nyt noin neljä vuosikymmentä myöhemmin Koivisto katselee asuntonsa ikkunasta samalle pihalle Helsingin Merihaassa. Kolmasosa näkymästä on merta, toinen betonia, loput taivasta ja puita. Alue ei aluksi vastannut Koiviston kauneuskäsityksiä, mutta ajan kuluessa hän alkoi nähdä harmaan viehätyksen.

”Ihmisethän tämän betonin ovat pehmentäneet”, sanoo Koivisto.

Koivistojen perhe muutti Merihakaan joulukuussa 1980. Aiemmin he asuivat Helsingin Vartioharjussa omakotitalossa. Sen pihan halki vaelsivat hirvet, ja kauppareissu vei puoli tuntia suuntaansa.

Pirjo Koivisto on tekstiilitaiteilija, Tarmo Koivisto graafikko. Arava-järjestelmä tarjosi mahdollisuuden muuttaa upouuteen asuntoon keskelle kaupunkia.

”Asunnonvälittäjä melkein suuttui, kun emme osanneet päättää, tarttuako tarjoukseen.”

Koiviston hurmasi arkielämän helpottuminen. Asunnossa oli vessa ja suihku. Kauppaan pääsi parissa minuutissa. Oli helppo sekä olla kotona että lähteä ulos.

Pirjo Koivisto lukee paljon, joten kirjahylly löysi paikkansa olohuoneesta. Vihreä ruokapöytä on kirpputorilöyty. Lampunvarjostimen Koivistot tekivät aikoinaan hedelmien suojaksi tarkoitetusta kärpässuojasta.
Pirjo Koivisto lukee paljon, joten kirjahylly löysi paikkansa olohuoneesta. Vihreä ruokapöytä on kirpputorilöyty. Lampunvarjostimen Koivistot tekivät aikoinaan hedelmien suojaksi tarkoitetusta kärpässuojasta.

Koivistot ovat esimerkki niistä, jotka saivat hyötyä suomalaisittain tyypillisestä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Sitä on harjoitettu sekä omakoti- ja rivitalotuotannossa että kerrostalojen rakentamisessa. Nyt kaikki asumismuodot ovat käyneet läpi sukupolvenvaihdoksen.

Muuttoliike maalta kaupunkiin vaati runsaasti uusia asuntoja 1960- ja 70-luvuilla. Elementeistä rakentaminen oli nopeaa ja edullista. Nosturiratoja noudattavat korttelit nousivat kaavamaisiksi. Syntyi kokonaisia keskustan ulkopuolisia kaupunginosia eli lähiöitä. Nykyään niissä asuu noin viidennes suomalaisista.

Tehokas elementtirakentaminen teki taloista keskenään saman näköisiä. Niistä rakennettu lähiö on nyt vähiten haluttua asuinaluetta, sanoo kaupunkimaantieteen tutkija Mats Sjernberg Helsingin yliopistosta.

Oikeastaan lähiöitä alettiin moittia jo niiden kiivaimman rakentamisen aikaan 1960-luvulla. Helsingin yliopiston taidehistorian professorin Kirsi Saarikankaan mukaan erityisesti akateeminen väki tapasi kritisoida rahvaan asuinoloja.

”Puhuttiin naisten välisestä hiekkalaatikkoyhteisöllisyydestä. Nähtiin, että lähiöissä naiset juoruilevat ja pitkästyvät. Sen ei ajateltu olevan aitoa sosiaalisuutta, koska se oli erilaista kuin maaseudulla ja korttelikaupungeissa.”

Epäluulot ulottuivat Merihakaankin. Pirjo Koivisto muistaa, miten dokumenttiryhmä saapui taltioimaan betoniviidakon ankeutta. Ryhmä jätti kuvaamatta lasten sopuisat leikit, mutta valpastui heti, kun joku itki.

Nelivuotias Juho on paljasjalkainen merihakalainen. Hän juoksentelee betonin katveessa tutkimassa naapuruston yhteisiä laariviljelmiä. Vanhemmat Merja Mähkä ja Kalle Pirhonen antavat pojan mennä melko huoletta. Merihaan arkkitehdit piilottivat autoliikenteen kävelykannen alle.

Merja Mähkä ja Juho Pirhonen kotitalonsa edessä Merihaassa.
Merja Mähkä ja Juho Pirhonen kotitalonsa edessä Merihaassa.

”Kun Juho meni päiväkotiin ja arki piti saada rullaamaan, tajusin, miten kätevää kaikki täällä on”, kertoo Mähkä.

Pirhonen oli ihastunut Merihakaan vuokrayksiössä asuessaan. Asunnonostopäätös oli helppo. Merihaassa parasta ovat sijainti ja toimivuus.

”Ja täällä asuminen on statement, eri tavalla kuin jugendtalossa. Merihaka on aikansa lapsi. Sitä pitää arvostaa sellaisena”, Mähkä sanoo.

Hyvää on myös paikan henki. ”Sain heti ensimmäisenä iltanani täällä kutsun grillaamaan”, Pirhonen kertoo.

Vaikka lähiöihin liittyy yksinäisyyden ja näköalattomuuden mielikuvia, asukkaiden oma kokemus näyttää olleen toista. Kirsi Saarikangas kirjoittaa parhaillaan kirjaa 1950- ja 70-lukujen lähiöistä. Muistitietoaineistossa ihastellaan nykyajan mukavuuksia. Usein elämäntilanne yhdisti eri taustoista tulevia ihmisiä.

