Itsen ja oman perheen arvostaminen – siinä koko kansan tunteman sisustusarkkitehdin filosofia parempaan asumiseen. Lue Marko Paanasen oivallukset, joiden avulla teet kodistasi sekä toimivamman että viihtyisämmän.
Heti alkajaisiksi sisustusarkkitehti Marko Paananen tekee selväksi, että ei aio tässä artikkelissa arvostella sitä, miten ihmiset sisustavat ja remontoivat kotejaan. Paanasen havainnot ja näkemykset perustuvat pitkään kokemukseen sisustusarkkitehdin työstä. Hän on nähnyt, millä tavalla suomalaiset asuvat ja tietää, miten asumisesta voi tehdä paitsi toimivampaa myös esteettisesti miellyttävämpää.
Jos Paanasta jokin suomalaisten sisustus- ja remontointitottumuksissa harmittaa, on se vaatimattoman kansan taipumus tyytyä vähään. Hankintoja ja isojakin ratkaisuja tehdään hätiköiden myyntipuheiden pohjalta miettimättä oman perheen elämäntyyliä ja todellisia tarpeita.
Vielä tätäkin enemmän Paanasta sieppaa ihmisten taipumus miettiä, mitä muut ajattelevat. Hän on huomannut, että muiden näkemysten ounasteleminen johtaa kädenlämpöisiin ratkaisuihin ja pliisuun kotiin. – Milloin viimeksi huokaisit kotiin tullessasi: ”Apua, miten kaunista, siis mä pökrään”? hän havahduttaa.
Huono eteinen harmittaa joka päivä
Ihastuksen huokauksia nostattavaa sisustusta kannattaa Paanasen mielestä kokeilla eteisessä, koska eteisessä ei viivytä kerrallaan pitkiä aikoja. – Eteiseen voi laittaa vaikka tosi rohkean tapetin tai jotain muuta, mitä ei laittaisi tilaan, jossa vietetään paljon aikaa, hän vinkkaa.
Eteinen on yksi kodin tiloista, joista monet mieluusti tinkivät – ja juuri siksi se on Paanasen havaintojen mukaan jatkuva tyytymättömyyden lähde varsinkin lapsiperheissä. – Suomalaiset rakastavat ajatella itseään terveen järjen kansana, mutta emme me ole sitä. On turha voivotella, että eteinen ei toimi, jos siihen ei ole valmis satsaamaan.
Eteisessä erityisen tärkeäksi asiaksi nousee se, miten vaatesäilytys ratkaistaan – ja juuri vaatekaapit ovat ne, mistä kernaasti pihistellään. Paanaselle kaapit eivät ole vain kaappeja vaan keino osoittaa arvostusta itseä ja perheenjäseniä kohtaan. – Riittävän syvä kaappi, jossa arvokas toppatakki pysyy hyvänä. Kenkäteline, jonka alle lapset voivat huolettomasti potkaista kenkänsä ilman, että vanhempien tarvitsee ojentaa jälkikasvua tai kompastella kenkiin, hän konkretisoi.
Paananen painottaa, että kotona tärkeintä ei ole sisustus vaan ihmiset. – Kaiken on tähdättävä siihen, että ihmisillä on hyvä olla. Toimivan kodin suunnittelu lähtee siitä, että oman perheen tarpeita ja taipumuksia arvioidaan rehellisesti.
Lue myös: Ammattijärjestäjä Laura Holmström: Asunnon järjestäminen on hyvä aloittaa kalsareista
Ylikestävät keittiöt syövät budjettia toimivuudelta
Siinä missä eteiset saavat liian vähän huomiota osakseen, panostetaan keittiöihin senkin edestä. – Meidät on opetettu siihen, että keittiö saa maksaa pikkuauton verran, Paananen kiteyttää. Sillä hän tarkoittaa suhteettoman kalliita ratkaisuja perheen tarpeisiin nähden. – Kuka tarvitsee kivilattian, joka kestää 500 vuotta tai keittiön tason, joka kestää 800 asteen kuumuutta?
Hän kannustaa hankkimaan laadukkaita tuotteita, mutta välttämään ylilyöntejä. – Riittäisikö, että keittiö kestää vuosisatojen sijaan joitain vuosikymmeniä, jolloin budjettia jäisi kalliin työtason lisäksi muuhunkin? Paananen kysyy. Hän kehottaa panostamaan materiaalivalinnoissa myös siihen, että materiaalit olisivat kestävyydeltään synkassa toistensa kanssa.
Paanasen mielestä media välittää liian ankaraa kuvaa siitä, miltä kotona pitäisi näyttää. Hän varoittaa valitsemasta materiaaleja, jotka asettavat kohtuuttomia vaateita omaa arkielämää kohtaan ja painottaa, että koti on elämistä varten. – On hyvä olla reilu ymmärrys siitä, että oman keittiön tasoilla tulee olemaan muutakin tavaraa kuin leikkuulauta ja puolikas vesimeloni, hän muotoilee.
