Oikotie Kotiin tarjoaa kattavia asumisen oppaita erilaisiin elämäntilanteisiin.

Lue faktatietoa ja vinkkejä asuntosijoittamisesta, ensiasunnon, omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon ostamisesta.

Tutustu myös energiatehokkuusoppaaseen sekä metsänhoitotöiden oppaaseen.

Käytännön ohjeita asuntosijoittamista harkitseville, lue täältä:PDF iconasuntosijoittajan_opas.pdf

Ohjeita ensiasunnon ostamiseen, rahoitukseen ja asunnon valintaan sekä kaupan tekoon liittyen, lue täältä: PDF iconensiasunnonostajan_opas.pdf

Tämä opas pyrkii lisäämään asunto- ja kiinteistökaupan turvaa niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta, lue täältä: PDF iconomakotitalonostajan_opas.pdf

Jos harkitset vapaa-ajan asunnon ostamista tai vuokraamista, lue täältä: PDF iconvapaa-ajan_asunnonomistajan_opas.pdf

Vinkit vanhan öljylämmitteisen talon matkasta energiatehokkaaksi kodiksi, lue täältä: PDF iconenergiatehokkuus_opas.pdf

Aloittelevalle metsänomistajalle perusteet, lue täältä: PDF iconmetsanhoitotoiden_opas.pdf

 

 

Talvella hiihtoa ja laskettelua, kesällä patikkaretkiä ja melomista. Lappi tarjoaa kaikille jotain ja monen suomalaisen haaveena onkin loma-asunto hiihtokeskusten läheltä. Kannattaako oman mökin ostaminen vai riittääkö vapaa-ajan asunnosta vain osuus?

Kiinteistönvälittäjä Markku Mäntylän mukaan Lapin loma-asuntojen kaupankäynti painottuu kesään ja alkusyksyyn. Kaupankäynti prosessina kuitenkin alkaa jo talven aikana ja etenkin keväällä, joilloin Lapin matkailu kukoistaa.

– Silloin ostaja-asiakkaat tarkastelevat markkinoita sekä selvittelevät palveluita ja yhteyksiä. Kun he palaavat täältä kotiin, ryhtyvät he omalta puoleltaan selvittelemään ja valmistelemaan vapaa-ajan asunnon ostoa. Jos ostoon tarvitaan rahoitusta, luotottajalla on erilaiset ohjeet näiden suhteen verrattuna vakituisiin asuntoihin, kertoo Kiinteistömaailma Levi Ylläksen Mäntylä.

Kesällä ostaja-asiakkaat tulevat takaisin ja käyvät katsomassa kohteita uudelleen. Silloin he voivat käydä katsomassa myös sellaisia kohteita, joihin hiihtosesongin aikana ei ole ollut mahdollista päästä tutustumaan.

– Vuokrakohteiden myynnissä, varsinkin sesongin aikana, on usein ongelmana se, että ne ovat asiakkaiden käytössä, jolloin välittäjä ei voi niitä esitellä. Kauppaa tehdään kyllä talvellakin, mutta määrällisesti kesä- ja syyskauden aikana eniten, Mäntylä sanoo.

Loma-asunto voi olla hyvä sijoitus.

– Tällä hetkellä pääkohderyhmä ovat yritykset ja sijoittajat. Ja tietysti se ryhmä suomalaisia, joilla ei juurikaan enää ole velkaa. Markkinoilta on oikeastaan pois suurella velkavivulla ostajat. Rahoittajat eivät nimittäin luota siihen, että vuokrauksella voisi maksaa pois vapaa-ajan asuntolainaa.

Riittääkö mökistä vain osuus?

Moni saattaa miettiä sitä, kannattaako loma-asuntoa ostaa omakseen. Jos oma vapaa-ajan asunto epäilyttää, on aikaosuusomistuksella myös puolensa.

– Silloin pääset omistamaan usein erittäin laadukasta ja hyvin varusteltua loma-asuntoa suhteellisen pienin kustannuksin. Ja kaikki asiat on jo ratkaistu puolestasi, kuten siivous, polttopuut, hallinta ja lumityöt. Asuntosi on muiden omistajien käytössä, jotka kaikki todennäköisesti pitävät siitä yhtä hyvää huolta kuin sinä itse. Useimmiten käyttöoikeus on kahdeksan viikkoa vuodessa, joka riittää useimmille. Kiertävät viikot aiheuttavat kuitenkin sen, ettet aina pääse haluamaasi aikaan huvilallesi. Esimerkiksi Leville se on kuitenkin myös hyvä asia. Samalla huvilalla on kuusi omistajaa, joten yhden perheen sijaan saamme kuusi perhettä matkailemaan täällä, Mäntylä sanoo.

Puolensa on kuitenkin myös oman loma-asunnon hankkimisella.