Lähiöillä tarkoitettiin hyvää. Rakentamisessa näkyivät tasa-arvon aate ja pyrkimys parantaa ihmisten elämää. Samalle alueelle saattoi tulla erilaisia asuntoja Arava-lainoitetuista vapaarahoitteisiin, yksityisiin ja kaupungin vuokrataloihin. Niihin muutti sekä keskiluokkaa että vähemmän varakkaita, useimmiten nuoria lapsiperheitä.

Suomen kaupunkitutkimuksen seuran puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinna näkee, että tästä syystä Suomesta puuttuvat yhtäältä pahoin rappeutuneet köyhimpien kerrostaloalueet ja toisaalta hienostonaapurustot, joiden aitojen taakse pääsee vain varakkain eliitti.

”Suurin osa suomalaisista tuskin voi edes kuvitella, millaista on asua niissä Ranskan tai Yhdysvaltain suurkaupunkien lähiössä, jonne poliisitkaan eivät uskalla mennä.”

Kirkkaimmin koteja kaikille -ajatus näkyi jatkosodan jälkeen, kun valtio järjesti rintamamiehille ja evakoille tontit ja tavarat kotien rakentamiseen.

”Sodan aikana huomattiin, että 1930-luvulla vallinnut yhteiskunnallinen kärjistyminen ei voi jatkua”, kertoo Kervanto Nevanlinna.

Merihaassa puhuivat myös markkinavoimat. Rakennusliike Haka rakensi kaupunginosan entiselle teollisuusalueelle. Tontti oli kallis, mikä näkyi asuntojen hinnoissa. Rakentamalla paljon ja halvalla saatiin asunnoista isompia voittoja.

Arkkitehdeille Merihaan suunnitteleminen oli haaste. Asemakaava vaati tehokkuutta, mutta asumiseen piti saada väljyyttä ja valoa.

”Suunnittelimme tavalliselle kansalaiselle. Se oli arvokysymys”, sanoo Sulo Savolainen, yksi arkkitehdeistä.

Valtiovalta kontrolloi yleisesti esimerkiksi sitä, että ikkunoita on tarpeeksi ja että keittiössä on tietty varustelutaso. Se on eurooppalaisittain harvinaista.

Mats Stjernberg on tutkinut lähiöiden sosioekonomista kehitystä väitöskirjassaan. Vasta 1990-luvun lama näyttää muuttaneen ilmapuntarin viisarin asentoa. Lama osui juuri lähiöiden asukkaisiin.

Kun lähiöt rakennettiin, niiden eliniäksi arvioitiin 50 vuotta. Kolossaaliset kerrostalot ovat vielä kansallismaisemaa, mutta kenties jonkin ajan kuluttua Merihaka edustaa elementtirakentamista yhtenä harvoista. Bulkkitavarana tuotettujen talojen kunnostaminen voi tulla kalliimmaksi kuin purku ja uuden rakentaminen.

Merihaka on jo aikansa monumentti. Se on myös koti. Arkkitehti Savolaisen mielestä alueesta tuli liian massiivinen, mutta Mähkä ja Pirhonen nauttivat avaruudesta.

Merja Mähkä muutti Merihakaanrakkauden perässä. Nyt perheeseen kuuluvat poika Juho ja mies Kalle Pirhonen.
Merja Mähkä muutti Merihakaanrakkauden perässä. Nyt perheeseen kuuluvat poika Juho ja mies Kalle Pirhonen.

Pirjo Koivisto ei ole lähdössä minnekään.

”Päinvastoin. Varmaan Merihaassa pärjää pidempään kuin omakotitalossa, koska täällä on helppo liikkua.”

Mähkän ja Pirhosen Juho-poika on saanut paljon uusia leikkikavereita.

”Täällä näkee tuttuja lapsia ja vanhempia. Merihaassa on omat nurkat”, Mähkä sanoo.

Merihaassa punnittiin erilaisia pintamateriaaleja, mutta päädyttiin lopulta betoniin. Vaihtoehtona oli muun muassa valmiiksi ruostutettu teräs.
Merihaassa punnittiin erilaisia pintamateriaaleja, mutta päädyttiin lopulta betoniin. Vaihtoehtona oli muun muassa valmiiksi ruostutettu teräs.

Merja Mähkä esittelee tärkeitä esineitään ja taulujaan. Vasemmalla oleva maalaus on Tuulikki Pietilän.
Merja Mähkä esittelee tärkeitä esineitään ja taulujaan. Vasemmalla oleva maalaus on Tuulikki Pietilän.

 

Myynnissä olevia Merihaan kohteita löydät Oikotie Asunnoissa.

Juristi varoittaa virtuaalisen asuntokaupan riskeistä: myyjällä on silloinkin velvollisuus tarkistaa huoneisto etukäteen.

Takapuoli sohvalle, tietokone auki ja asuntokauppoja tekemään. Nykyään ei ole pakko ajaa sunnuntai­näytöille, kun asuntoihin voi tutustua videoiden, 3d- ja virtuaaliesittelyjen avulla.

Esimerkiksi Kiinteistömaailma aloitti asuntojen videoesittelyt omista kohteistaan viime vuonna, ja parhaimmillaan videoita on katsottu yhden kuukauden aikana yli 260 000 kertaa.

Esittelyvideolle voidaan ottaa kuvaa myös lintuperspektiivistä. Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevan kaksion ympäristöä kuvattiin helikopterikameralla viime viikolla, kun Kiinteistömaailma teki myyntiin tulevasta kohteesta esittelyvideota.
Esittelyvideolle voidaan ottaa kuvaa myös lintuperspektiivistä. Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevan kaksion ympäristöä kuvattiin helikopterikameralla viime viikolla, kun Kiinteistömaailma teki myyntiin tulevasta kohteesta esittelyvideota.

