Oikotie Kotiin tarjoaa kattavia asumisen oppaita erilaisiin elämäntilanteisiin.

Lue faktatietoa ja vinkkejä asuntosijoittamisesta, ensiasunnon, omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon ostamisesta.

Tutustu myös energiatehokkuusoppaaseen sekä metsänhoitotöiden oppaaseen.

Käytännön ohjeita asuntosijoittamista harkitseville, lue täältä:PDF iconasuntosijoittajan_opas.pdf

Ohjeita ensiasunnon ostamiseen, rahoitukseen ja asunnon valintaan sekä kaupan tekoon liittyen, lue täältä: PDF iconensiasunnonostajan_opas.pdf

Tämä opas pyrkii lisäämään asunto- ja kiinteistökaupan turvaa niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta, lue täältä: PDF iconomakotitalonostajan_opas.pdf

Jos harkitset vapaa-ajan asunnon ostamista tai vuokraamista, lue täältä: PDF iconvapaa-ajan_asunnonomistajan_opas.pdf

Vinkit vanhan öljylämmitteisen talon matkasta energiatehokkaaksi kodiksi, lue täältä: PDF iconenergiatehokkuus_opas.pdf

Aloittelevalle metsänomistajalle perusteet, lue täältä: PDF iconmetsanhoitotoiden_opas.pdf

 

 

Maria ja Jaakko Nuottokari eivät löytäneet perheelle sopivaa kerrostalokotia, ja siksi heistä tuli ryhmärakennuttajia

Vielä juhannuksena tontilla kasvoi puita. Nyt Etelä-Haagan Isonnevantielle on kohonnut kolmikerroksisen pienkerrostalon runko. Työmiehet valuttavat betonia seinärakenteisiin. Pihassa seisovat Maria, 34, ja Jaakko Nuottokari 35, lapsineen. He ovat yksi kuudesta taloon muuttavasta lapsiperheestä.

Nuottokarit etsivät pitkään Etelä-Haagasta isompaa kerrostaloasuntoa, mutta sellaista ei löytynyt. Perheasunnoista on suuri pula.

Nuottokarit eivät halunneet maksaa vanhojen talojen putkiremonteista tai muusta kunnostamisesta. He halusivat myös asunnon, jossa on isot pesutilat. Siksi he päättivät itse rakennuttaa itselleen kerros­taloasunnon. Ryhmärakennuttamalla toteutettava talo valmistuu ensi toukokuussa.

Yhä useampi suomalainen ryhmärakennuttaa. Asuntorakentamisen termi tarkoittaa, että ryhmä ihmisiä perustaa oman asunto-osakeyhtiön ja rakennuttaa itse itselleen talon, ilman gryn­deriä.

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan saada asunnon keskeiseltä paikalta omakustannehintaan. Ryhmärakennuttaja säästää myös siinä, että varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa. Moniin vetoaa myös rakennustavan yhteisöllisyys.

Ryhmärakennuttaminen on silti vielä melko harvinainen tapa hankkia oma koti. Se vaatii paljon enemmän aikaa, vaivaa ja joustavampaa budjettia kuin tavallinen asuntokauppa tai talon rakentaminen itse.

Se on riskialttiimpaa kuin tavallinen asuntokauppa, sillä siinä ei ole perinteisessä mielessä myyjää ja ostajaa.

Kun ostaa uuden asunnon vapailta markkinoilta ja asunnosta paljastuu jokin vika, voi ostaja vedota myyjän vastuuseen ja takuuseen. Ryhmärakennuttaja ei voi esittää muille tällaisia vaatimuksia. Hän on yhdessä ryhmänsä kanssa vastuussa kaikesta taloon liittyvästä.

Nuottokarien ja heidän naapuriensa taloprojekti on edennyt ilman isoja ongelmia, vaikka ulkopuolista rakennuttajakonsulttia ei ole. Konsultin käyttö on suositeltavaa muttei pakollista.

”Emme kokeneet tarvitsevamme konsulttia mihinkään. Hankkeen aloitti kokenut rakennusarkkitehti. Hän keksi tontin ja avasi keskustelun kaupungin kanssa. Minä taas vedän työssäni paljon projekteja”, kertoo Jaakko Nuottokari.