– Tällöin pääset nauttimaan arvon kehittymisestä yksin. Sisustuksen saat valita juuri itsellesi sopivaksi ja voit käyttää mökkiä juuri silloin kuin haluat. Jos vuokraat asuntoa, saat vuokratuoton kokonaan itsellesi.

Yritys voi ostaa loma-asunnon joko omaan eli omistajien ja henkilökunnan käyttöön, asiakassuhteiden hoitoon tai puhtaasti sijoituskäyttöön, jos yritys tekee kiinteistöbisnestä. Kuinka hyvä sijoituskohde Lapin loma-asunto sitten on?

Myyntivarastot ovat aika suuret ja vaikka kauppa käykin ihan mukavasti, varastojen pieneneminen tapahtuu hitaasti, koska uutta myytävää tulee lähes saman verran lisää kuin menee kaupaksi. Nyt on selvästi paras aika ostaa, koska myynti virkistyy päivä päivältä. Hinnat ryhtyvät nousemaan siinä vaiheessa, kun muissakin matkailukeskuksissa Levin lisäksi kaupankäynti piristyy ja myyntivarastot kutistuvat. Lisäksi hintojen nousu vaatii sen, että luotonantajat löysäävät rahahanojaan.

Ehkä kuitenkin ihan oma mökki?

Jos pohdit mahdollisen loma-asunnon ostoa, kannattaa ensin kartoittaa oma ja koko perheen tarve.

– Maksuvaran kartoittaa luotottaja, jos ostoon tarvitsee lainaa. Sijainti on erittäin tärkeä seikka. Hyvällä paikalla loma-asunnon saa hyvin vuokrattua ja sillä makselee käyttökulut ja oman käytön, mutta se varmistaa parhaiten myös sijoituksen arvonnousun. Kuntokartoitus on hyvä tehdä – se palvelee aivan yhtä paljon, jos ei vielä enemmän, myyjää. Monelle ihmiselle matka Lappiin arjen keskeltä on hyvin tärkeä hetki ja se tehdään useita kertoja vuodessa. Parhaan nautinnon siitä saa tietysti omassa loma-asunnossa. Vapaa-aikaa pidetään tärkeänä ja siitä ammennetaan voimia koti- ja työelämään, Mäntylä kehuu.

Joskus loma-asunto voidaan ostaa myös vakituiseksi asunnoksi.

– Levillä, missä rakennuskanta on keskimääräisesti nykyaikaista ja hyvin varusteltua, tämä on tarkoituksenmukaista. Levin alueen perusrakenne on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Kittilän kunnan rakennusvalvonta on edellyttänyt rakennushankkeilta korkeaa laatua, Mäntylä huomauttaa.

 

Myynnissä olevia Lapin kohteita löydät Oikotie Asunnot -palvelusta

 

Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.

Fleminginkadulla Helsingin Kalliossa on yksiö, josta pyydetään vuokraa 820 euroa kuussa. Se kuulostaa kovalta, mutta nyt ollaankin alueella, jossa moni haluaa asua.

Samalla kadulla on toinen yksiö myynnissä. Siitä pyydetään 229 000 euroa. Sekin on paljon.

Ihmisen on asuttava jossain, helsinkiläisenkin. Mutta kumpi on taloudellisesti kannattavampaa, asua vuokralla vai ostaa oma?

Ainakin vuokrat nousevat koko ajan. Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat koko maassa huhti–kesäkuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta.

Helsingissä vuokra-asunto maksaa keskimäärin jo yli 16 euroa neliöltä ja kalleimmilla ­alueilla lähes 20 euroa. Käytännössä pikkuyksiöstäkin joutuu maksamaan vuokraa vähintään 600 euroa kuussa.

Samaan aikaan korot ovat nollassa, ja omaan asuntoon saa ennätyshalpaa rahoitusta.

Kumpi on kannattavampaa, asua vuokralla vai ostaa oma, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola?

”Oma asunto on ollut 1990-luvun laman jälkeen hyvä sijoitus – mutta vain, jos asunto sijaitsee oikealla paikalla”, Metsola sanoo. Hän aloitti itsekin silloin asuntosijoittamisen.

Työkseen Metsola on arvioinut eri asumismuotoja jo parikymmentä vuotta. Hänen perustamansa yritykset toimivat sekä vuokra- että omistusasuntomarkkinoilla.

Metsola alkaa laskea kuvitteellista esimerkkitapausta, jossa kolmekymppinen Eero asuu vuokralla Helsingin Kalliossa ja maksaa 700 euroa kuussa. Eero harkitsee vaihtavansa vuokrayksiönsä vastaavanlaiseen omistusasuntoon Kalliossa.

Yksinkertaistetussa laskelmassa verrataan vuokra-asumisen ja omistusasumisen kustannuksia yhden vuoden ajalta. Esimerkissä käytetään tasalyhennystä, koska se helpottaa hahmottamaan sitä, mitä omistusasujalle itselleen jää säästöön.