Aktia Kiinteistönvälitys on puolestaan juuri aloittanut asuntojen virtuaaliesittelyt.

Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen uskoo, että jollain aikavälillä teknologia mahdollistaa myös tuoksujen ja äänien tuomisen osaksi asunnon virtuaalista esittelyä.

”Tämä on kohtuullisen pitkän ajan visiointia. Lähivuosina ihmiset ostavat varmasti kotinsa kuten nytkin eli käymällä paikan päällä”, Heikkinen sanoo.

Tamperelainen kiinteistönvälitysliike Glik alkoi käyttää kolmiulotteisia eli 3d-esittelyjä pari vuotta sitten, kun kuviin vaadittavan kameran tekniset ominaisuudet alkoivat olla riittävät.

Glik ei kuitenkaan tee kolmiulotteisia esittelyjä kaikista kohteista.

”Uutta teknologiaa pitää käyttää harkitusti. Se toimii esimerkiksi silloin, kun kohteena on mökki Lapissa, jonne kaikki ostajat eivät lähde paikan päälle katsomaan”, sanoo yrittäjä Leo Aalto.

Virtuaaliset ja kolmiulotteiset mallit sopivat hyvin myös uudisrakentamiseen. Niiden avulla ostaja pystyy hahmottamaan asuntoja ennen kuin niitä on rakennettukaan. Esimerkiksi rakennusyhtiö SRV käyttää virtuaalisia esittelyjä joissakin uusissa kohteissaan.

Sitä vastoin pieniin vanhoihin kerrostaloasuntoihin 3d-esittely ei välttämättä tuo lisäarvoa.

Aallon mielestä videoesittelyt sitä vastoin sopivat useimpiin kohteisiin.

”3d toimii niin kuin muukin markkinointi asuntokaupassa – kohteen ehdoilla”, Aalto sanoo.

Hän muistuttaa, että viime kädessä asiakkaat eli myyjät ja ostajat päättävät, mitä markkinointikeinoja kiinteistönvälittäjät ottavat käyttöön.

Kiinteistönvälittäjät kehittävät uusia markkinointikeinoja, koska kilpailu välittäjien välillä on taantuman aikana kiristynyt. Taistelua käydään paitsi toimeksiannoista, myös ostajien huo­miosta.

Kiinteistönvälitysketju SKV on kehittänyt Kodin Tarina -konseptin, jossa asiakas kirjoittaa itse asuntonsa esittelytekstin. Konseptin taustalla on ajatus, että monet haluavat päästä vaikuttamaan oman asuntonsa myyntiin, ja asukas itse tuntee kotinsa ja sen ympäristön parhaiten.

SKV:n toimitusjohtaja Timo Kaislan mielestä kiinteistönvälittäjien pitäisi kehittää palveluitaan nykyistä reippaammin.

”Suomessa ei uskota, että parantamalla palvelua parannetaan myös myyntiä. Täällä on nähty uutta aika vähän”, seitsemässä maassa asunut Kaisla sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa on saatu toimimaan jopa konsepti, jossa asiakas hoitaa itse oman asuntonsa esittelyn. Suomessa tiettävästi ainoana tällaista palvelua tarjoaa helsinkiläinen Houses4you.

”Asuntokauppa on kulttuuri­sidonnaista, ja Suomessa ollaan hirveän turvallisuus­hakuisia. Mitä tahansa konseptia ei voi tuoda muualta”, Kaisla sanoo.

Esimerkiksi Kiinteistömaailman vuonna 2007 lanseeraama tarjouskauppa löytyi alunperin Ruotsista, ja nykyään sitä tarjoavat monet suomalaiset välitysliikkeet.

Tarjouskauppa on siitä harvinainen konsepti, että sen voi katsoa myös muuttaneen suomalaista asuntokauppaa.

Silti siitäkään ei tullut vallitsevaa käytäntöä. Suurin osa asuntokaupasta tehdään edelleen perinteisellä tavalla – Kiinteistömaailman omistakin kaupoista kaksi kolmesta.

Kiinteistönvälitysliike Open Marketilla on puolestaan ollut vuosia nimensä mukaisesti malli, jossa Open Marketilla myynnissä oleva kohde on avoin myös kilpaileville välitysliikkeille.

Open Marketin toimitusjohtaja Panu Oksasen mukaan avoin konsepti on osa hänen ideologiaansa. ”Näin asuntokauppa toimii ulkomaillakin.”

Toistaiseksi Oksasen ideologia on kuitenkin ollut liian radikaali Suomeen. Avoimella konseptilla on tehty vain satunnaisia kauppoja.

Oksanen jaksaa kuitenkin uskoa, että muut välittäjät innostuvat konseptista ajan mittaan.

Kaikkia kohteita ei välittäjätkään saa myytyä. Myymättä jäänyt kohde on huonoa asiakas­palvelua ja kannattamatonta liiketoimintaa, Oksanen sanoo.

Välittäjät ovat kiinnostuneita myös niistä, jotka haluavat myydä asuntonsa itse.

Kiinteistömaailman Heikkinen laskee, että asuntonsa itse myyvät muodostaisivat jo Suomen kolmanneksi suurimman kiinteistönvälitysketjun.

Kiinteistömaailmaa kiinnostaa kehittää palveluita myös heille.