Paananen ihmettelee myös hysteriaa, joka keittiön siisteyteen liittyy. – Viiniä ja marmoria on ollut Euroopassa 2000–3000 vuotta, ja aina ennenkin niiden kanssa on pärjätty. Oletko joskus italialaisessa kahvilassa kiinnittänyt huomiota siihen, että marmoritasoilla olisi jälkiä? Et taatusti.
Lue myös: Natalia Salmelan vinkit keittiöremonttia suunnittelevalle
Uudelleenajattelulla toimivampaa asumista
Marko Paananen on huomannut, että moni tyytyy sisustaessa ja remontoidessa tekemään niin kuin on aina ennenkin tehty.
– On sulaa hulluutta tunkea kaikki kylpyhuoneen toiminnot samaan tilaan: pönttö, pyykkihuolto, suihku, meikkaus, hän luettelee. – Hieman leikkisästi sanon, että pelkäämme kuollaksemme, että pesukone räjähtää, ja tämän pelon takia arki on sitten nihkeää ja toimimatonta. Voisimme olla huomattavasti vaativampia kylppäriä kohtaan.
Uudelleenajattelun apuna Paananen kannustaa käyttämään ammattisuunnittelijaa. Ammattilainen voi tuoda oivalluksen, jota asukas itse ei olisi keksinyt – eikä se oivallus aina tarkoita kalliita ratkaisuja. Hän kertoo esimerkin perheestä, jonka luona kävi usein aikuisia yökylässä. Lastenhuoneessa oli jo aikuisten sängyt, ja vierashuoneeseen suunniteltiin vuodesohvan hankkimista vieraille. – Ehdotin, että aikuiset yövieraat yöpyisivät lastenhuoneessa ja lapsille laitettaisiin kyläilyjen ajaksi inkkariteltta vierashuoneeseen. Lapset eivät taatusti tajuaisi, että joutuvat vieraiden ajaksi pois omasta huoneestaan. Päinvastoin, he pääsisivät seikkailulle!
Lue myös: Lapsiperheen koti – 5 vinkkiä toimivampaan asumiseen
Vanhemmat tyytyvät vähään
Marko Paanasta hiertää se, millä tavalla vanhemmat kohtelevat itseään remonttia tai sisustusta suunnitellessaan. – Aikuiset rakentavat kulttuuria, jossa jäävät lastensa varjoon, hän kiteyttää.
Esimerkkinä tästä hän nostaa pariskuntien päämakuuhuoneet. – Kyllä niiden viihtyisyyteen voisi panostaa enemmän. Sillä tavalla voi myös viestiä, että perheessä on kaksi määräävää tekijää: äiti ja isä.
Paananen ehdottaa makuuhuoneen sisustamista sen mukaisesti, viettääkö tilassa enemmän aikaa illalla vai aamulla. Jos sänky on paikka, johon mennään illalla vaihtamaan kuulumiset, makuuhuoneen voi sisustaa tummaksi. Jos taas sängyllä aamuisin loikoilu on se juttu, makuuhuoneesta voi tehdä vaaleamman ja virkistävän. – Maailma on tuulinen paikka, ja koko ajan turvattomammaksi käy. Hyvä makuuhuone on turvapaikka, joka ankkuroi ihmisen, Paananen perustelee.
Viihtyisyyttä makuuhuoneeseen saa luotua kerroksellisuudella eli yhdistelemällä kiiltävää, mattaa, karkeaa, sileää ja pörröistä. Oma lukunsa ovat kunnolliset kalusteet. – Skandi-latteassa innostuksessa moni valitsee ylikepeitä huonekaluja, jotka näyttävät ikään kuin leijuvan ilmassa. Niistä tulee väliaikaisuuden tuntu, ja koti näyttää äkkiä opiskelijaboksilta. Kyllä huonekalu voi olla jykevä ilman, että se on kaiverrettu täyteen jotain viinirypäleterttuja, Paananen herättelee.
Kunnollinen korkea sänky nostaa arjen yläpuolelle. Sen lisäksi makuuhuoneeseen tarvitaan hyvä valaistus. – On tyypillistä, että keskelle huonetta valitaan niin kirkas valaisin, että ainakin näkee, vaikka tippuisi piilolinssi lattialle, Paananen kuvailee. Seuraavalla reissulla sisustusliikkeeseen hän kehottaa tutustumaan tarkemmin huoneiden valaistukseen. – Yhdessä huoneessa voi olla kymmeniä valopisteitä, ja juuri siksi heikkolaatuisemmatkin tuotteet näyttävät niin hyviltä.
Jos suomalaisten kodeissa jokin ansaitsee parantelua, se on Paanasen havaintojen mukaan nimenomaan valaistus. Itseään ja perhettään arvostava satsaa valaistukseen, ja nimenomaan viihtyvyyden nimissä.
Teksti: Liina Hurri
Kuva Markosta: Numi Nummelin