Ylivoimaisesti suosituin asumismuoto on omistusasuminen. Omistusasunnoissa asui vuoden 2015 lopussa kaksi kolmasosaa suomalaisista asuntokunnista. Vuokra-asujien osuus oli vastaavasti vajaa kolmannes.

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus todella merkittävästi. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, asui vuokralla 70 %. Vanhimman henkilön ollessa 30-44-vuotias, asui vuokra-asunnoissa enää 30 % asuntokunnista.  Yli 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 21 %. Suomalaisten asuntokuntien keskikoko vuonna 2015 oli 2,04 henkilöä.

Suomessa on kaikkiaan n. 2,6 miljoonaa asuntokuntaa. Näistä 42 % on yhden henkilön talouksia.
Kahden henkilön talouksia on 33 %, kolmen  henkilön 11 % ja yli neljän henkilön talouksia 14 %.

Omakotitalot säilyttävät suosionsa

Omakotitalossa asuminen on edelleen talotyyppien mukaan tarkasteltaessa Suomen suosituin asumismuoto. Kaikista suomalaisista hieman yli puolet asuu omakotitalossa tai paritalossa. Kerrostaloissa asui reilu kolmannes suomalaisista. Rivitaloasuminen on selvästi luultua harvinaisempaa. Vain reilu kymmenesosa suomalaisista asuu rivitaloasunnoissa.

Talotyyppikohtaisessa asumisessa on toki merkittäviä alueellisia eroja. Onhan selvää, että tiheästi asutuilla kaupunkialueilla kerrostaloasuminen on selvästi yleisin asumismuoto. Toisaalta haja-asutusalueilla taas omakotiasuminen on käytännössä ainoa asumismuoto.

Melko tilavasti asutaan

Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden oli kaikkien asuntokuntien kohdalla 39,6 m² henkilöä kohden. Suurimmillaan pinta-ala henkilöä kohden on yhden hengen asuntokunnissa (59,1 m²).  Asuntokunnan koon kasvaessa pinta-ala henkilöä kohden luonnollisesti laskee, mutta neljän henkilön asuntokunnissakin tilaa on lähes 30 m² henkilöä kohden. Neljän hengen asuntokunnan asunnon keskikoko maassamme on n. 114 m².

Kuitenkin n.  10 %  suomalaisista asui ahtaasti vuoden 2015 lopussa. Ahtaasti asuvaksi katsotaan asuntokunta, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti.  Yleisintä ahtaasti asuminen on lapsiasuntokunnissa erityisesti suurissa kaupungeissa. Lapsiasuntokunnista peräti  74 % asuu ahtaasti.
Ahtaasti asuminen on kasvanut erityisesti vieraskielisten asuntokunnissa.

Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT), Asunnot ja asuinolot verkkojulkaisu

Koti on elämän tärkeimpiä asioita ja siihen liittyy paljon tunteita sekä haaveita tulevasta. Toiveet ja vaatimukset asumisen suhteen muuttuvat ajan myötä mutta pysyvää on se, että kodin pitää aina tuntua omalta. Haluatko sinä vaikuttaa siihen, millaisia koteja Skanska toteuttaa? Tule mukaan Kotipaneeliin!

Asuinrakennuksen suunnittelu on monimutkainen kokonaisuus ja onnistunut lopputulos vaatii eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Yksi Suomen johtavista rakennuttajista Skanska haluaa suunnitella ja rakentaa asuinympäristöjä ja koteja, joissa viihdytään.

 

Yrityksen arvot ovat kaiken toiminnan perusta ja ohjaavat myös asuntojen suunnittelua. Vastuullisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Skanska suunnittelee ja toteuttaa ympäristötehokkaita ratkaisuja, jotta sekä ihmiset että ympäristö voivat tulevaisuudessakin hyvin. Kunnioittava ja avoin kulttuuri edesauttaa yhteistyötä ja keskustelua asiakkaiden, kumppaneiden ja yhteisöjen kanssa. Jatkuva kehitys johtaa myös parempaan laatuun ja innovaatioihin.