Hän on taloyhtiön eli Asunto Oy Isonnevantien Kotikutosen puheenjohtaja. Talon tulevissa asukkaissa on myös talousammattilaisia.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Sitä edelsi kuitenkin vuosien hiljainen työ. Hankkeen suunnittelu alkoi jo ennen kuin tonttia edes oli kaavoitettu asumiseen.

Poikkeuksellisen talosta tekee ryhmärakennuttamisen lisäksi myös se, että se on rakennettu kaupungilta vuokratulle hintasäädellylle hitas-tontille. Kaupunki edellyttikin, että rakennuttajat palkkaavat ulkopuolisen valvojan. Muuten tonttia ei olisi herunut.

”Vaikein vaihe oli noin vuosi sitten, kun meillä oli jo tontti, mutta emme meinanneet löytää talolle rakentajaa emmekä saaneet pankista lainaa”, Nuottokari kertoo.

Isot rakennusliikkeet eivät olleet kiinnostuneita. Pankit taas pelkäsivät rakennustavan riskejä, Nuottokari sanoo.

Kerrostalossa asukkaat maksavat myös yhteisistä tiloista. Niitä ei voi jättää kesken, jos yhden asukkaan rahat loppuvat.

Lopulta rahoitus järjestyi rakennusyrityksen kautta niin, että asukkaat maksavat kymmenen prosenttia asunnon hinnasta heti, loput sitten, kun talo on valmis. Pankki myöntää lainan, ja vakuutena on valmis talo.

”Osa naapureista myi vanhan asuntonsa ennen rakennusvaiheen alkua, me laitoimme vanhan asuntomme juuri myyntiin”, Nuottokari sanoo.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.
Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Ryhmärakennuttaa voi kolmella tavalla.

Ennen kuin lähtee mukaan mihinkään hankkeeseen pitää selvittää, kuka projektin on aloittanut ja kuka sitä johtaa.

Tämä on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan rakennuttajan, siis yksittäisen asukkaan tai perheen, vaikutusmahdollisuuksiin ja siihen, millaista valmiissa talossa lopulta on asua.

Ystäväjoukon projekti

Rakennuttamisprojektin voi aloittaa vaikka ystäväjoukko. Esimerkiksi kuusi vanhaa kaverusta hankkii yhdessä tontin.

He palkkaavat projektille johtajan eli konsultin. Konsultti kilpailuttaa arkkitehdin ja muut suunnittelijat, kuten sähköt ja lvi-suunnittelun, neuvottelee ja tekee asianmukaiset sopimukset.

Hän hankkii urakkatarjoukset, työmaavalvonnan ja järjestää luvat, valvoo aikataulua ja hoitaa yhteydet rakennuttajien ja urakoitsijoiden välillä. Konsultti valvoo asiakkaiden etua.

Konsulttiyrityksen hanke

Rakennuttamishankkeita perustavat yksityisten lisäksi myös konsulttiyritykset.

Ryhmärakennuttajakonsultti hankkii tontin, suunnittelijat ja tekee alustavat suunnitelmat. Niiden perusteella projektia markkinoidaan potentiaalisille ryhmärakennuttajille eli tuleville asukkaille.

Konsultti siis etsii asukkaat tulevaan taloon. Asukkaat voivat useimmiten vaikuttaa esimerkiksi asunnon pohjaan.

Rakennusliike aloittaa

Myös rakennusliike voi aloittaa ryhmärakennuttamisen.

Silloin rakennuttajakonsultti on samaan aikaan myös urakoitsija, jolloin hän ei välttämättä esimerkiksi kilpailuta pääurakkaa asukkaiden eduksi samaan tapaan kuin silloin, kun rakennuttamista hoitaa vaikkapa ystäväjoukon palkkaama konsultti.

Etelä-Haagaan nousevan talon ovat suunnitelleet Nuottokarit naapureineen valokatkaisijoiden paikoista alkaen. Sinne tulee lapsiperheiden arkea helpottavia asioita. Katutasoon tulee yhteinen kuraeteinen sekä kuivauskaapit, ja sieltä pääsee hissillä suoraan omaan kotiin.

