Kasvit katoille kasvamaan

Viherkatot eivät ole juurikaan tavallinen ratkaisu Suomessa. Vantaan asuntomessuilla viherkattoja löytyi kuitenkin kolmesta talosta – Urban Villat 1 & 2 sekä Versosta.

Urban Villojen ketoviherkatot toimivat Helsingin yliopiston viherkattoja tutkivan Viides ulottovuus-tutkimusohjelman tutkimuskohteina. Kyseisten talojen viherkattoasiantuntijana sekä pihasuunnittelija on toiminut hortonomi HND Taina Suonio.

Taina Suonion mukaan viherkattotrendi ei ole Suomessa lähtenyt kovin hyvin liikkeelle verrattuna muihin Euroopan maihin (esim. Sveitsi ja Ruotsi). Syynä ovat tietotaidon puute ja ihmisten pelko siitä, että kasvillisuus katoilla toisi 70-luvun tasakattoisten talojen kaltaiset vesivauriot takaisin. Näin ei suinkaan ole, vakuuttaa Suonio.

Viherkattoja tehdessä tulee huolehtia vesieristyksestä eli rakenteet pitää suunnitella hyvin. Taina Suonion mukaan viherkatto ei ole pelkästään kuluerä vaan myös etu. Esimerkiksi kasvillisuus bitumin päällä lisää katon ikää noin kaksi- ellei kolminkertaisesti. Se vähentää ääriolosuhteita – kun kesällä on hyvin kuuma ja talvella kova pakkanen, niin toimiiviherkatto välissä eristeenä. Viherkatto suojaa myös UV-säteilyltä.

Urban Villojen ketoviherkatot koostuvat elävästä, luonnonmukaisesta ja hoitovapaasta ketokasvillisuudesta. Ketoviherkatto mm. sitoo sadevettä, vähentää ympäristön meluisuutta sekä luo elinympäristöjä uhanalaisillekin kasveille ja hyönteisille. Taina Suonio toivoo, että Urban Villojen viherkatot Vantaan Asuntomessuilla ovat onnistunut esimerkki ja saavat ihmiset innostumaan ajatuksesta hyödyntää kattopinta-alaa.