”Moni haluaa myydä itse, mutta asuntokauppa vaatii sellaista osaamista ja ammatti­taitoa, jota asiakkaalla itsellään ei välttämättä ole. He tarvitsevat vähän apua”, Heikkinen sanoo.

Mutta palataanpa vielä hetkeksi sinne kotisohvalle. Jos todella tekisin ostotarjouksen pelkän 3d- tai virtuaali­esittelyn perusteella, olisiko se oikein?

Mitä laki sanoo?

Laki ei kiellä ostamasta asuntoa käymättä paikan päällä. Joissain tapauksissa esimerkiksi sijoittajat ovat saattaneet ostaa asuntoja myös pelkkien papereiden perusteella.

Mutta tällöin ostaja ottaa tietoisen riskin.

Lain mukaan ostajalla on nimittäin ennakkotarkastusvelvollisuus. Jos ostaa asunnon käymättä siellä ja havaitsee asunnossa virheitä jälkeenpäin, ostajan voi olla turha lähteä käräjöimään ja hakemaan hyvitystä.

”Ostaja ei lain mukaan voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän on havainnut tai joka hänen olisi pitänyt havaita ennakkotarkastuksessa”, sanoo asuntojuridiikkaan erikoistunut Marko Rintanen.

Siksi kiinteistönvälittäjät eivät juurikaan suosittele kenellekään asunnon ostoa pelkän virtuaali­esittelyn tai minkään muunkaan markkinointimateriaalin perusteella.

Ostajan ennakkotarkastus­velvollisuuden takia Rintanen ei suosittele edes mökin ostoa Lapista käymättä paikan päällä.

Oikeasti.

HS testasi virtuaalisen asuntoesittelyn

Aktia Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Saara Murtovaara astuu virtuaalilasien avulla ”sisään” myytävänä olevaan asuntoon.
Aktia Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Saara Murtovaara astuu virtuaalilasien avulla ”sisään” myytävänä olevaan asuntoon.

Olemme Aktia Kiinteistönvälityksen myyntikonttorissa Helsingin keskustassa. Päässäni ovat Samsungin virtuaalilasit, joihin on sujautettu älypuhelin.

Näin mennään virtuaaliseen asuntonäyttöön.

Silmieni eteen avautuu näkymä, joka vie sipoolaiseen omakoti­taloon.

Olen talon eteisessä. Kun liikutan silmiäni, pääsen liikkumaan talossa ja siirtymään huoneesta toiseen.

Kun käännän päätäni, näkymäkin kääntyy. Kun vaikkapa kohotan katsettani, näen huoneen katonrajan.

Virtuaalinen esittely on vaatinut ensin noin parin tunnin kuvaamisen asunnossa. Sen jälkeen kuvista tehdään 3d-mallinnus, joka vie muutaman päivän.

Kun 3d-esitys on valmis, äly­puhelimeen ladattu sovellus ja virtuaalilasit yhdessä konvertoivat sen virtuaaliseksi esittelyksi.

Se näkyy nyt silmieni edessä. Virtuaalisella asuntonäytöllä on aika mahtava olla. Tosin se vaatii myös totuttelua.

Silmien avulla siirtyminen paikasta toiseen vie aluksi kaiken huomion ja paljon vähemmän tulee katseltua esittelyssä olevaa asuntoa.

Eniten virtuaaliesittelyjen yleistymistä jarruttanee se, että niihin tarvitaan omat lasit.

Vaikka lasien pahviversioita myydään netissä jopa alle kympillä, harva ehkä hankkii niitä pelkästään asuntoesittelyjen katselemista varten. Tosin niitä voi saada myös ”ilmaiseksi”, joidenkin älypuhelinmallien kaupantekijäisinä.

Aktian Kiinteistönvälityksen myyntikonttoriin voi tulla katsomaan esittelyjä lainalaseilla.

Jos tästä kaksiosta tehtäisiin myös virtuaaliesittely, asunto kuvattaisiin ensin 360-kameralla ja sitten kuvista tehtäisiin 3d-mallinnus.
Jos tästä kaksiosta tehtäisiin myös virtuaaliesittely, asunto kuvattaisiin ensin 360-kameralla ja sitten kuvista tehtäisiin 3d-mallinnus.

Termit tutuiksi

3d tulee englanninkielisistä sanoista three dimensional ja se tarkoittaa sitä, että kuvassa tai grafiikassa on kolme ulottuvuutta.

Virtuaalitodellisuus eli virtual reality (vr) viittaa keinotekoiseen todellisuuteen. Virtuaalisessa asuntoesittelyssä pyritään tekniikan avulla luomaan tunne siitä, että katsoja olisi oikeasti asunnossa.

Tarjouskaupassa asunnolla on lähtöhinta, josta ostajat tekevät ostotarjouksia ylöspäin. Perinteisessä kaupassa asunnolla on myyntihinta, josta useimmiten ostajat tinkivät alaspäin.

Avoin konsepti on kiinteistönvälitysketju Open Marketin Suomeen tuoma tapa välittää asuntoja. Avoimessa konseptissa myös kilpailevat kiinteistönvälittäjät voivat tarjota Open Marketin kohdetta omille asiakkailleen. Jos toinen välittäjä löytää ostajan asunnolle, hän jakaa välityspalkkion Open Marketin kanssa.

Talvella hiihtoa ja laskettelua, kesällä patikkaretkiä ja melomista. Lappi tarjoaa kaikille jotain ja monen suomalaisen haaveena onkin loma-asunto hiihtokeskusten läheltä. Kannattaako oman mökin ostaminen vai riittääkö vapaa-ajan asunnosta vain osuus?