Nuottokarien lapset Miio, 1, Nooa, 4 ja Ainu, 5, saavat kerralla 12 uutta leikkikaveria muiden perheiden lapsista.

Erityisen halpa talosta ei tule. Neliöhinta on 4 700 euroa, mikä vastaa lähes täysin uusien osakeasuntojen keskimääräistä neliöhintaa pääkaupunkiseudulla. Taloon tulee neljän ja viiden huoneen asuntoja, joiden koko on 92–102 neliötä.

Hankkeella on urakkahinta ja Nuottokareilla henkilökohtainen yläraja, jonka yli ei oman kodin materiaalivalinnoissa mennä.

Kolmen pienen lapsen perhe elää kiireisiä ruuhkavuosia, mutta tarve isommalle asunnolle on nyt. Siksi projektiin kannatti lähteä.

”Ryhmärakennuttaminen vaatii luovaa hulluutta ja epävarmuuden sietokykyä. Osa kavereistamme on pitänyt meitä vähän hulluina, osa itsekin innostunut”, Maria Nuottokari sanoo.

Kaikkien asukkaiden pitää haluta, että talo valmistuu.

”Pikkuasioihin ei saa takertua, ja kompromisseihin pitää olla valmis. Sisäiset ristiriidat olisivat tuhoisia talolle.”

Kun Nuottokarit lähtivät mukaan projektiin, ei esimerkiksi vielä ollut tiedossa, milloin talo valmistuisi.

”Pitää olla kykyä ottaa riskejä. Tässä otetaan vähän riskiä ja saadaankin vähän enemmän”, Jaakko Nuottokari sanoo.

Nuottokarit tutustuivat jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa muihin asukkaisiin.

”Kokoustamme talon isien kanssa joka sunnuntai kello kuusi. Meillä on Facebook- ja Whatsapp-ryhmät, ja lapset ovat käyneet jo leikkitreffeillä. On vaikea kuvitella, että naapureiden kanssa syntyisi enää riitoja.” Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

1. Selvitä taustat huolellisesti

Ennen kuin lähtee mukaan hankkeeseen on syytä tarkistaa, että sitä vetävät ammattitaitoiset ihmiset, oli projektin aloittaja sitten ystäväjoukko, konsulttiyritys tai rakennusliike. Pitää selvittää kustannusarviot ja rakentamisen aikataulu.

Kannattaa varmistaa, että sopimukset ovat hyvät ja riittävän yksityiskohtaiset myös tilanteisiin, joissa jotain menee pieleen.

Jos rakennetaan kerrostaloa, saattaa budjetti olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Rakennuttajat vastaavat siitä yhdessä. Siksi myös asukkaiden keskinäisten sopimusten pitää olla selvät.

Jokaisen rakennuttajan rahatilanne pitää varmistaa, ettei yhden perhekunnan budjetin pettäminen kaadu muiden niskaan. 

2. Varaudu ottamaan ja kestämään riskejä

Kannattaa miettiä, kuinka paljon riskejä on valmis ottamaan ja miten paljon vastuuta kantamaan. Asunnon lopullinen hinta paljastuu täysin vasta kun ihan viimeiset naulat lyödään seinään. Budjetin epävarmuutta pitää sietää, sekä henkisesti että lompakossa.

Ongelmia voivat aiheuttaa epäpätevät konsultit tai urakoitsijat. Rakentamisen pitkittyessä hinnat voivat nousta ja kustannusarvio muuttua olennaisesti. Jos ihmiset eivät osaa kokoustaa ja neuvotella, voi koko projekti ajautua umpikujaan. 

3. Palkkaa pätevä konsultti

Ryhmärakennuttamisessa talon tulevien asukkaiden eli rakennuttajien asioita koordinoi ryhmärakennuttajakonsultti. Konsultin palkkaaminen ei ole lain mukaan pakollista, mutta käytännössä se on kuitenkin aina välttämätöntä.

