Rakentajien ja sisustajien kesän kohokohta on vihdoin avoinna yleisölle. Seinäjoella 43 näyttelykohdetta odottaa vierailijoita.

Messualueella Pruukinrannassa on paljon mielenkiintoisia ja kauniita koteja. Rakennus- ja sisustustyylit ovat sopivan vaihtelevia ja jokaiselle messukävijälle löytyy ideoita ja inspiraatiota näistä taloista ja pihoista.

Tänä vuonna näkyi paljon mustaa; talojen ulkovärinä, sisällä yksityiskohdissa ja keittiön värityksessä. Luonnonmateriaalit ovat edelleen vahvasti esillä pintoina ja huonekaluissa. Erilaisia puupaneeleja oli myös useissa kohteissa. Värejä ja kuoseja käytetään entistä enemmän kalusteissa, tekstiileissä, tapeteissa ja laatoissa.

Monista upeista kodeista toimitus valitsi kymmenen kotia, joita kannattaa käydä ihastelemassa myös paikan päällä messuilla (kuten muitakin kohteita). Seinäjoen asuntomessut 8.7.-7.8.2016.

 

Kotola, kohde 5

Koti, jossa pääosassa on puu niin rakennus- ja viimeistelymateriaalina sekä huonekaluissa. Minimalistinen ja kodikas sisustus.

 

Riihi, kohde 20

Hirsitalo, joka on hyvin moderni arkkitehtuuriltaan. Puu näkyy voimakkaasti myös sisällä. Yksi messujen kauneimmista lastenhuoneista.

 

Seinäjoen Tulikivi Koti Pentik, kohde 22

Pääosin Pentikin tuotteilla sisustettu koti. Kohteessa on käytetty värejä, tapetteja ja tekstiilejä luomaan lämminhenkinen sisustus.

 

Pohjanmaa, kohde 24

Pohjalaiset perinteet ja nykyaika kohtaavat Helena Karihtalan sisustamassa kohteessa. Kauniit mustat yksityiskohdat ovat näyttävät ja harkitusti sekoitteleva sisustus tekee kokonaisuudesta viihtyisän.

 

Cubo, kohde 25

Funkkistyyliin rakennettu moderni ja ihastuttava mustavalkoinen koti, jossa harkitut väriläiskät tuovat oman lisämausteensa sisustukseen. 

 

Passiivikivitalojen Kosteusturvakoti, kohde 26

Yllätyksellinen koti, jossa kodikkuus ja ylellisuus yhdistyvät mutkattomasti. Värejä, kuoseja ja upea tinakatto vanhempien makuuhuoneessa.

 

Hartmankoti Ruutu, kohde 30

Vaalea koti, jossa on ajaton ja selkeä sisustus. Lastenhuoneissa leikitellään hieman enemmän tapeteilla ja väreillä.

 

Talo Koskela, kohde 34

Arkkitehtonisesti kaunis puutalo, jossa Ulla Koskisen suunnittelema skandinaavisen harmoninen ja hillitty sisustus. Vaaleita sävyjä ja luonnonmateriaaleja. Yhteistyössä Woodnotesin kanssa.  

 

Kaarna, kohde 38

Tea-Mariia Pyykösen sisustama kohde, jonka suunnittelussa on huomioitu kirjojen ystävät. Nykyaikainen koti, jonka makuuhuoneissa on omat sävymaailmansa.  

 

Lumimustikka, kohde 41

Koti, jossa arvostetaan käytännöllisyyttä ja kauneutta. Kiintokalusteet on tehty käsityönä. Oleskelutilassa on näyttävä Juusto-valoseinä.

Koti on elämän tärkeimpiä asioita ja siihen liittyy paljon tunteita sekä haaveita tulevasta. Toiveet ja vaatimukset asumisen suhteen muuttuvat ajan myötä mutta pysyvää on se, että kodin pitää aina tuntua omalta. Haluatko sinä vaikuttaa siihen, millaisia koteja Skanska toteuttaa? Tule mukaan Kotipaneeliin!

Asuinrakennuksen suunnittelu on monimutkainen kokonaisuus ja onnistunut lopputulos vaatii eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Yksi Suomen johtavista rakennuttajista Skanska haluaa suunnitella ja rakentaa asuinympäristöjä ja koteja, joissa viihdytään.

 

Yrityksen arvot ovat kaiken toiminnan perusta ja ohjaavat myös asuntojen suunnittelua. Vastuullisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Skanska suunnittelee ja toteuttaa ympäristötehokkaita ratkaisuja, jotta sekä ihmiset että ympäristö voivat tulevaisuudessakin hyvin. Kunnioittava ja avoin kulttuuri edesauttaa yhteistyötä ja keskustelua asiakkaiden, kumppaneiden ja yhteisöjen kanssa. Jatkuva kehitys johtaa myös parempaan laatuun ja innovaatioihin.

 

Asumisen tulevaisuus asettaa haasteita ja mahdollisuuksia asuntosuunnittelulle. Arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit miettivät asumismuotojen variaatioita, asunnon muunneltavuutta eri elämäntilanteissa, yksilöllisyyttä ja vaatimustason kasvua laadun ja sijainnin suhteen. Tilojen taitava mitoitus on aina hyvän suunnittelun lähtökohtana, sillä se on asumismukavuuden kulmakiviä. Asukkaat arvostavat elämisen helppoutta ja joustavuutta.

 

Osana suunnitteluprosessia Skanska on perustanut Kotipaneelin, joka on kehittäjäryhmä asumiseen liittyvistä asioista kiinnostuneille henkilöille. Kotipanelistit kertovat ja kehittelevät ideoitaan asumisen eri teemoista ja Skanskan asiakaskokemustiimi valjastaa tulokset eteenpäin tuotekehityksen käyttöön. Näin pystytään entistä paremmin vastaamaan asumisen toiveiden ja tarpeiden muutoksiin.

 

 

Haluaisitko sinä vaikuttaa siihen millaisia uusia koteja Skanska toteuttaa?

Skanska ylläpitää jatkuvaa keskustelua asumisen liittyvistä toiveista ja tarpeista ennakkoluulottomasti ja asiakkaita kuunnellen. Liity jäseneksi Skanskan Kotipaneeliin ja pääset kertomaan mielipiteesi sekä kuulemaan muiden ajatuksia hyvään asumiseen liittyvistä aiheista.

 

 

Jos sinua kiinnostavat laadukas ja viihtyisä asuminen sekä kodin arkea parantavat ratkaisut, ilmoittaudu Kotipaneelin tästä linkistä

 

Kaikkien 22.9.-9.10.2016 välisenä aikana Kotipaneeliin liittyneiden uusien jäsenien kesken arvotaan 5 kpl Presentcard-lahjakortteja (arvo 50€ /kpl). Lue täältä arvonnan säännöt.  

 

Lue lisää: Skanska Kodit, Kotipaneeli

 

Kaksin asuville riittää hyvin 60 tai 80 neliötä, kuten eläkkeellä oleville Carita ja Rolf Oksaselle Porvoossa.

Pariskunta on totutellut asumaan pikkutalossa nyt puoli vuotta. Carita Oksanen, 67, ja Rolf Oksanen, 75, muuttivat 120 neliön omakotitalosta 80-neliöiseen pikkutaloon Porvoon Alkrogiin. Ympärillä on riveissä parikymmentä 62 tai 80 neliön pikkutaloa samalla tontilla.

”On mukavaa, kun näkee leikkiviä lapsia ja naapureita pihalla”, sanoo päiväkodissa työskennellyt Carita Oksanen.

Vaikka talot on sijoiteltu tiivisti, oma rauha on taattu.

Naapuritalo on vain muutaman metrin päässä, mutta siinä ei ole yhtään ikkunaa Oksasten suuntaan.

Heidän talonsa toisessa päädyssäkään ei ole ikkunoita.

”Nautimme, kun katselemme olohuoneesta puistoon. Sen laitaan lapset saavat tänä kesänä Angry Birds -leikkikentän”, Carita Oksanen iloitsee.

Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.
Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.

Vielä viime kesänä Oksaset asuivat isossa omakotitalossa. Tontti oli peräti hehtaarin kokoinen, ja siellä sijaitsi myös toinen, 50 neliön alatalo. Sen he rakensivat ensin poikiensa askarteluhuoneeksi, mutta muuttivat sen myöhemmin asunnoksi.

Uudessa talossa makuuhuoneita on kaksi: toinen Oksasille ja toinen lapsenlapsille.

Olotuvan yhdellä seinällä on saarekekeittiö liikuteltavine pöytätasoineen.

Carita Oksasen mielestä keittiö toimii paremmin kuin vanhassa talossa, jossa hän leipoi ruokapöydän päällä.

Sauna, yhdistetty suihkuhuone ja wc-tila vaikuttaa pariskunnan mielestä hieman huonosti suunnitellulta ja ahtaalta. Suihkuun ei pääsisi pyörätuolissa.

Pyykkikone ja siivoustarvikkeet ovat eteisen liukuvien peiliovien takana. Alun perin talon rakentaja Sisco Tec ei ollut varustanut kaappeja ovilla.

”Kun tuli sisään, ensimmäiseksi näki avoimen siivouskomeron. Monet valittivat, ja saimme liukuovet,” Carita Oksanen muistelee.

Eteisestä aukeaa ovi pikkuvarastoon, josta käsitöistä pitävä rouva aikoo tehdä itselleen ompeluhuoneen.

Pikkutaloon pari hakeutui, koska hehtaarin tontilla oli liikaa ruohonleikkausta ja kahdessa talossa liian paljon siivottavia neliöitä.

”Vaikka molempien terveys vähän reistailee, kerrostalokaan ei vielä tuntunut sopivalta vaihtoehdolta”, Carita Oksanen kertoo.

Päätös oli helppo, koska heidän poikansa Sebastian Oksanen osti vanhan kodin. Pariskunta on iloinen, että heidän rakentamansa talo jäi suvulle, ja sinne pääsee vielä käymään.

Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.
Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.

Pikkutalot ovat kiinnostaneet mukaan erityisesti kuusikymppisiä pariskuntia, mutta myös lapsiperheitä, kertoo Sisco Tecin toimitusjohtaja Lauri Halminen.

”Monet toivovat asumiselta helppoutta. Työtä on mökillä, ja golfkentällekin pitäisi ehtiä. Ympärille halutaan myös ihmisiä”, Halminen luettelee pikkutalojen suosion syitä.

Sipoon pikkutalojen neliöhinta noin 3 000 euroa. Seuraava samantyyppinen pikkutalojen rykelmä on tulossa Sipoon Söderkullaan.

Alle sadan neliön talojen kova kysyntä on tullut yllätyksenä talotehtaille siitäkin huolimatta, että moni suomalainen asuu yksin tai kaksin. Yksin eläviäkin on jo miljoona.

Poikkeuksellisen kauan kestänyt taantuma saanut omakotitalosta haaveilevat varovaisiksi, eikä isoja lainoja haluta ottaa.

Tämä näkyy myyntitilastoissa: vuonna 2006 rakennettiin 16 000 perinteistä omakotitaloa, viime vuonna enää 6 000. Niistä 70–80 prosenttia ostettiin muuttovalmiina.

”Silti omakotitalo on halutuin asumismuoto, ja monelle tuntuu riittävän nyt 70–80 neliötä, vähemmänkin. Koska lämmitettäviä neliöitä on kohtuumäärä, asumiskustannuksetkaan eivät nouse korkeiksi,” kertoo Kastelli-talojen toimitusjohtaja Jukka Vaaramo.

Sama tuntuma on Jukka-talojen toimitusjohtaja Mikko Tahkolalla.

”Viime vuonna pikkutaloista tuli kyselyjä entistä enemmän, ja trendi näyttäisi voimistuvan.”

Jukka-talot esittelee 32 neliön minitalon Seinäjoen asuntomessuilla.

Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit
Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit

Myös pienten tonttien kysyntä on uusi ilmiö kaavoituksesta vastaaville kunnille. ”Trendiä ei ole voinut ennakoida. Asemakaavat on tehty silloin, kun oli tapana rakentaa suuria omakotitaloja isoille tonteille”, kertoo Porvoon kaupungin rakennustarkastaja Jaakko Niemi.