Kiinteistönvälittäjä Markku Mäntylän mukaan Lapin loma-asuntojen kaupankäynti painottuu kesään ja alkusyksyyn. Kaupankäynti prosessina kuitenkin alkaa jo talven aikana ja etenkin keväällä, joilloin Lapin matkailu kukoistaa.

– Silloin ostaja-asiakkaat tarkastelevat markkinoita sekä selvittelevät palveluita ja yhteyksiä. Kun he palaavat täältä kotiin, ryhtyvät he omalta puoleltaan selvittelemään ja valmistelemaan vapaa-ajan asunnon ostoa. Jos ostoon tarvitaan rahoitusta, luotottajalla on erilaiset ohjeet näiden suhteen verrattuna vakituisiin asuntoihin, kertoo Kiinteistömaailma Levi Ylläksen Mäntylä.

Kesällä ostaja-asiakkaat tulevat takaisin ja käyvät katsomassa kohteita uudelleen. Silloin he voivat käydä katsomassa myös sellaisia kohteita, joihin hiihtosesongin aikana ei ole ollut mahdollista päästä tutustumaan.

– Vuokrakohteiden myynnissä, varsinkin sesongin aikana, on usein ongelmana se, että ne ovat asiakkaiden käytössä, jolloin välittäjä ei voi niitä esitellä. Kauppaa tehdään kyllä talvellakin, mutta määrällisesti kesä- ja syyskauden aikana eniten, Mäntylä sanoo.

Loma-asunto voi olla hyvä sijoitus.

– Tällä hetkellä pääkohderyhmä ovat yritykset ja sijoittajat. Ja tietysti se ryhmä suomalaisia, joilla ei juurikaan enää ole velkaa. Markkinoilta on oikeastaan pois suurella velkavivulla ostajat. Rahoittajat eivät nimittäin luota siihen, että vuokrauksella voisi maksaa pois vapaa-ajan asuntolainaa.

Riittääkö mökistä vain osuus?

Moni saattaa miettiä sitä, kannattaako loma-asuntoa ostaa omakseen. Jos oma vapaa-ajan asunto epäilyttää, on aikaosuusomistuksella myös puolensa.

– Silloin pääset omistamaan usein erittäin laadukasta ja hyvin varusteltua loma-asuntoa suhteellisen pienin kustannuksin. Ja kaikki asiat on jo ratkaistu puolestasi, kuten siivous, polttopuut, hallinta ja lumityöt. Asuntosi on muiden omistajien käytössä, jotka kaikki todennäköisesti pitävät siitä yhtä hyvää huolta kuin sinä itse. Useimmiten käyttöoikeus on kahdeksan viikkoa vuodessa, joka riittää useimmille. Kiertävät viikot aiheuttavat kuitenkin sen, ettet aina pääse haluamaasi aikaan huvilallesi. Esimerkiksi Leville se on kuitenkin myös hyvä asia. Samalla huvilalla on kuusi omistajaa, joten yhden perheen sijaan saamme kuusi perhettä matkailemaan täällä, Mäntylä sanoo.

Puolensa on kuitenkin myös oman loma-asunnon hankkimisella.

– Tällöin pääset nauttimaan arvon kehittymisestä yksin. Sisustuksen saat valita juuri itsellesi sopivaksi ja voit käyttää mökkiä juuri silloin kuin haluat. Jos vuokraat asuntoa, saat vuokratuoton kokonaan itsellesi.

Yritys voi ostaa loma-asunnon joko omaan eli omistajien ja henkilökunnan käyttöön, asiakassuhteiden hoitoon tai puhtaasti sijoituskäyttöön, jos yritys tekee kiinteistöbisnestä. Kuinka hyvä sijoituskohde Lapin loma-asunto sitten on?

Myyntivarastot ovat aika suuret ja vaikka kauppa käykin ihan mukavasti, varastojen pieneneminen tapahtuu hitaasti, koska uutta myytävää tulee lähes saman verran lisää kuin menee kaupaksi. Nyt on selvästi paras aika ostaa, koska myynti virkistyy päivä päivältä. Hinnat ryhtyvät nousemaan siinä vaiheessa, kun muissakin matkailukeskuksissa Levin lisäksi kaupankäynti piristyy ja myyntivarastot kutistuvat. Lisäksi hintojen nousu vaatii sen, että luotonantajat löysäävät rahahanojaan.

Ehkä kuitenkin ihan oma mökki?

Jos pohdit mahdollisen loma-asunnon ostoa, kannattaa ensin kartoittaa oma ja koko perheen tarve.

– Maksuvaran kartoittaa luotottaja, jos ostoon tarvitsee lainaa. Sijainti on erittäin tärkeä seikka. Hyvällä paikalla loma-asunnon saa hyvin vuokrattua ja sillä makselee käyttökulut ja oman käytön, mutta se varmistaa parhaiten myös sijoituksen arvonnousun. Kuntokartoitus on hyvä tehdä – se palvelee aivan yhtä paljon, jos ei vielä enemmän, myyjää. Monelle ihmiselle matka Lappiin arjen keskeltä on hyvin tärkeä hetki ja se tehdään useita kertoja vuodessa. Parhaan nautinnon siitä saa tietysti omassa loma-asunnossa. Vapaa-aikaa pidetään tärkeänä ja siitä ammennetaan voimia koti- ja työelämään, Mäntylä kehuu.