Miten Eeron käy?

Katso alla olevasta grafiikasta, mitä olisivat todelliset asumiskulut, jos omistusyksiön hinta pysyy ennallaan, nousee tai laskeen. Juttu jatkuu grafiikan alapuolella.

Laskelmat: Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola, grafiikka Meidi Poikonen
Laskelmat: Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola, grafiikka Meidi Poikonen

Jos Eero vaihtaisi omistus­asuntoon, asumiskulut kasvaisivat 700:sta 1 088 euroon kuussa.

Jos kuitenkin vain pankille maksettavat korot lasketaan kuluiksi ja lyhennyksiin käytettävä 500 euroa omaisuuden kartuttamiseksi, Eeron kulut omistusasunnossa ovat kuukaudessa 588 euroa. Se on selvästi vähemmän kuin 700 euron kuukausivuokra.

”Omistusasumisessa palaa vähemmän rahaa savuna ilmaan”, Metsola sanoo.

Entä jos Eerolle tärkeintä on kuukausittain asumiseen kuluva rahamäärä eikä hän halua, että se juuri kasvaa?

Siinä tapauksessa Eeron pitää lähteä pois Kalliosta.

Jos Eero ostaa 110 000 euroa maksavan asunnon lähiöstä, hänen asumismenonsa ovat laskelman mukaan 838 euroa kuussa, josta lainanlyhennykseen menee 367 euroa. Asuminen lähiössä omassa kodissa olisi Eerolle 229 euroa kuussa halvempaa kuin vuokrakoti Kalliossa.

Sitä vastoin tilanne muuttuu täysin, jos asuntojen hinnat laskevat.

Omistusasuminen on kannattavampaa vain niin kauan kuin asuntojen hinnat pysyvät ennallaan tai nousevat.

”Jos hinnat laskevat vähänkin, vuokralla asumisesta tulee halvempaa”, Metsola sanoo. Jopa nykyisessä tilanteessa, jossa korot ovat ennätysmatalat.

Jos Eeron ostaman lähiöyksiön hinta laskee vuodessa 3 prosenttia, hänen asumismenonsa pysyvät edelleen 838 eurossa kuukaudessa, mutta omaisuutta karttuu vain 92 euroa kuukaudessa.

Jos asunnon arvo säilyy ennallaan, Eerolle kertyy omaisuutta 367 euroa kuussa.

Kaikki eivät voi valita vuokra- tai omistusasumisen väliltä.

Asuntojen rahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna on huolissaan siitä, että yhä harvemmalla pääkaupunkiseudulle työn perässä muuttavalla on ylipäänsä mahdollisuus ostaa oma asunto. Näiden ihmisten on pakko asua vuokralla silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti järkevää.

Pauna sanoo, että tilanne pahenee, kun Basel IV -sääntely tulee voimaan. Rahoitusmarkkinoiden uudet säännöt helpottavat Paunan mukaan omistus­asujien rahoitusehtoja, mutta kiristävät samalla asuntosijoittajien eli vuokranantajien ehtoja.

”Pahimmillaan vuokralainen maksaa tulevaisuudessa nykyistäkin kovempia vuokranantajien rahoitusmenoja vuokrassaan. Ja mitä heikompi vuokranantaja, sitä kovemmat korkomenot.”

Pauna suosittelee vuokralaisia valitsemaan vuokranantajan, joka on vakavarainen ja pystyy kantamaan taloudellista riskiä.

Voisivatko asuntojen hinnat sitten kääntyä laskuun myös pääkaupunkiseudulla?

Hintojen lasku on jo todellisuutta monin paikoin Suomea.

Oma asunto on ollut hyvä sijoitus pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, joissa uusien asuntojen rakentaminen ei ole pysynyt kysynnän vauhdissa.

Helsingissä asuntojen hinnat nousivat heinäkuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas Itä-Suomessa ne laskivat vuodessa 3,7 prosenttia.

Timo Metsola muistuttaa, että asuntomarkkinoilla hinnat nousevat ja laskevat. Hän ei kuitenkaan usko, että asunnot halpenevat kasvukeskuksissa.

Katso, miten kerrostaloasuntojen hinnat ovat kehittyneet pääkaupunkiseudulla 25 vuodessa. Juttu jatkuu grafiikan alapuolella.

Hinnat voivat laskea myös Helsingin seudulla

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ei usko, että asuntojen hinnat laskevat pysyvästi kasvukeskuksissa.

Hän näkee kuitenkin kaksi tekijää, jotka voivat tulevaisuudessa laskea asuntojen hintoja merkittävästikin – myös pääkaupunkiseudulla.

