Kuninkaantammessa asutaan urbaanisti luonnon helmassa

Helsingin Kuninkaantammeen rakennetaan ekologista asuinaluetta, joka tuo mieleen häivähdyksen vanhasta, keskieurooppalaisesta pikkukaupungista.

Kun Ruotsin kuningas Kustaa III istutti 1700-luvulla tammen, hän tuskin osasi aavistaa, että muutama sata vuotta myöhemmin paikalla on puun mukaan nimetty asuinalue.

 

Helsingin ja Vantaan rajalle parhaillaan rakentuva Kuninkaantammi tunnettiin pitkään teollisuus- ja varastorakennusalueena. Moni muistaa sen valtion autokatsastuskonttorista, Editan painotalosta tai Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksesta, jossa suurin osa Helsingin juomavedestä valmistetaan.

 

Nyt alue on kuitenkin rakentumassa urbaaniksi, vihreäksi asuinalueeksi ja ihanteelliseksi kotipaikaksi niille, jotka haluavat asua kaupungissa, mutta kuitenkin lähellä luontoa.

 

”Keskuspuisto ja Vantaanjoki ovat aivan vieressä, ja julkisilla liikenneyhteyksillä pääsee kätevästi niin Myyrmäkeen, Malmin suuntaan, Itäkeskukseen kuin keskustaankin”, sanoo Helsingin kaupungin projektinjohtaja Kimmo Kuisma, jonka tehtävä on koordinoida alueen suunnittelua ja rakentamista.

 

Uuden Kuninkaantammen rakentaminen käynnistyi varsinaisesti vuonna 2013, kun Paloheinäntunneli rakennettiin alittamaan Keskuspuisto. Asuntorakentaminen aloitettiin vuoden 2015 lopulla.

 

Tällä hetkellä valmiina on 128 asuntoa ja uusissa taloissa Kuisman arvion mukaan noin 200 asukasta.

Kun alue on valmis jotakuinkin vuosien 2025 ja 2030 välillä, tavoite on, että se on koti noin 5500 ihmiselle.

 

Kuninkaantammen kadut, kujat, aukiot ja pihapiirit luovat tiiviin verkoston. ”Asemakaava on suunniteltu poikkeuksellisesti niin, että kadut ovat kaarevia. Talot ovat värikkäitä ja alue turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille, sillä autot pysäköidään lähes poikkeuksetta maan alle. Tästä syystä lapsetkin uskaltaa päästää keskenään pihapiiriin leikkimään”, Kuisma luettelee.

 

Kuninkaantammeen kaavaillaan monipuolisia palveluja. Kaupungin talousarvioon on ohjelmoitu muun muassa koulu ja päiväkoti, joiden tulisi avata ovensa viimeistään vuonna 2023. Väliaikaisen paviljonkipäiväkodin on kuitenkin tarkoitus aloittaa toimintansa Kuninkaantammessa jo ensi vuonna.

 

Kuninkaantammen alueella on monta ainutlaatuista vetovoimatekijää. Erinomaisen sijainnin ja kulkuyhteyksien lisäksi se tarjoaa asukkailleen ekologisen asumisvaihtoehdon.

 

”Kuninkaantammi on suunniteltu ilmastoviisaaksi kaupunginosaksi”, Kimmo Kuisma kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asuinrakennukset ovat erityisen energiatehokkaita ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.

 

Lisäksi Kuninkaantammen sade- ja sulamisvesiä viivytetään luonnonmukaisesti esimerkiksi viivytysaltailla, padoilla ja puroilla. Alueelta louhittua kiviainesta hyödynnetään pihojen ja puistojen rakennusaineena.

 

Kukaan ei tiedä varmasti, pitääkö tarina Ruotsin kuninkaan istuttamasta tammesta paikkaansa, mutta Kuninkaantammessa sitä muistellaan mielellään. 6.6. alueella juhlistetaan Kustaan nimipäivää Helsingin kaupungin ja alueen rakentajien aloitteesta.

 

”Nimipäiväkahvittelun tarkoituksena on koota yhteen alueen rakentajat, kaupungin edustajat ja Kuninkaantammen asukkaat. Kerromme alueen kehityksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä kuuntelemme, mikäli ihmisillä on toiveita ja ideoita alueen suhteen”, Kimmo Kuisma kertoo.

 

Vaikka tarina Kustaasta ja tammesta voi hyvin, ihan samaa ei voida sanoa ikivanhasta tammesta, joka kasvaa rauhoitettuna Kuninkaantammessa ja on muodostunut koko alueen symboliksi.

 

”Tammi on hyvin vanha, mutta teemme kaikkemme, jotta puu säilyisi elinvoimaisena”, Kimmo Kuisma lupaa.