Joskus loma-asunto voidaan ostaa myös vakituiseksi asunnoksi.

– Levillä, missä rakennuskanta on keskimääräisesti nykyaikaista ja hyvin varusteltua, tämä on tarkoituksenmukaista. Levin alueen perusrakenne on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Kittilän kunnan rakennusvalvonta on edellyttänyt rakennushankkeilta korkeaa laatua, Mäntylä huomauttaa.

 

Myynnissä olevia Lapin kohteita löydät Oikotie Asunnot -palvelusta

 

Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.

Fleminginkadulla Helsingin Kalliossa on yksiö, josta pyydetään vuokraa 820 euroa kuussa. Se kuulostaa kovalta, mutta nyt ollaankin alueella, jossa moni haluaa asua.

Samalla kadulla on toinen yksiö myynnissä. Siitä pyydetään 229 000 euroa. Sekin on paljon.

Ihmisen on asuttava jossain, helsinkiläisenkin. Mutta kumpi on taloudellisesti kannattavampaa, asua vuokralla vai ostaa oma?

Ainakin vuokrat nousevat koko ajan. Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat koko maassa huhti–kesäkuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta.

Helsingissä vuokra-asunto maksaa keskimäärin jo yli 16 euroa neliöltä ja kalleimmilla ­alueilla lähes 20 euroa. Käytännössä pikkuyksiöstäkin joutuu maksamaan vuokraa vähintään 600 euroa kuussa.

Samaan aikaan korot ovat nollassa, ja omaan asuntoon saa ennätyshalpaa rahoitusta.

Kumpi on kannattavampaa, asua vuokralla vai ostaa oma, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola?

”Oma asunto on ollut 1990-luvun laman jälkeen hyvä sijoitus – mutta vain, jos asunto sijaitsee oikealla paikalla”, Metsola sanoo. Hän aloitti itsekin silloin asuntosijoittamisen.

Työkseen Metsola on arvioinut eri asumismuotoja jo parikymmentä vuotta. Hänen perustamansa yritykset toimivat sekä vuokra- että omistusasuntomarkkinoilla.

Metsola alkaa laskea kuvitteellista esimerkkitapausta, jossa kolmekymppinen Eero asuu vuokralla Helsingin Kalliossa ja maksaa 700 euroa kuussa. Eero harkitsee vaihtavansa vuokrayksiönsä vastaavanlaiseen omistusasuntoon Kalliossa.

Yksinkertaistetussa laskelmassa verrataan vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannuksia yhden vuoden ajalta. Esimerkissä käytetään tasalyhennystä, koska se helpottaa hahmottamaan sitä, mitä omistusasujalle itselleen jää säästöön.

Miten Eeron käy?

Katso alla olevasta grafiikasta, mitä olisivat todelliset asumiskulut, jos omistusyksiön hinta pysyy ennallaan, nousee tai laskeen. Juttu jatkuu grafiikan alapuolella.

Laskelmat: Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola, grafiikka Meidi Poikonen
Laskelmat: Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola, grafiikka Meidi Poikonen

Jos Eero vaihtaisi omistus­asuntoon, asumiskulut kasvaisivat 700:sta 1 088 euroon kuussa.

Jos kuitenkin vain pankille maksettavat korot lasketaan kuluiksi ja lyhennyksiin käytettävä 500 euroa omaisuuden kartuttamiseksi, Eeron kulut omistusasunnossa ovat kuukaudessa 588 euroa. Se on selvästi vähemmän kuin 700 euron kuukausivuokra.

”Omistusasumisessa palaa vähemmän rahaa savuna ilmaan”, Metsola sanoo.

Entä jos Eerolle tärkeintä on kuukausittain asumiseen kuluva rahamäärä eikä hän halua, että se juuri kasvaa?

Siinä tapauksessa Eeron pitää lähteä pois Kalliosta.

Jos Eero ostaa 110 000 euroa maksavan asunnon lähiöstä, hänen asumismenonsa ovat laskelman mukaan 838 euroa kuussa, josta lainanlyhennykseen menee 367 euroa. Asuminen lähiössä omassa kodissa olisi Eerolle 229 euroa kuussa halvempaa kuin vuokrakoti Kalliossa.

Sitä vastoin tilanne muuttuu täysin, jos asuntojen hinnat laskevat.

Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat.

”Jos hinnat laskevat vähänkin, vuokralla asumisesta tulee halvempaa”, Metsola sanoo. Jopa nykyisessä tilanteessa, jossa korot ovat ennätysmatalat.

Jos Eeron ostaman lähiöyksiön hinta laskee vuodessa 3 prosenttia, hänen asumismenonsa pysyvät edelleen 838 eurossa kuukaudessa, mutta omaisuutta karttuu vain 92 euroa kuukaudessa.

Jos asunnon arvo säilyy ennallaan, Eerolle kertyy omaisuutta 367 euroa kuussa.

Kaikki eivät voi valita vuokra- tai omistusasumisen väliltä.

Asuntojen rahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna on huolissaan siitä, että yhä harvemmalla pääkaupunkiseudulle työn perässä muuttavalla on ylipäänsä mahdollisuus ostaa oma asunto. Näiden ihmisten on pakko asua vuokralla silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti järkevää.

Pauna sanoo, että tilanne pahenee, kun Basel IV -sääntely tulee voimaan. Rahoitusmarkkinoiden uudet säännöt helpottavat Paunan mukaan omistus­asujien rahoitusehtoja, mutta kiristävät samalla asuntosijoittajien eli vuokranantajien ehtoja.