Toinen on teknologinen murros, esimerkiksi rakennus­moduulien tulostaminen, joka tekee uusien asuntojen rakentamisesta merkittävästi nykyistä halvempaa. Vastaava kehitys tapahtui aikoinaan, kun betonirakentaminen tuli Suomeen.

Timo Metsola
Timo Metsola

Toinen on teknologinen kehitys, joka muuttaa käsitystämme fyysisestä etäisyydestä.

”Nyt rakennetaan pistemäisesti, korkealle ja lähelle Helsingin keskustaa. Mutta voi olla, että 25 vuoden päästä vaikkapa Riihimäen keskustasta pääsee nykyistä paljon no­peammin Helsingin keskustaan”, Metsola sanoo.

”Juuri nyt me olemme valmiit maksamaan siitä, että asumme lähellä palveluita, mutta teknologia voi muuttaa tämän.”

Metsola muistuttaa, että robottiautotkin kuulostivat vielä jokin aika sitten science fictionilta, mutta ovat nyt todellisuutta.

Tällaiset isot teknologiset murrokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.

”Eivät tapahdukaan. Mutta jos ne tapahtuvat kymmenessä vuodessa, on se asuntomarkkinoiden näkökulmasta kuin yhdessä yössä”, Metsola vastaa.


Antti Asteljoki
Antti Asteljoki

Vuokrakoti vai sittenkin omistusasunto?

Antti Asteljoki, liiketoimintajohtaja, Sato:

”Eri asumismuotoja arvioidaan suppeasti. Yleensä tuijotetaan vain asunnon ostohintaa ja sitä, kuinka paljon vuokralla lyhentäisi lainaa.

Pitäisi miettiä myös omistus­asuntoon sidotun pääoman kustannusta ja sitä mitä muuta sillä rahalla voisi tehdä.

Vuokralaiset arvostavat turvallisuutta ja luotettavuutta. Vuokralla asuminen on myös huoletonta: ei tarvitse kantaa huolta taloyhtiön korjauksista eikä asunnon jälleenmyynnistä.

Moni omistusasuja harkitseekin siirtyvänsä asumaan vuokralle.

Varsinkin nuorten ikäluokkien käyttäytyminen on muuttumassa. He hakevat asumisessa ennen kaikkea joustavuutta.

Vuokra-asunnot ovat tärkeitä myös kansantalouden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta.

Siksi olen huolissani siitä, miten asuntoja riittää kaikille, kun 30 vuoden päästä pääkaupunkiseudulla asuu nykyisen Helsingin verran lisää asukkaita.”

Ville Roihu
Ville Roihu

Ville Roihu, johtaja, Danske Bank:

”Kasvukeskuksissa on melkein aina järkevämpää ostaa oma asunto kuin asua vuokralla. Asumismenot eivät hirveästi nouse, jos vaihtaa vuokralta samanlaiseen asuntoon samalla alueella. Paitsi jos vuokra on tosi halpa tai omistusasunto on kalliilla alueella.

Helsingissä vuokrat eivät vaihtele eri puolilla kaupunkia niin paljon kuin omistusasuntojen hinnat. Helsingistä saa mennä radan vartta pitkälle, ennen kuin yksiöiden vuokrat halpenevat.

Jos oma taloudellinen tilanne on epävarma, kannattaa harkita vuokralla asumista. Samoin jos tietää asuvansa vain lyhyen aikaa, vuokra-asunto on ehkä parempi vaihtoehto.

Mutta jos oma taloudellinen tilanne on hyvä ja suunnitelmat elämässä selkeät, kannattaa ostaa oma asunto. Matala korkotaso on järkevä hyödyntää.

Entä pitäisikö päätös tehdä nopeasti? Vuokralainen toki maksaa joka kuukausi vuokraa, mutta asunnon osto on iso päätös.”

 

 

 

Tiina Malinen rakensi 15 neliön liikuteltavan kodin 20 000 eurolla. Pikkukodissa on kaikki, mitä tarvitaan: vessa ja suihku, lämmitys sekä mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua

Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena
Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena

Keittiö, olohuone, makuuhuone, suihku ja vessa viidessätoista neliössä.

Lahtelaisen Tiina Malisen, 24, rakentamassa pikkukodissa on kaikki tarpeellinen pyörien päällä. Kotia voi vetää auton perässä aina sinne, missä kulloinkin asuu.

”Olen asunut kolmellatoista paikkakunnalla. Ajattelin, että voisin muuttaa mihin haluan, jos koti tulee mukana”, Malinen kertoo

Hän alkoi rakentaa taloa vanhassa teollisuushallissa Puumalan keskustassa viime toukokuussa. Rakentaminen kesti neljä kuukautta, ja nyt talo on lähes valmis.