Ryhmärakennuttaminen on paljon monimutkaisempi tapa rakentaa kuin se, kun yksi ihminen rakennuttaa tai rakentaa taloa itselleen. Hanke voi olla liian työläs vedettäväksi läpi muiden töiden ohella.

4. Pohdi, sopiiko tapa luonteellesi ja elämäntilanteeseesi

Ryhmärakennuttaminen ei ole helppoa ja nopeaa. Se sopii valppaille kansalaisille jotka jaksavat perehtyä. Kokouksista ja yhteistyöstä täytyy pitää. Jos elää elämänsä ruuhkavuosia, kannattaa miettiä tarkkaan sitoutuuko työlääseen projektiin.

5. Miten projektin voi rahoittaa?

Ryhmärakennuttamisen hankkeisiin on vaikea saada rahoitusta pankeista. Ilmiö on uusi, eikä rakennuttamishankkeen takana ole yritystä, jolla olisi vakuudet isolle lainalle. Siksi osakkaiden pitää varautua maksamaan rakennusaikaisia kuluja omasta pussistaan.

Monissa hankkeissa ihmiset ovat joutuneet rahoittamaan rakennuskuluja säästöillä tai muilla sijoituksilla. Pankit eivät tavallisesti ole hyväksyneet tulevan talon asunto-osakkeita lainan vakuudeksi. Yhtiölainoja ryhmärakennuttamishankkeille on myönnetty vain vähän.

6. Miksi kannattaa ryhmärakennuttaa?

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan säästää, kun välikädet eli urakoitsijan ja rakennuttajan osuus budjetista jää pois. Ryhmärakennuttamisella voi päästä asumaan omistusasuntoon keskeiselle paikalle edullisemmin kuin ostamalla asunnon vapailta markkinoilta.

Asunnon ryhmittelyyn voi vaikuttaa paljon enemmän kuin tavallisissa uusien asuntojen kaupoissa, jolloin ostaja ei tavallisesti koskaan pääse samaan pöytään arkkitehdin kanssa.

Asukkaat voivat yhdessä päättää, miten he haluavat asua, ja suunnitella talon sen mukaan. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan tule automaattisesti. Jos asukkaat taloon hankkii konsultti, ei porukka välttämättä ryhmäydy.

Lähde: Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja ja Ryhmärakennuttajan opas -kirjan kirjoittaja, konsultti ja Malta-talon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Salla Korpela

Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.
Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.

Uusi laki voi vaikeuttaa konsultin löytämistä

Laki ryhmärakennuttamisesta astui voimaan syyskuussa 2015. Se jakaa mielipiteitä.

Lainsäädäntö lisäsi hankkeissa käytettävän ryhmärakennuttajakonsultin vastuuta. Sitä konsultilla on ryhmärakennuttamisessa enemmän kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Ryhmärakennuttajakonsultin on todistettava pätevyytensä, ja hänellä pitää olla vastuuvakuutus.

Konsultin vastuun kasvaminen on johtanut siihen, että etenkin rivitalojen ja muiden pienten ryhmärakennuttamis­projektien toteuttaminen on vaikeutunut. Rakennuttajakonsulttia voi olla vaikea löytää. Konsultin mukanaolo voi olla edellytys esimerkiksi tontin saamiselle.

Konsulttiyritys Conectin toimitusjohtaja Jukka Lauri pitää lakia täysin epäonnistuneena. ”Konsultin vastuut ovat kasvaneet kestämättömiksi. Olemme toteuttaneet vuosien saatossa lukuisia ryhmärakennuttamiskohteita, mutta emme tee niitä enää”, kertoo Lauri.

”Konsultin vakuutus, jos sellaista edes olisi saatavilla, on kallis ja itse palkkio työstä jää pieneksi.”

Pankkien asukkailta vaatima omarahoitusosuus voi Laurin mukaan olla jopa 40 prosenttia. Se johtaa helposti siihen, että ryhmärakennuttamisesta tulee vain varakkaiden asunnon ostajien keino hankkia asunto.