”Pahimmillaan vuokralainen maksaa tulevaisuudessa nykyistäkin kovempia vuokranantajien rahoitusmenoja vuokrassaan. Ja mitä heikompi vuokranantaja, sitä kovemmat korkomenot.”

Pauna suosittelee vuokralaisia valitsemaan vuokranantajan, joka on vakavarainen ja pystyy kantamaan taloudellista riskiä.

Voisivatko asuntojen hinnat sitten kääntyä laskuun myös pääkaupunkiseudulla?

Hintojen lasku on jo todellisuutta monin paikoin Suomea.

Oma asunto on ollut hyvä sijoitus pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, joissa uusien asuntojen rakentaminen ei ole pysynyt kysynnän vauhdissa.

Helsingissä asuntojen hinnat nousivat heinäkuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas Itä-Suomessa ne laskivat vuodessa 3,7 prosenttia.

Timo Metsola muistuttaa, että asuntomarkkinoilla hinnat nousevat ja laskevat. Hän ei kuitenkaan usko, että asunnot halpenevat kasvukeskuksissa.

Katso, miten kerrostaloasuntojen hinnat ovat kehittyneet pääkaupunkiseudulla 25 vuodessa. Juttu jatkuu grafiikan alapuolella.

Hinnat voivat laskea myös Helsingin seudulla

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ei usko, että asuntojen hinnat laskevat pysyvästi kasvukeskuksissa.

Hän näkee kuitenkin kaksi tekijää, jotka voivat tulevaisuudessa laskea asuntojen hintoja merkittävästikin – myös pääkaupunkiseudulla.

Toinen on teknologinen murros, esimerkiksi rakennus­moduulien tulostaminen, joka tekee uusien asuntojen rakentamisesta merkittävästi nykyistä halvempaa. Vastaava kehitys tapahtui aikoinaan, kun betonirakentaminen tuli Suomeen.

Timo Metsola
Timo Metsola

Toinen on teknologinen kehitys, joka muuttaa käsitystämme fyysisestä etäisyydestä.

”Nyt rakennetaan pistemäisesti, korkealle ja lähelle Helsingin keskustaa. Mutta voi olla, että 25 vuoden päästä vaikkapa Riihimäen keskustasta pääsee nykyistä paljon no­peammin Helsingin keskustaan”, Metsola sanoo.

”Juuri nyt me olemme valmiit maksamaan siitä, että asumme lähellä palveluita, mutta teknologia voi muuttaa tämän.”

Metsola muistuttaa, että robottiautotkin kuulostivat vielä jokin aika sitten science fictionilta, mutta ovat nyt todellisuutta.

Tällaiset isot teknologiset murrokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.

”Eivät tapahdukaan. Mutta jos ne tapahtuvat kymmenessä vuodessa, on se asuntomarkkinoiden näkökulmasta kuin yhdessä yössä”, Metsola vastaa.


Antti Asteljoki
Antti Asteljoki

Vuokrakoti vai sittenkin omistusasunto?

Antti Asteljoki, liiketoimintajohtaja, Sato:

”Eri asumismuotoja arvioidaan suppeasti. Yleensä tuijotetaan vain asunnon ostohintaa ja sitä, kuinka paljon vuokralla lyhentäisi lainaa.

Pitäisi miettiä myös omistus­asuntoon sidotun pääoman kustannusta ja sitä mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä.

Vuokralaiset arvostavat turvallisuutta ja luotettavuutta. Vuokralla asuminen on myös huoletonta: ei tarvitse kantaa huolta taloyhtiön korjauksista eikä asunnon jälleenmyynnistä.

Moni omistusasuja harkitseekin siirtyvänsä asumaan vuokralle.

Varsinkin nuorten ikäluokkien käyttäytyminen on muuttumassa. He hakevat asumisessa ennen kaikkea joustavuutta.

Vuokra-asunnot ovat tärkeitä myös kansantalouden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta.

Siksi olen huolissani siitä, miten asuntoja riittää kaikille, kun 30 vuoden päästä pääkaupunkiseudulla asuu nykyisen Helsingin verran lisää asukkaita.”

Ville Roihu
Ville Roihu

Ville Roihu, johtaja, Danske Bank:

”Kasvukeskuksissa on melkein aina järkevämpää ostaa oma asunto kuin asua vuokralla. Asumismenot eivät hirveästi nouse, jos vaihtaa vuokralta samanlaiseen asuntoon samalla alueella. Paitsi jos vuokra on tosi halpa tai omistusasunto on kalliilla alueella.

Helsingissä vuokrat eivät vaihtele eri puolilla kaupunkia niin paljon kuin omistusasuntojen hinnat. Helsingistä saa mennä radan vartta pitkälle, ennen kuin yksiöiden vuokrat halpenevat.

Jos oma taloudellinen tilanne on epävarma, kannattaa harkita vuokralla asumista. Samoin jos tietää asuvansa vain lyhyen aikaa, vuokra-asunto on ehkä parempi vaihtoehto.

Mutta jos oma taloudellinen tilanne on hyvä ja suunnitelmat elämässä selkeät, kannattaa ostaa oma asunto. Matala korkotaso on järkevä hyödyntää.

Entä pitäisikö päätös tehdä nopeasti? Vuokralainen toki maksaa joka kuukausi vuokraa, mutta asunnon osto on iso päätös.”