Se seisoo nyt Puumalan Niinisaaressa Malisen isän omakotitalon pihalla, jonne se hinattiin elo–syyskuun vaihteessa. ”Hyvin meni”, Malinen kuvaa talon ensimmäistä matkaa maantiellä.

Laki määrittelee Malisen liikkuvan kodin matkailuperävaunuksi. Siksi sen pitää täyttää tieliikennelain ja asetusten pykälät. Ne sanelivat myös talon koon, Malinen kertoo.

Traileri on perävaunurekisterissä ja se pitää muutoskatsastaa sitten, kun se on valmis. Taloa voi hinata kuljettaja, jolla on BE-luokan ajokortti. Trailerin ja sillä olevan talon kokonaismassa saa silloin olla enintään 3 500 kiloa.

Rakennuslainsäädäntö ei ulotu trailerilla liikuteltavaan asuintaloon. ”Tärkeää on, että rakennus on kestävä ja että se pysyy koossa. Sen pitää myös mahtua tielle ja kulkemaan siltojen alta.”

Ajoneuvoyhdistelmä saa olla enintään 2,6 metriä leveä ja 4,2 metriä korkea. Malisen pikkutalo on 2,55 metriä leveä ja trailerin kanssa 4,05 metriä korkea. Asuintilan korkeus on 3 metriä.

Viidentoista neliön korkea koti vaikuttaa sisältä tilavammalta kuin se näyttää ulkoa.

”Halusin tilasta korkean, jottei se tunnu kopilta. Samasta syystä tein koko porraspäädyn ikkunoista. Sieltä tulee valoa, ja tuntuu kuin tila jatkuisi ulos.”

Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista
Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista

Malinen avaa päädyn lasiovet ja kutsuu vieraat sisään. Rakennus heilahtelee, sillä se seisoo vain pyörien ja puutukien varassa.

Kun se aikanaan siirtyy uudelle asuinpaikalle Malisen mukana, alle asennetaan tukevat metallijalat.

Pikkukodissa on kaikki, mitä pysyvä asuminen vaatii eli vessa ja suihku, lämmitys, mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua. Oven molemmin puolin on kattoon asti ylettyvä kaappi.

Keittiössä on kaikki tarpeellinen
Keittiössä on kaikki tarpeellinen

Keittiö on sijoitettu huonetilan toiselle seinälle.

Keittolevyt lämpiävät kaasulla. Lieden alla on tilaa pyykkikoneelle, jos Malinen sen hankkii. Jääkaappikin talossa on jo, se löytyy oven takaa tiskialtaan vierestä.

Keittiön takana huonetila nousee. Lattiassa on korotus, jonka päällä voi vaikka loikoilla ja lueskella. Tason eteen voi vetää pyörillä liikkuvan pöydän.

”Tein siitä tavallisen tuolin korkuisen, jotta sitä voi käyttää myös istuimena.”

Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä
Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä

Sitten Tiina Malinen kumartaa ja vetää korokkeen alta esiin pyörillä liikkuvan sängyn, jonka voi vielä levittää.

Korokkeellakin mahtuu nukkumaan kaksi ihmistä, joten pikkutalo tarjoaa yösijan yhteensä neljälle.

Korokkeen alla on piilossa myös vesisäiliö, johon mahtuu 180 litraa vettä.

Korotetun osan kautta pääsee talon takaosaan, jossa on suihku ja kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Vessaa hoidetaan kuten mökkien kuivavessoja.

Pesuvesi lämpiää läpi virtaavalla kaasulämmittimellä. Veden lämmittäminen maksaa 10–15 euroa kuussa, Malinen laskee.

Pienitehoinen pumppu kierrättää vettä keittiöön ja suihkuun.

Vesisäiliön voi täyttää kantamalla sinne vettä tai pumppaamalla vettä vesipumpulla, Malinen kertoo. Talon voi myös kytkeä esimerkiksi vesipostiin.

Lämmitysjärjestelmää Malinen miettii vielä. Se voi olla sähköpatteri, kaasulämmitin tai pieni puukamiina.

Sähköjohdot on vedetty, mutta taloa ei ole liitetty sähköverkkoon. Isän pihalla sähköt saadaan jatkojohdon avulla sepänpajasta.

Jos lämmityskin hoituu ilman sähköä, talossa voi asua myös alueella, johon kunnallistekniikka ei ulotu.

”Pikkutalon voi sijoittaa esimerkiksi omakotitalotontille, mökille tai leirintäalueelle. Sen voi nostaa pois trailerilta ja kiinnittää vaikkapa lautalle.”

Hän aikoo tehdä liikkuvasta talosta pysyvän kodin. Se hinataan talveksi näillä näkymin tyhjilleen jääneen talon pihaan haja-asutusalueelle lähelle Mikkeliä. Talo liitetään siellä tontin viemäriverkkoon. Se vaatii sopimista kunnan kanssa.

Tiina Malinen on viimeksi työskennellyt it-alalla koodarina. Rakentamisesta hänellä ei ollut lainkaan kokemusta.

Talven 2015–2016 hän hankki tietoa rakentamisesta ja säännöksistä sekä suunnitteli taloa.

Hän opetteli käyttämään 3d-mallinnusohjelmaa tietokoneella. Sen avulla hän rakensi tarkan kolmiulotteisen mallin tulevasta kodista.

”3d-mallinnuksen opettelu vei aikaa, mutta se oli sen arvoista. Pystyin sen avulla visualisoimaan, millaisen talon haluan.”

Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis
Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis

Uusia taitoja on pitänyt opetella aina, kun työ on edennyt.

”Se on ollut stressaavinta. Eteen tuli uusia asioita, jotka piti selvittää. Koko ajan piti tietää, mitä tekee.”

Jotkut työkalut olivat Malisesta pelottavia. ”Käytin esimerkiksi sirkkeleitä, paineilmatyökaluja, naulaimia ja kuviosahoja.”

Kaikki rakentamisessa tarvittavat tiedot ja taidot kuitenkin voi opetella, Malinen kannustaa.

Tosin sähkö-, lvi- ja kaasutöihin tarvitaan aina ammattilaista.

Rakennelma nousi hallissa sateilta suojassa.

Malinen aloitti kokoamalla talon rungon valmiiksi hallin lattialla. Isä ja joukko ystäviä tuli talkooavuksi, kun seinät piti nostaa paikalleen.

Katon Malinen kiinnitti taloon ulkona, sillä halli jäi matalaksi.

Talon ulko- ja sisäseinät ovat vaneria. Ulkona vanerin päällä on tervasta ja pellavaöljystä tehty perinnemaali. Vanerikerrosten välissä lämpöä eristää homehtumaton polyuretaani.

”Vaneri sopii hyvin minimalistiseen tyyliin. Se on myös kevyttä. Talosta ei saanut tulla liian painavaa.”

Nyt Malinen viimeistelee talon sisustusta. Hän nukkuu jo yöt talossa. Hän aikoo laittaa talon piirustukset ja teko-ohjeet internetiin.

”Tein tästä julkisen projektin, sillä haluan herätellä muita miettimään asumistaan. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin muut.”

Hän kaipasi rakennusaikana jotakuta, jolta olisi voinut kysyä neuvoa liikkuvan, talviasuttavan talon tekemisestä.

”Ei oikein ollut ketään, joka olisi neuvonut. Voin nyt olla se, joka teki virheet ja neuvoo muille, että älä tee sitä, tee näin. Tässä on pohja, josta jokainen voi muokata oman kotinsa.”

Lisätietoa: Bigdreamtinyhome.com ja Facebook.com/bigdreamtinyhome

Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.
Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.

Fakta

Tämän verran talo tuli maksamaan:

traileri 4 600 euroa

puutavara ja vanerit 2 500

eristeet 1 700

pintakäsittelyt 300

jääkaappi 400

kaasuliesi 230

liesituuletin 120

tiskiallas 300

lämminvesivaraaja 300

ovi ja ikkunat 1 500

kuivakäymälä 500

suihkuhana 100

suihkukaappi 700

kattopellit 500

vesisäiliö 300

lisäksi pientarvikkeet, hallin vuokra, materiaalit sekä kaasu-, sähkö- ja lvi-työt 4 000

Vielä hankkimatta:

lämmitysjärjestelmä

portaat

pöytä

astianpesukone

Tämä on yksikertainen tiivistelmä, joka ei kuvaa kaikkia tapauksia kiinteistön myymisessä. Tässä on tarkoitus kuvata sinulle normaalin omakotitalokiinteistön myymistä itse yksiosaisilla kaupoilla. Kiinteistöä eli tonttia talolla tai ilman ei yleensä suositella itse myymään ilman kokenutta kiinteistönvälittäjää. Tämä johtuu siitä, että kaupan on noudatettava tarkasti lainsäädäntöä, ns. Maakaaren säännöksiä. Eteen voi tulla erikoisuuksia ja yksityiskohtia. Jos ryhdyt itse myymään, huomioi ainakin seuraavaa:

VALMISTAUTUMINEN

Asiakirjojen kokoaminen

Valmistaudu huolella myyntiin. Haluat varmasti antaa ostajille luotettavan kuvan.