Lain tarkoitus oli parantaa ryhmärakennuttajien oikeudellista asemaa sekä muun muassa helpottaa rahoituksen löytämistä. Uusi laki koskee hankkeita, joissa asuntoja valmistuu enemmän kuin kolme. Laki määritti, mistä asioista ja miten ryhmärakennuttamishankeen alkaessa pitää sopia.

Se rajoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon rakennuttamisessa mukana olevilta ihmisiltä voi kerätä rahaa ennen varsinaista rakentamista. Laki määrää rakennuttajia tekemään tarkat sopimukset myös ongelmatilanteita varten. Laissa säädetään myös, miten ryhmärakennushankkeita pitää markkinoida.

Vakuutusyhtiöille rakennustapa on uusi, eikä heillä välttämättä edes ole sopivaa vakuutusta tarjolla. Isompia rakennusliikkeitä, joille vastuukysymys ei ole ongelma, eivät pienet hankkeet välttämättä kiinnosta.

Myös urakoitsijoiden vastuut ovat tavallista pidemmät, mikä voi vähentää niiden kiinnostusta. Joissain tapauksissa uusi laki on helpottanut rahoituksen saamista.

”Ilman lakia yhtiölainan saaminen tuskin olisi vielä onnistunut”, sanoo Juha Sarakorpi Saracosta. Saraco on ryhmärakennuttamishankkeita vetävä konsultti­yritys. Se toimii parhaillaan rakennuttajakonsulttina hankkeissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

”Laki nostaa konsulttien kynnystä lähteä liian kevyin eväin hankkeita käynnistämään. Laki on selvästi lisännyt myös kaupungeilta saatavia tonttivarauksia”, Sarakorpi sanoo. Hän edusti Ryhmärakennuttajat ry:tä lakia valmistelleessa työryhmässä.

Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.
Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.

Helsinki tukee ryhmärakennuttamista

Helsingin kaupunki on viime vuosina pyrkinyt edistämään ryhmärakennuttamista. Vuosina 2013–2015 kaupunki varasi 36 tonttia erityisesti ryhmärakennuttamiseen.

Kaupunki järjesti viime vuonna erillisen tonttihaun ryhmärakennuttamiseen varatuista tonteista.

Tontteja oli tarjolla 16 hankkeelle. Tontti (tai tonttiryhmät) varattiin lopulta 12 eri ryhmärakennuttamishankkeelle. Niistä viisi oli kerrostalohankkeita. Rakentaminen on aloitettu neljässä kohteessa.

Ryhmärakennuttamisen tapoja on voitu soveltaa myös muilla kuin erityisesti siihen varatuilla tonteilla.

Lähde: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Ylläs on Lappia parhaimmillaan – loistavia rinteitä, kilometreittäin latuja ja yllin kyllin luonnonrauhaa. Ylläksen hiihtokeskuksen muodostavat molemmin puolin Yllästunturia sijaitsevat Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylät, joiden välillä kulkee upea, vuonna 2005 valmistunut Maisematie. Kylät yhdistyvät tavallaan myös tunturin huipulla, sillä kulkemalla hissillä Ylläksen huipulle voi lasketella alas haluamalleen puolelle. Vaikka kylien nimet saattavat tuottaa suomea osaamattomille melkoisia ääntämisvaikeuksia, kumpikin tarjoaa varmasti viihtyisiä lomakokemuksia.

Kaupunkielämään tottuneelle Ylläs saattaa olla yllättäväkin raikas kokemus. ”Ylläksessä parasta on luonto ja harrastusmahdollisuudet. Ilmanpuhtaudesta on tehty mittauksia, ja ilmeisesti se on puhtaimpia koko Euroopassa. Se kyllä näkyy ja tuntuu,“ kertoo Ylläsjärvellä asuva Riikka Soudunsaari. ”Parasta on luonto, mahdollisuus erämaaretkeilyyn, ihmisten aitous ja talvi. Ylläs on aito tunturi ilman liikaa kaupallisuutta,” komppaa Ylläksellä useampana talvena hiihdonopettajana työskennellyt Heini Jokinen.