Ongelmaa yritetään ratkoa täydennysrakentamisella pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vantaan rakennusvalvontavirasto selvitti kymmenellä vanhalla omakotitontilla Vapaalassa, montako uutta rakennuspaikkaa voisi löytyä. ”Peräti 19 uutta paikkaa löytyi!” kertoo virastopäällikkö Pekka Virkamäki.

Virkamiehet kehittelivät erilaisia malleja, miten isoille tonteille voitaisiin lisärakentaa yksi tai kaksi pikkutaloa. Suunnitelmat skannataan 3d-virtuaalimalliksi kaupungin maastokartalle vuodenvaihteeseen mennessä.

”Sitten kaikki, myös naapurit pääsevät katsomaan 3d-laseilla, miltä uusi rakennus näyttäisi tontilla ja miten se näkyisi lähitaloista”, Virkamäki kertoo.

Vantaa haluaa edistää urbaania pientaloasumista antamalla hieman lisää rakennusoikeutta rakennustarkastuksen yhteydessä. Jos neliötä ollaan vailla enemmän, tehdään poikkeamispäätöksiä.

Virkamäki arvioi, että tulevaisuudessa löytyy tuhansia, ellei jopa kymmenentuhatta uutta rakennuspaikkaa. Ensi vuoden tavoitteena on sata uutta rakennuspaikkaa jo tiedossa olevien kolmen sadan lisäksi.

Myös Espoo tutkii, miten 1970- ja 1980-luvuilla kaavoitetuille omakotitonteille on mahdollista rakentaa lisää. ”Pelkästään Friisilässä ja Nöykkiössä lähellä Finnoon metroasemaa on noin 400 tonttia, joissa on yli 100 neliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta asemakaavoissa,”, arvioi arkkitehti Matti Liukkonen yleiskaavayksiköstä.

Muualta kaupungista löytyy yli 5 000 tonttia, joihin voisi rakentaa lisää. Liukkonen korostaa, että tiivistämisestä keskustellaan asukkaiden kanssa. ”Se perustuu vapaaehtoisuuteen.”

Helsingin omakotialueista on tonttien rakennusoikeudesta käyttämättä jopa viidennes. ”Kun perikunta saa kiinteistön, kannattaa tutkia, voiko tontin lohkoa kahtia ja voiko poikkeamispäätöksellä saada lisää rakennusoikeutta”, neuvoo toimistopäällikkö Tuomas Eskola kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Porvoon Alkrogin alueellakin pikkutontit olivat loppuneet, kun Sisco Tec alkoi suunnitella pieniä omakotitaloja. Kaupunki ohjasi yhtiön rakentamaan asuntoyhtiön alun perin kaksikerroksisille asuinrakennuksille tarkoitetulle tontille.

”Onneksemme pääsimme lähemmäksi keskustaan. Matkaa on vain runsas kolme kilometriä. Kauppa, apteekki ja muut palvelut ovat vielä lähempänä, kävelymatkan päässä”, Carita Oksanen iloitsee.

 

Myynnissä olevia taloja Porvoossa Oikotie Asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isojen talovalmistajien muuttovalmiin paketin saa 89 000–160 000 eurolla

Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo
Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo

Jukkatalon E67-10

Koko: Rakennusala 67 m2, kerrosala 79 m2

Ulkonäkö: Kolme vaihtoehtoa: yksi muistuttaa kutistettua rintamiestaloa, toinen tasakattoista noppaa, kolmas vinokattoinen vaikuttaa parhaimmalta.

Hyvää:

Vaatehuoneesta voi tehdä vessan.

Huonoa:

Putkimainen eteinen vie tilaa.

Ulkoterassi toisi lisää avaruutta.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot
Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot

Kastelli-talojen Cubic 

Koko: Rakennusala 49 m2, kerrosala 61 m2.

Kaksi huonetta, kylpyhuone sekä tekninen tila, joka toimii myös varastona.

Ulkonäkö: Moderni.

Hyvää:

Sisälle tullaan tyylikkään, suojaisan katoksen kautta.

Huoneet tavallista korkeampia.

Olokeittiön isot ikkunat tuovat valoa.

Asunto laajenee isolle terassille.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot
Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot

Jetta-Talon Kaarna 58 

Koko: Rakennusala 58 m2

Ulkonäkö: Vinokatto tekee rakennuksesta hieman kömpelön näköisen.