Laadi jonkinlainen esittely, jossa kerrot kiinteistöstä kaiken minkä tiedät. Katso netistä kiinteistöjen myynti-ilmoituksia. Kunnalta saat tietopalvelutulosteen, jossa kerrotaan mm. tontilla sijaitsevan rakennuksen tai rakennuksien tarkoitus, määrät ja pinta- ja kerrosalat. Ole tarkkana mikä on asuintilaa ja mikä muuta tilaa. Pyydä Maanmittauslaitokselta kiinteistön lainhuutotodistus, joka todistaa omistusoikeutesi myytävään kiinteistöön, rasitustodistus, jossa kerrotaan mahdolliset kiinnitykset, erityiset oikeudet, ulosmittaukset ja muut käyttö- tai vallintarajoitukset sekä kiinteistörekisteriote, jossa näkyy kiinteistömuodostamista koskevat tiedot, kiinteistöön liittyvät oikeudet ja rasitteet, kiinteistötunnus ja sen pinta-ala. Jos kiinteistössä on osaomistajien tekemä hallinnanjakosopimus tai kiinteistöön kirjattu vuokrasopimus, tarvitset myös näistä asiakirjat.

Kunnan kaava-merkinnöistä saat alueen kaavamääräykset (asema- tai yleiskaava), jotka poikkeavat alueittain ja ovat tärkeitä tietää. Kaavamerkinnöistä ilmenee myös alueen tehokkuusluku, joka kertoo sinulle yhdessä rakennetun alan ja tontin alan kanssa mahdollisen jäljellä olevan rakennusoikeuden. Rakennusoikeus saattaa olla kiinteistösi arvoa kohottava seikka. Kunnan karttapalvelusta (pääkaupunkiseudulla hyvät) tai Maanmittauslaitokselta saat monenmoiset kartat, joita myynnissä tarvitset: tontti-, kaupunki-, johto-, asemakaavakartat yms. Tarvitset energiatodistuksen kiinteistöstä, joka on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Asuinrakennuksen pohjakuvan tulisi olla selkeä (kaikista kerroksista) ja ainakin suuntaa antava. Onko kiinteistöllä kiinnityksiä? Ovatko nämä panttikirjat kotona vai pankissa?

Mieti myös mitä kaikkea mahdollista irtaimistoa kauppaan mahdollisesti kuuluu

Kuntotarkastus kosteusmittauksineen on ehkä syytä tehdä juuri ennen myyntiä jonkin asiallisen tahon avulla. Tällaista raporttia ostajaehdokkaat yleensä ensimmäiseksi kysyvät. Muista koota kaikki tekemäsi muutostyöt mahdollisimman tarkasti paperille. Kaikki virheet on myös kerrottava tarkasti ostajaehdokkaalle. Nämä ovat virheitä mitä ostaja ei voi havaita, mutta jotka sinä tiedät. Esimerkkinä vaikkapa asia, joka ilmenee vain tiettynä vuodenaikana.

Hinnoittelu

Kiinteistön hinnan arviointi on vaikeaa. Tässä kohtaa kokenut välittäjä olisi paikallaan. Myyntihintoja vastaavista on vaikea saada ja oikeastaan jokainen kiinteistö on aivan oman yksilönsä. Tässä voit turvautua muihin ilmoituksiin ja muistaa, että myynti-ilmoituksissa hinnat ovat hintapyyntöjä. Harvoin kiinteistön kohdalla myyjä saa sitä mitä pyytää. On tärkeää olla realisti, ettei myynti pitkity.

Stailaus

Siivoa ensin. Pese tarvittaessa myös ikkunat. Poista mahdollisimman paljon turhaa tavaraa. Esimerkiksi koriste-esineet, henkilökohtaiset valokuvat, tiskiharjat, pesuaineet, jääkaappimagneetit, kengät eteisestä yms. Muista, että eteinen on paikka, jossa koko esittelyn tunnelma määräytyy. Laita tuoreita kukkia eteiseen tai muualle, jos voit. Vie liikoja huonekaluja pois. Väljyys ja selkeys ovat valtteja myös valokuvissa. Epäsiisti ja liian täyteen ahdettu koti vaikuttaa arvoaan vähäisemmältä. Omakotitalossa pihankin pitää olla siisti ja istutukset kauniita. Talvella on hyvä luoda lumet siististi ja hiekoittaa kulkuväylät. Muista valaistus pihallakin.

Kuvat

Siivouksen jälkeen voitkin ottaa valokuvat. Varo suoraa auringonpaistetta. Vältä salamavalon käyttöä. Älä kuvaa valtavan suurella laajakulmaisella objektiivilla. Kuvaa rinnankorkeudelta ja katso, ettei suuria huonekaluja ole edessä tai pääosassa kuvassa.  Ota kuvat järkevässä järjestyksessä eteisestä lähtien. Mieti onko talossa joitain tärkeitä yksityiskohtia sisällä tai ulkona, joita haluat ehkä korostaa yleiskuvien lisäksi. Älä unohda talon julkisivukuvaa tai kuvaa, jossa piha näkyisi hyvin.