 

Asumisen tulevaisuus asettaa haasteita ja mahdollisuuksia asuntosuunnittelulle. Arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit miettivät asumismuotojen variaatioita, asunnon muunneltavuutta eri elämäntilanteissa, yksilöllisyyttä ja vaatimustason kasvua laadun ja sijainnin suhteen. Tilojen taitava mitoitus on aina hyvän suunnittelun lähtökohtana, sillä se on asumismukavuuden kulmakiviä. Asukkaat arvostavat elämisen helppoutta ja joustavuutta.

 

Osana suunnitteluprosessia Skanska on perustanut Kotipaneelin, joka on kehittäjäryhmä asumiseen liittyvistä asioista kiinnostuneille henkilöille. Kotipanelistit kertovat ja kehittelevät ideoitaan asumisen eri teemoista ja Skanskan asiakaskokemustiimi valjastaa tulokset eteenpäin tuotekehityksen käyttöön. Näin pystytään entistä paremmin vastaamaan asumisen toiveiden ja tarpeiden muutoksiin.

 

 

Haluaisitko sinä vaikuttaa siihen millaisia uusia koteja Skanska toteuttaa?

Skanska ylläpitää jatkuvaa keskustelua asumisen liittyvistä toiveista ja tarpeista ennakkoluulottomasti ja asiakkaita kuunnellen. Liity jäseneksi Skanskan Kotipaneeliin ja pääset kertomaan mielipiteesi sekä kuulemaan muiden ajatuksia hyvään asumiseen liittyvistä aiheista.

 

 

Jos sinua kiinnostavat laadukas ja viihtyisä asuminen sekä kodin arkea parantavat ratkaisut, ilmoittaudu Kotipaneelin tästä linkistä

 

Kaikkien 22.9.-9.10.2016 välisenä aikana Kotipaneeliin liittyneiden uusien jäsenien kesken arvotaan 5 kpl Presentcard-lahjakortteja (arvo 50€ /kpl). Lue täältä arvonnan säännöt.  

 

Lue lisää: Skanska Kodit, Kotipaneeli

 

Vuonna 2010 yksiön Tampereella sai keskimäärin noin 86 000 eurolla. Vuonna 2015 vastaavasta yksiöstä joutui maksamaan noin 101 000 euroa. Vertailtaessa hintoja Helsingin hintoihin havaitaan, että vuonna 2010 Helsingistä sai yksiön vuonna 150 000 eurolla ja vuonna 2015 noin 180 000 eurolla. Hintaerot ovat valtavia.

Opiskelijoiden suosimista alueista voimakkainta yksiöiden hintojen nousu vuosien 2010 ja 2015 välillä on ollut Kissanmaan (35,0 %), keskustan (25.5 %) ja Kalevan (23,7 %) alueilla. Hervannassa (13,4 %) ja Amurissa (6,6 %) hintojen nousu on selvästi pienempää.   

Koko Tampereen alueella yksiöiden hinnat ovat nousseet vuosien 2010 ja 2015 välillä 17,6 %.

Vuosien 2007 ja 2015 välillä yksiöiden hinnat ovat nousseet Tampereella 36,9 %.

Opiskeluaikana voi kerryttää pesämunaa

Opiskelija-asuntojen saatavuus on vuodesta toiseen ollut melko rajallista ja opiskelija päätyy useimmiten hakemaan vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta. Vuokra-asunto on hyvä ja joustava ratkaisu opiskelijalle, mutta vuokramarkkinoiden tiukan tilanteen vuoksi usea perhe pohtii pienen asunnon ostoa. Tilastojen ja hintakehityksen ennusteiden valossa ostaminen on isoilla opiskelupaikkakunnilla edelleen hyvä ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelu

 

Myynnissä olevia yksiöitä Tampereelta löydät Oikotie Asunnoissa.