Ylläksellä tekeminen tuskin loppuu kesken

Ylläkselle tullaan harrastamaan. Hiihtolatuja riittää yli 330 kilometriä, joten yhden loman aikana ei välttämättä tarvitse samaa latua kahta kertaa hiihtää. Rinteitä on 63, joten niissäkin riittää sahaamista. Sekä rinteissä että hiihtolatujen varrella on runsaasti taukotupia, joissa voi nauttia vaikkapa kuksallisen lämmintä mehua. Talvella muita suosittuja lajeja ovat moottorikelkkailu, lumikenkäily ja erilaiset safarit. Kesällä puolestaan maastopyöräillään, keilataan, patikoidaan ja frisbeegolfataan. Järjestetäänpä Ylläsjärvellä kesäisin jopa Ylläsjärven Regatta -purjehduskilpailu. Tapahtumien määrä juuri kesäisin on ollut viime vuosina kasvussa.

Kenelle Ylläs sopii?

Kenelle Ylläs sitten parhaiten sopii? -Käytännössä kaikille. ”Kaikille löytyy palveluita. Viime vuosina palveluita on lisätty myös koiraperheille, joille löytyy ihan mukavasti majoitusta ja ulkoilureittejä,” Soudunsaari kehaisee. Jokinen on hieman täsmällisempi: ”Säät on usein karut, siitä pitää osata nauttia. Ei katso ikää tai siviilisäätyä vaan asennetta.” Sydäntalvella pakkanen huiteleekin usein 20 asteen tuntumassa, tosin ylempänä tunturissa pakkasta on usein hieman vähemmän kuin alhaalla kylissä.

Ravintoloita ja majoitusvaihtoehtoja riittää jokaiseen makuun. Hotelleja on tunturin molemmin puolin, ja niiden paras puoli on rinteiden läheisyys. Mökkejä on siroteltu ympäri tunturia, ja niistä löytyy sekä melkoisia lompsalinnoja että pienempiä ja kodikkaampia vaihtoehtoja.

Ylläsjärven puolella kiinnostava vaihtoehto ovat myös aivan rinteen juurella sijaitsevat Ylläs Chalet -huoneistot, joita on sekä myynnissä että vuokrattavana. Äkäslompoloa puoltaa palveluiden saatavuus, sillä esimerkiksi isommat ruokakaupat ovat kävelymatkan päässä.

Ylläksen yöelämä

Ylläksen yöelämä ansaitsee myös erikoismaininnan. Lappilaista huumorintajua huokuvan Bar Kaapin edestä löydät yleensä parkkeerattuna Napapiirin Sankarit -elokuvasta tutun keltaisen Ford Sierran, rekisteritunnukseltaan TIS-51. Äkäslompolon puolella leppoisaa pubitunnelmaa tarjoaa esimerkiksi Selvä Pyy, railakkaampaa menoa on luvassa Pirtukirkon ja Riemuliiterin monodiskoissa. Loppuillasta nokka osoittaa usein kohti Ravintola Taigaa, jonka yökerhossa järjestetään paljon keikkoja.

Entä mitä kannattaa ottaa huomioon, jos harkitsee loma-asunnon hankkimista Ylläkseltä? ”No ainakin se, että jos tulee tänne kaupungista, niin kaikkia palveluitahan ei sitten ole joka nurkassa. Ruokaa kyllä saa kaupasta, mutta muut jutut pitää hoitaa joko Kolarissa tai lähimmässä kaupungissa Rovaniemellä,” Soudunsaari kertoo. Ja kun nyt puhe kerran tuli ruokakauppoihin, mainittakoon että Äkäslompolossa sijaitsee kenties Suomen ja erityisesti somen kuuluisin ruokakauppa eli Jounin Kauppa.

 

Perinteisesti helmikuussa eteläinen Suomi hiljenee, kun taas Lapissa laitetaan suksella koreasti. Sopivan laskettelukohteen ja loma-asunnon löytämiseen kannattaa kuitenkin panostaa aikaa. Esittelemme suosituimpia Lapin kohteita ja kerromme, mihin loma-asunnon valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota – olipa hakusessa sitten se unelmien hirsimökki tai moderni kerrostaloasunto hiihtoladun kupeessa.