 

 

 

Kuluttajansuoja

Oletko tullut ajatelleeksi, että ostaessasi asunnon tai kiinteistön yksityiseltä myyjältä, et voi turvautua kuluttajaviranomaisen apuun, jos jotain ongelmia ilmenee. Kuluttaja-asiamies ei käsittele yksityisten henkilöiden välisiä kaupan ongelmatilanteita. Näin ollen myöskään Kuluttajariitalautakunta (KRIL) ei käsittele yksityishenkilöiden välisiä riitoja. Riita-asiassa, joka ei muutoin ratkea, joudutaan siis aina käräjäoikeuteen. Jos ostat välitysliikkeen välittämän asunnon, voit turvautua kuluttaja-asiamieheen ja maksuttomaan apuun. Tätä ei useinkaan muisteta tai tiedetä.

Kuluttajansuojalain ensimmäisen luvun 1 § sanoo: ”Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.”

Kiinteistönvälittäjän velvollisuuksia

Kiinteistönvälittäjän on huolehdittava molempien, sekä ostajan että myyjän edusta. Lisäksi hänen on noudatettava hyvää välitystapaa. Kiinteistönvälittäjälle on asetettu tiettyjä velvollisuuksia, kuten selonotto-, tiedonanto- sekä huolellisuusvelvollisuus. Ammatinharjoittamista koskevat monet lait. Tärkeimpinä asuntokauppalaki, maakaari, kuluttajansuojalaki, laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä, asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista jne. Monet muutkin lait ja asetukset määrittelevät tapauskohtaisesti välittäjän toimintaa. Tällaisia edellä mainittuja velvollisuuksia ei yksityisellä myyjällä ole.

Selonottovelvollisuus

Kiinteistönvälittäjän on selvitettävä myytävästä kohteesta vähimmäistiedot. Voit yhtä hyvin ostajana vaatia ainakin näitä yksinmyyjältä tai sitten joudut itse selvittämään nämä: Asunto-osakkeesta isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys, energiatodistus, tehdyt korjaukset ja korjaussuunnitelma, yhtiön tasekirja kokonaisuudessaan ja tiedot huoneistoon tehdyistä muutostöistä.  Kiinteistöstä haluat nähdä ainakin lainhuutotodistuksen, kiinteistörekisteriotteen, rasitustodistuksen, energiatodistuksen, asemakaavaotteen ja tonttikartan. Kiinteistönvälittäjällä vähintäänkin nämä asiakirjat tulee olla aina esittää.

Tiedonantovelvollisuus

Tämä tarkoittaa 1) kohteen asiakirjoja 2) myyjältä saatuja tietoja 3) välittäjän omia havaintoja. Toki rehellinen yksinmyyjä kertoo sinulle kaiken mitä hän tietää. Kiinteistönvälittäjän velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin sellaisenkin tiedon antaminen ostajille, joka on mahdollisesti epäedullista myyjälle. Ylipäätään kaikki merkityksellinen tulee ostajalle kertoa. Kaikki mikä saattaa vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Jos kiinteistönvälittäjällä herää vain epäilys, että jokin ei tiedoissa täsmää tai jokin asia on puutteellinen, hänelle syntyy korostettu selonottovelvollisuus. Tällöin kiinteistönvälittäjän on oikaistava virheellinen tieto tai täydennettävä puutteellinen tieto.

Kiinteistönvälitystehtävän suorittaminen ulottuu sekä kaupantekoon että sen jälkeiseen aikaan.

Asiallisella välittäjällä on asialliset kauppakirjat jokaiseen erilaiseen kaupantekotapaukseen. Jos ostat asunnon tai kiinteistön yksinmyyjältä, tulee sinun muistaa huolehtia varainsiirtoveron maksu heti kaupanteon jälkeen (tai tietää milloin siitä saa vapautuksen). Ostajan rahoitusneuvoja voi luultavasti tässä asiassa auttaa. Varainsiirtovero on 2% asunto-osakkeesta ja 4% kiinteistöstä. Osakekirja tulee huolehtia siirtomerkintöineen. Kiinteistön kohdalla on muistettava tehdä lisäksi lainhuuto 6 kk:n sisällä kaupoista. Kaupan jälkeen voi tulla jotain kysymyksiä molemmilla osapuolilla mieleen ja tällöin kiinteistönvälittäjä voi suurella todennäköisyydellä auttaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että yksinmyyjä ei välttämättä tule ajatelleeksi kaikkea mitä välittäjän on ammattinsa vaatimusten takia välttämätöntä ajatella ja muistaa. Eikä ostaja osaa kaikkea ehkä kysellä tai selvittää. Välittäjän vastuu on suuri. Esimerkiksi huoneistossa tehdyistä muutostöistä saattaa välittäjä saada helpommin tarkemman selon kuin omistaja. Tällaisia ovat esimerkiksi seinien siirrot, lisätyt tai poistetut saunat ja märkätilaremontit jne. Taitava välittäjä osaa myös neuvoa erikoistapauksissa, vaikkapa verotus- ja perintöasioissa tai suositella useampaa asiallista kuntotarkastuksen tekijää. Yleensä kokenut välittäjä on siis paikallaan. Välittäjällä on paljonkin velvollisuuksia, yksinmyyjällä ei juuri mitään. Toisaalta esimerkiksi uudehkoa asunto-sakehuoneistoa, jos siinä ei mitään ihmeellistä ole, ei ole kovin turvatonta ostaa yksityiseltä myyjältäkään.

 

Lähteet: kuluttajariita.fi, kuluttajansuojalaki, Kiinteistönvälityslainsäädäntö, KVKL:n Hyvä välitystapa