Vuokrattavissa olevia yksiöitä Tampereelta löydät Oikotie Asunnoissa.

 

Vuonna 2010 yksiön Turussa sai keskimäärin noin 76 000 eurolla. Vuonna 2015 vastaavasta yksiöstä joutui maksamaan noin 89 000 euroa. Vertailtaessa hintoja Helsingin hintoihin havaitaan, että vuonna 2010 Helsingistä sai yksiön vuonna 150.000 eurolla ja vuonna 2015 noin 180 000 eurolla. Hintaerot ovat valtavia.

Opiskelijoiden suosimista alueista voimakkainta yksiöiden hintojen nousu vuosien 2010 ja 2015 välillä on ollut Martin alueella (20,8 %) ja Nummen alueella (20,5%). Itäisen keskustan (16,6 %) ja Itäharju-Kupittaa alueella (20,5 %) hintojen nousu on ollut selvästi maltillisempaa.   

Koko Turun alueella yksiöiden hinnat ovat nousseet vuosien 2010 ja 2015 välillä 17 %.

Vuosien 2007 ja 2015 välillä yksiöiden hinnat ovat nousseet Turussa 34,2 %.

Opiskeluaikana voi kerryttää pesämunaa

Opiskelija-asuntojen saatavuus on vuodesta toiseen ollut melko rajallista ja opiskelija päätyy useimmiten hakemaan vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta. Vuokra-asunto on hyvä ja joustava ratkaisu opiskelijalle, mutta vuokramarkkinoiden tiukan tilanteen vuoksi usea perhe pohtii pienen asunnon ostoa. Tilastojen ja hintakehityksen ennusteiden valossa ostaminen on isoilla opiskelupaikkakunnilla edelleen hyvä ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelu

 

Myynnissä olevia yksiöitä Turusta löydät Oikotie Asunnoissa.

Vuokrattavissa olevia yksiöitä Turusta löydät Oikotie Asunnoissa.

 

Vuonna 2010 yksiön Rovaniemellä sai keskimäärin noin 56 000 eurolla. Vuonna 2015 vastaavasta yksiöstä joutui maksamaan noin 58 000 euroa.
Vertailtaessa hintoja Helsingin hintoihin havaitaan, että vuonna 2010 Helsingistä sai yksiön vuonna 150 000 eurolla ja vuonna 2015 noin 180 000 eurolla. Hintaerot ovat valtavia.

Opiskelijoiden suosimista alueista voimakkainta yksiöiden hintojen nousu vuosien 2010 ja 2015 välillä on ollut Rovaniemen Rantavitikassa (44,9 %). Vastaavasti Rovaniemen keskustan alueella hinnat ovat pysyneet liki samalla tasolla viiden vuoden ajan.

Koko Rovaniemen alueella hinnat ovat nousseet vuosien 2010 ja 2015 välillä vain 3,5 %.

Vuosien 2007 ja 2015 välillä yksiöiden hinnat ovat nousseet Rovaniemellä 11,1 %.

Opiskeluaikana voi kerryttää pesämunaa

Opiskelija-asuntojen saatavuus on vuodesta toiseen ollut melko rajallista ja opiskelija päätyy useimmiten hakemaan vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta. Vuokra-asunto on hyvä ja joustava ratkaisu opiskelijalle, mutta vuokramarkkinoiden tiukan tilanteen vuoksi usea perhe pohtii pienen asunnon ostoa. Tilastojen ja hintakehityksen ennusteiden valossa ostaminen on isoilla opiskelupaikkakunnilla edelleen hyvä ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Myynnissä olevia yksiöitä Rovaniemeltä löydät Oikotie Asunnoissa.

Vuokrattavissa olevia yksiöitä Rovaniemeltä löydät Oikotie Asunnoissa.

 

Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelu