Kotionnellisuus – mitä se on?

Onnellinen perhe viettämässä aikaa kotona

Kodin merkitys on korostunut etenkin poikkeuksellisena korona-aikana. Asuntosäätiö teetti Kotionnellisuus-tutkimuksen, jonka tuloksissa näkyy kodin merkitys terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä.

Millaisia tunteita sinä koet kuullessasi sanan koti tai ajatellessasi kotia? Asuntosäätiön teettämän tutkimuksen mukaan kotona koetut tunteet olivat pääosin hyvin myönteisiä. Kotiin mielletään vahvimmin rauhallisuus, onni ja ilo.

Tutkimuksen mukaan nuoremmat ikäryhmät kokevat kotona selvästi enemmän iloa, kun taas onnen ja rauhallisuuden tunteet kasvavat iän myötä. Huolenpidon tunne korostuu naisilla ja aktiivi-ikäisillä.

Suomalaisista voidaan tutkimuksen perusteella tunnistaa kolme ryhmää̈, joiden kotionnellisuus kumpuaa erilaisista lähteistä. Ihmisläheisten rinnalle nousee omaa rauhaa vahvasti arvostavien joukko. Aivan omana ryhmänään erottuvat ihmiset, joille lemmikit ovat erityinen onnellisuuden lähde. Omaa rauhaa arvostavat ja lemmikkien kanssa arkea jakavat asuvat useimmiten suurissa kaupungeissa, ihmisläheisten koti sijaitsee useammin maaseudulla.

Koti – toiseksi tärkein onnellisuuden lähde

Terveys on suomalaisille tärkein onnellisuutta lisäävä tekijä. Lähes yhtä suuri merkitys on kodilla. Kumppani/puoliso, taloudellinen tilanne, ystävät ja lapset tai lastenlapset tulevat listalla seuraavina. Asiat, joihin käytämme paljon aikaa, kuten sosiaalinen media, eivät tutkimuksen mukaan näytä lisäävän onnellisuutta.

Kotona koettuun onnellisuuteen vaikuttavat sekä asuntoon liittyvät fyysiset tekijät, että rauhan ja läheisten tuottamat tunteet. Nuorilla kotionnellisuutta lisäävät erityisesti ystävät, musiikki, lemmikkieläimet, ruoanlaitto ja viihde- elektroniikka. Perheellisissä kodeissa korostuvat lapset ja puoliso.

Kaupungissa tai maaseudulla asuvien kotionnellisuus syntyy hyvin samanlaisista asioista. Kärkeen nousevat: luonnonläheisyys, ystävät, piha, parveke, puutarha, siisteys, vanhemmat, lemmikkieläimet, ruoka ja ruoanlaitto, saunominen, sisustus, kodinkoneet ja viihde-elektroniikka, musiikki, naapurit, käsityöt, nikkarointi, remontointi, ekologisuus ja viherkasvit. Myös turvallinen ja rauhallinen sijainti, oma tila ja rauha, asunnon koko ja toimivuus, kumppani/puoliso, asunnon kunto, lapset (ja lastenlapset) ovat tärkeitä.

Kotona koetaan onnea, iloa ja rauhaa

Suomalaisista voidaan tunnistaa kolme ryhmää, joiden kotionnellisuus kumpuaa erilaisista lähteistä.

Onnea omasta rauhasta -ryhmälle kodin sijainti ja ominaisuudet ovat merkityksellisiä. Kodin toimivuus, viihtyisyys, varustelu ja laadukkaat materiaalit ovat tärkeitä. He arvostavat siisteyttä, pihaa sekä puutarhaa. Kiinnostus sisustukseen, musiikkiin ja viihde-elektroniikkaan korostuu tässä ryhmässä. Omasta rauhasta nauttivat ovat valmiita maksamaan laadusta ja vastuullisista tuotteista ja matkustavat lomalla mielellään kaukomaille. Heidät tapaa usein myös matkalla julkisella liikenteellä kulttuuririentoihin.

Iloa ihmisistä ympärillä -ryhmän kotionnellisuus kumpuaa puolisosta, lapsista ja muista läheisistä: he ovat hyvin ihmiskeskeisiä. He haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin ja toimivat usein aktiivisesti asuinympäristössä tai taloyhtiössä. Koti on usein tilava, eikä sen vaihtaminen ole näköpiirissä.

Läheisyyttä lemmikeistä -ryhmään kuuluvat nauttivat paitsi lemmikeistään, myös kotiympäristön luonnonläheisyydestä. He pitävät kodin siivoamisesta ja siitä, että pihaan ja puutarhaan on panostettu. Ympäristön suojelu ja vastuullinen kuluttaminen ovat heille tärkeitä arvoja. Ystävät, vanhemmat ja musiikin kuuntelu lisäävät tämän ryhmän kotionnea. Oman elämän jakaminen sosiaalisessa mediassa on osa arkea.

Lauantai on viikon kohokohta

Lauantai on tutkimuksen mukaan suomalaisten ylivoimainen suosikkiviikonpäivä nuorimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Heille viikon kohokohta on perjantai. Vähiten pidetty viikonpäivä on tiistai.

Kotionnellisuus-tutkimuksen taustaa

Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitettiin, mikä on kodin merkitys suomalaisten onnellisuudelle ja mistä onnellisuus kodissa muodostuu. Väestökattavaan tutkimukseen osallistui yhteensä 1 579 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 28.5.–7.6.2021. Varsinaista Kotionnellisuus-tutkimusta pohjusti huhtikuussa tehty esitutkimus. Tutkimuksen toteutti Dagmar yhdessä Asuntosäätiön ja SEKin kanssa. Onnellisuuden osatekijöitä tutkittiin monivalintatehtävillä, joissa vastaaja valitsi vaihtoehdoista itselleen tärkeimmän ja vähiten tärkeimmän onnellisuuden aiheuttajan. Raportoinnissa sata pistettä jaetaan kaikkien tutkittujen ominaisuuksien kesken. Tuloksista voidaan siten suoraan tulkita myös ominaisuuksien tärkeyserot.

Esitutkimuksessa (04/2021) 500 vastaajaa kertoivat, mitkä asiat tekevät heidät yleisesti ottaen onnelliseksi ja toisaalta, mitkä kotiin liittyvät asiat vaikuttavat onnellisuuteen. Yleisen onnellisuuden lähteiksi nousivat puoliso, lapset, hyvä arki, terveys, ystävät ja harrastukset. Kotiin liittyvät asiat ovat hyvin samankaltaisia, turvallisuuteen ja arkeen liittyviä.