Netti-ilmoitus

Tässä kohtaa voit tutkia muita ilmoituksia nettisivuilla. Mitä asioita on syytä kertoa? Laita pohjakuvan kanssa noin 10-15 kuvaa julkisivu- ja pihakuvien kanssa. Entä pitäisikö talvella olla joku kesäkuva pihasta? Katso Oikotien sivuilta ohjeet.

KIINTEISTÖN ESITTELY JA NEUVOTTELU

Esittely

Toivottavasti esittelyyn sattuu hyvä ilma. Taloa ja pihaa kun pitää ulkonakin tutkiskella. Vaikka kuntotarkastus onkin tehty, saattaa ostaja haluta katsoa salaojakaivot, katot, alapohjat ja kaikenlaista muuta mikä häntä kiinnostaa. Pidä kaikki edellä mainitut paperit ja kuntotarkastus esillä. Ainakin kuntotarkastusraporttia on syytä olla kopioituna joitakin kappaleita, jotta ostajaehdokas saa rauhassa tutustua siihen kotonaan.

Neuvottelu

Ostajan kanssa tehdään esisopimus kirjallisesti, missä kaikki asiat tulevasta kaupasta sovitaan. Tässä voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta. (Esisopimuksesta: Maakaaren 1. osa, 2. luku, 7§). Sovi  esisopimuksessa heti mahdollisimman tarkasti ostajan kanssa ainakin seuraavat seikat, (tässä yksinkertaisimmillaan): kauppahinta ja/tai muu vastike, mahdollinen käsiraha, maksuaikataulu, kaupantekoaika ja -paikka, kiinteistön hallinta- eli vapautumishetki, (se on hetki, josta lähtien ostaja saa avaimet ja josta lähtien hän vastaa kaikista kiinteistöön kohdistuvista maksuista ja vakuutuksista ). Omistusoikeushan voi olla aikaisemmin kuin hallintaoikeus. Esisopimuksessa olisi hyvä olla myös mahdolliset korvaukset ja toimintatavat esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että ostaja vetäytyy tai maksu viivästyy jne. (Maakaari 1. osa, 2. luku, 2 ja 5 §.) Huomaat, että monia asioita tulee miettiä.

KAUPPAKIRJA JA KAUPAT

Kauppakirjaan tulee kaikki esisopimuksessa mainitut asiat. Tämäkin tulee tehdä määrämuotoisena siten kuin laissa sanotaan; Maakaaren mukaan. Kauppakirjassa tulee olla vähintään luovutustarkoitus, yksilöity kohde eli luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja, kauppahinta. (Lakitekstissä puhutaan luovutuksesta.) Lisäksi on syytä laittaa kaikki kaupan ehdot, korvaukset, mahdollinen käsiraha, kiinteistön mahdolliset rasitukset ja kiinteistöön kuuluvien sopimusten siirtymiset. Asiakirjat, joihin ostaja on tutustunut voi myös kirjoittaa kauppakirjaan. Siihen voi myös laittaa tietoja kiinteistön kunnosta, kuntotarkastusraportin liitteeksi, seikat, joista ostaja on tietoinen tai mihin hän on tutustunut yms. Kauppakirjaan tulee kirjoittaa myös mistä lähtien ostaja on vastuussa kiinteistöveron maksusta ja milloin vaaranvastuu siirtyy. Jos kauppaan liittyy suuri tai arvokas irtaimisto, voi ostajan kanssa miettiä kannattaako se jättää kaupan ulkopuolelle ja myydä erikseen. Jos se liitetään kauppahintaan, ostaja maksaa senkin osalta varainsiirtoveron. Netissä kannattaa tutustua eri kauppakirjamalleihin. Muista, että jos kiinteistöllä on velkakiinnityksiä, tulee sinun luovuttaa kaupantekohetkellä nuo panttikirjat ostajalle vapaina kaupanteossa. Ne tulee luonnollisesti luetella numeroituna kauppakirjassa.

Kaupanvahvistaja

Kiinteistökaupoille tarvitaan julkinen kaupanvahvistaja. Hänet saa kunnalta, kaupungilta ja maistraatista. Pankissa voi olla oma kaupanvahvistaja. Maanmittauslaitoksen sivuilta löydät tästäkin hyvät neuvot. Tilaa kaupanvahvistaja ajoissa ja sovi maksusta ostajan kanssa. Nykyään voi tehdä Maanmittauslaitoksen sähköisessä verkkopalvelussa kiinteistökaupan, jolloin kaupanvahvistajaa ei tarvita. Selvitä tässäkin tapauksessa kaupanteosta koituvat maksut ja sovi ostajan kanssa, jos haluatte jakaa ne.

Koska kiinteistökaupan tulee olla määrämuotoinen ja se on ylipäätään vakava asia on siksi syytä harkita vakavasti kokeneen  laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) käyttöä kiinteistön myynnissä.

 

Lähteet: Maanmittauslaitos.fi, Finlex.fi