Huomioi nämä neljä asiaa, jos olet ostamassa loma-asuntoa Lapista

Kuljetus

Lapissa etäisyydet ovat tunnetusti pitkiä. Helsingistä onkin suurin piirtein yhtä pitkä matka Ivaloon kuin Berliiniinkin. Kannattaa siis hieman tutkia, mikä on kätevin tapa kulkea tunturiin. Useimpiin laskettelukeskuksiin voi kulkea myös ilman omaa autoa, vaikka autoilu toki helpottaakin liikkumista ja palveluiden käyttöä. Lentämällä pääsee Ivaloon (Saariselkä), Kittilään (Levi ja Ylläs), Kuusamoon (Ruka) ja Rovaniemelle. Rautateitä pitkin esimerkiksi Kemijärvelle (Pyhätunturi), Kolariin (Ylläs ja Levi) ja Rovaniemelle. Jos suunnittelee liikkuvansa ilman omaa autoa, kannattaa valita yösija mahdollisimman läheltä rinteitä, latuja ja kauppoja.

Harrastukset

Vaikka laskettelu ja hiihto ovatkin tuntureiden vetonaulat, tunturit tarjoavat nykyään erittäin monipuoliset mahdollisuudet erinäisten lajien harrastamiseen – ympäri vuoden. Lumikenkäily, husky- ja poroajelut, moottorikelkkailu, vaellus ja maastopyöräily ovat tyypillisiä harrastuksia, joihin häikäisevät tunturimaisemat tuovat oman mausteensa. Myös rentoutuminen onnistuu, esimerkiksi kylpylöissä, jollainen löytyy niin Leviltä, Rukalta, Saariselältä kuin Ylläkseltäkin. Omaa rauhaa ja luonnonläheisyyttä kaipaavien kannattaa kuitenkin valita kohteeksi esimerkiksi kansallispuiston alueella sijaitseva Pallas.

Palvelut

Varsinkin viikon reissua pidempiä aikoja Lapissa viettävien kannattaa huomioida, että palvelujen saatavuus saattaa poiketa totutusta. Vaikka tunturikeskuksissa tyypillisesti ruokakauppoja löytyykin, niin moni hoitaa isommat ja eksoottisemmat ostokset esimerkiksi menomatkalla Rovaniemellä – tai vaikka Ruotsin puolella.  Pakkaseen ja pyryyn sopivan vaatetuksen täydentäminen on melko helppoa, sillä ulkoiluvaatteita ja -varusteita myyviä kauppoja löytyy käytännössä joka tunturista.

Katto pään päälle

Vaikka oma hirsimökki onkin usean unelma, sen ylläpito ei välttämättä sovi kaikille. Nykyään onneksi valikoimaa löytyy laidasta laitaan – erämaatuvasta kerrostaloasuntoon. Tuntureissa rakennuskanta on usein uutta,  joten moderneista mukavuuksista ei tarvitse tinkiä – ellei sitten etsi juuri askeettisempaa vaihtoehtoa. Pienoinen rakennusbuumi on myös tuonut markkinoille mukavasti uutta tarjontaa ja oman tunturiunelman omistajaksi voi päästä yllättävänkin edullisesti. Kokeile esimerkiksi vuokraamalla, kummasta pidät enemmän: mökin tunnelmasta vai kerrostalon vaivattomuudesta.

 

Myynnissä olevia taloja ja loma-asuntoja Lapista Oikotie Asunnoissa.

Saksalainen valmistalovalmistaja Baufritz on ekotalon pioneeri jo vuodesta 1896. Yrityksen valmistamat talot täyttävät kaikki korkeimmat terveellisyyskriteerit Euroopassa. 