Hyvää:

Sisälle tullaan suoraan tilavan oloiseen tupakeittiöön, josta suuret ikkunat avautuvat kahteen suuntaan. Makuuhuoneessa liukuovi.

Kahdeksan neliön työhuone on kätevä.

Muuttovalmis talopaketti: 130 000–160 000 euroa riippuen rakennuspaikasta ja paikkakunnasta

Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo
Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo

Kannustalon Lato 

Koko: 57,2 m2, rakennusala 70,5 m2. Kaksi huonetta, keittiö, kylpyhuone, ei saunaa, varaston voi muuttaa löylyhuoneeksi.

Ulkonäkö: Yksinkertaisen tyylikäs, hyvät mittasuhteet.

Hyvää:

Selkeä pohjaratkaisu.

Olohuoneen jatkona koko talon pituinen terassi

Muuttovalmis talopaketti: 141 180 euroa

Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot
Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot

Teijo-Talojen Lotta 

Koko: 48 m2. Tupakeittiö, makuuhuone, jonka yhteydessä kolmen neliön vaatehuone ja kylpyhuone

Ulkonäkö: Muistuttaa mummonmökkiä.

Hyvää:

Tupakeittiöstä avautuu näkymiä kolmeen suuntaan.

Huonoa:

Ulkoa tullaan suoraan sisätiloihin, talvella lämpöä menee hukkaan.

Sisätilat eivät jatku terassilla.

Muuttovalmis talopaketti: 89 000 euroa

Saimaan rannalla metsän suojassa piilee upea puurakennus – Villa Riviera. Kyseessä on lappeenrantalaisen avioparin Pirjo sekä Ilpo Karhun kesäkoti jonka projekti lähti liikkeelle siitä, kun kansainvälisessä yritystoiminnassa mukana ollut Pirjo oli äsken myynyt yrityksensä ja pari pohdiskeli, mihin rahat sijoittaa. Perhetuttu suositteli pariskuntaa tutustumaan arkkitehti Olavi Koposen töihin. Karhut pitivät näkemästään ja pian arkkitehtiin otettiin talon tilaamisen merkeissä yhteyttä.

Olavi Koponen, joka on jo pari viimeistä vuotta asunut kaakkois-Alpeilla Grenoblen kaupungissa, on kansainvälisesti tunnettu erikoisista puurakenteisista omakotitaloistaan. Osittain jo Alpeilla asuessaan Koponen suunnitteli Karhujen kesäkodin, jota arkkitehti itse pitää yhdeksi parhaimmista piirtämistään taloista.

Villa Riviera kuten monet Koposen piirtämät puutalot valmistui käsityönä, joka edellyttää taitavaa rakentajaa. Arkkitehdin vakiorakentaja Risto Karjalainen vapautui juuri sopivaksi ajaksi edellisestä kohteesta aloittaakseen Villa Rivieran rakentamisen.

Pirjo ja Ilpo olivat arkkitehdin kanssa heti alussa samaa mieltä siitä, että rakennuksessa pitäisi olla paljon lasia – tontti kun on niin luonnonkaunis. Koposen näkemyksen mukaisesti pitäisi talossa viipyminen olla kuin vehreän puun alla istuminen – mihin tahansa suuntaan katsoessaan näkee kaunista maastoa. Villa Rivieran materiaalit ovat puu, kivi ja lasi. Tila kulkee rakennuksessa vapaasti – seiniä on vähän ja näkymät huoneesta toiseen mahdollisimman avonaisia. Lämmitettävää tilaa on kesähuvilassa 170 m2 jonka lisäksi 250 m2 terassitilaa.

Kaksikerroksinen rakennus jakautuu kahdeksi osaksi joita puolittaa puinen talosta alas järven rantaan kulkeva kulkuväylä. Villa Rivieran eri sivuista löytyy sekä avonaisia että katettuja terasseja. Terassien sekä päärakennuksen väliin jää kolme puutarhaa, jotka eivät edellytä sen kummempaa huoltoa vaan kasvit kasvavat siellä itsenäisesti kuten vapaassa luonnoss