Baufritz kehitti yhdessä muotoilija Alfredo Häberlin kanssa tulevaisuuden talon nimeltä Haussicht. Muotoilija Häberli on suomalaisillekin tuttu Iittalalle suunnitteleman upean Essence-viinilasisarjan kautta. Taloprojektiin osallistui myös arkkitehti Stephan Rehm, jonka mukaan he halusivat Häberlin kanssa ylittää rajoja, tutkia uusia menetelmiä ja materiaaleja. Voisi luulla että ekologinen talo on pieni, matala ja vaatimaton. Haussicht talo on upea huvila, jota katsellessa ekogisuus ei tule ensimmäisenä mieleen. Sitä talo kaikkien sertifikaattien mukaan kuitenkin on.

 

Talon kehitysprojekti lähti liikkeelle siitä, että Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramer ja muotoilija Alfredo Häberli esittivät kysymyksen: miten ihmiset haluavat asua tulevaisuudessa?

 

Haussicht-talo on vastaus siihen kysymykseen.

 

Haussicht-talo luo puusta rakennetulle ekologiselle ja terveelliselle omakotitalolle aivan uuden ulottuvuuden.

 

Talo on rakennettu tehtaalla ekologisesti valmistetuista puuelementeistä.

 

Rakennus koostuu kahdesta osasta.

 

Pienempi osa on yhdistetty päärakennukseen toisen kerroksen terassilta kulkevan sillan kautta. Pienempään talon osaan sisältyy keittiö ja märkätilat joten se soveltuu hyvin perheen nuorison, isovanhempien tai vieraiden asuinpaikaksi.

 

Haussicht-talon muoto muistuttaa venettä, josta tulee useimmille mielleyhtymä puurakentamiseen.

 

Taloon kuuluu runsaasti terassitilaa, johon puumateriaali tuo lämpöisen tunnelman.

 

Puumateriaali esiintyy talon viimeistelyssä mielenkiintoisella uudenlaisella tavalla.

 

Talon ulko-ovi tuo myös mieleen laivan.

 

Talon pilkullinen julkisivu

 

näyttää sisältä katsottuna tällaiselta. Pienistä rei'istä pääsee sisätilaan kivasti luonnonvaloa. Tulevaisuuden talossa on paikka myös suomalaisille huonekaluklassikoille kuten Alvar Aallon suunnittelemalle tarjoiluvaunulle.

 

Haussicht-talossa on käytetty vaan uusiutuvaa energiaa. Aurinko on rakennuksen suurin energiatuottaja kuten näkyy talon katolle sijoitetuista aurinkokennoista.

 

Sisätilojen viimeistelyssä näkyy myös upea puumateriaalia.

 

Kaikkia talossa käytettävien viimeistelymateriaalien terveysvaikutus- ominaisuuksia testattiin tarkkaan. Joidenkin materiaalien sijaan tuli suunnitelijan löytää muu vaihtoehto, koska ensimmäinen valinta ei osoittautunut asumisen kannalta terveelliseksi.

 

Kun makuuhuoneet yleensä sijoittuvat talossa toiseen ja olohuone keittiöineen alimpaan kerrokseen niin Haussicht-talossa on toisinpäin.

 

Päämakuuhuonetta vastapäätä sijoittuu mukava viihtyisä oleskelualue, jonka lattiasta nouseva „saareke“ sisältää kylpyaltaan.

 

Allasta vastapäätä sijaitsevat kylpytilat.

 

Käytävätila talon ensimmäisessä kerroksessa.

 

Keittiö ja olohuone löytyvät talon toisesta kerroksesta.

 

Eritasopintainen olohuone muistuttaa orgaanisuudessaan maastoa, mutta samalla siinä on myös jotain avaruusmaista.

 

Kirjavalla porrasmaisella sohvalla voi vaihtaa mukavasti asentoja ja kääntyä valitsemaasi suuntaan – joko mediaseinän, lähistöllä olevan kaverin tai ikkunasta avautuvaan maisemaan päin.

 

Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramerin mukaan ihmiset ihmettelevät talon nähdessään, että kyseessä on ekotalo luulleen sen olevan pidemminkin hightech -talon. Ihmiset kysyvät myös, että miksi talo on niin iso? Alfredo Häberlin mukaan ekologisuus ei ole kiinni neliömetreistä vaan ajattelutavasta. Haussicht-talon konseptia voi toteuttaa myös pienemmässä skaalassa.