HS: Rantamökki 108 000 euroa – HS selvitti mökkien hinnat 2005–2015

Hinnannousu taittui kolme vuotta sitten – rannalla sijaitsevien mökkikiinteistöjen keskihinta on sama kuin vuonna 2007 ja kuivalla maalla jopa alempi kuin vuonna 2005.

Pitkään jatkunut taantuma on pudottanut mökkien hintoja rajusti. Mökit kallistuivat vuoteen 2012 asti tasaista vauhtia, mutta sitten hinnat kääntyivät nopeasti laskuun.

Vuodesta 2013 alkanut hintojen lasku on syönyt monen vuoden arvonnousun. Mökkien hinnat eivät ole käytännössä nousseet kymmenessä vuodessa.

HS tutki mökkikiinteistöjen kauppahintatilastoja vuosilta 2005–2015. Rantamökkien hinnat näyttävät viime vuonna kääntyneen taas nousuun, mutta ovat silti edelleen vuoden 2007 tasolla.

Kuivan maan mökeille on käynyt vielä hullummin. Niiden keskihinta oli viime vuonna alempi kuin vuonna 2005.

Kiinteistönvälitysketju SKV:n omille välittäjilleen tekemän tuoreen mökkibarometrin mukaan rantamökkien hintojen ennustetaan tänä vuonna pysyttelevän viime vuoden lukemissa. Sen sijaan kuivan maan mökkien hintojen arvioidaan laskevan kymmenen prosenttia.

Jos ostit mökkisi vuonna 2012, maksoit todennäköisesti huippuhinnan. Luultavasti saat odottaa pitkään ennen kuin hinnat nousevat yhtä korkeiksi. Jos sitä vastoin aiot ostaa mökin nyt, hintojen lasku on hyvä uutinen.

Lohjan Pusulassa, Tarkeelanjärven rannalla nököttää siniharmaa pieni kesämökki. Mökin omistaja Katja Koppala-Geourgiou tulee pihalla vastaan.

Koppala-Geourgioun mökki on hyvin tyypillinen. Perheen isä rakensi vuonna 1973 Härkävalkamantien päähän 40-neliöisen puisen vapaa-ajan asunnon, jossa on sähkö ja jonne tulee kylmä vesi.

Lähimpänä rantaa on sauna, joka uusittiin kokonaan muutama vuosi sitten. Ranta on loiva ja se sopii myös lapsiperheille.

Mökki on myynnissä ja hintapyyntö on 164 000 euroa.

Tällaisen loma-asunnon helsinkiläinen voisi ostaa. Se sijaitsee tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, on rannalla, siellä on riittävät mukavuudet ja rakennusoikeuttakin jäljellä.

Suomen mökkimarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia. Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen puhuu erityisestä torietäisyydestä.

Mitä lähempänä mökki sijaitsee ison kaupungin keskustaa tai hiihtokeskusta, sitä kalliimpi sen hinta on. Ja mitä kauemmaksi torilta mennään, sitä vähemmän siitä tarvitsee maksaa.

Eniten mökin hintaan vaikuttaa sen etäisyys pääkaupunkiseudusta tai maakunnan keskuksesta.

Uudellamaalla rantamökit ovat nyt selvästi kalliimpia kuin vuonna 2005. Esimerkiksi Lohjan Pusulassa tyypillinen rantamökki maksaa 150 000–190 000 euroa. Se on paljon enemmän kuin moni suomalainen olisi valmis maksamaan.

Suomalaisen työn liiton teettämän Mökkeily-tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että mökki saa maksaa alle 100 000 euroa.

Vain neljä prosenttia tutkimukseen vastanneista olisi valmis maksamaan mökistä 150 000–200 000 euroa.

Pusulan mökkimarkkinat hyvin tunteva SKV:n kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelä kertoo, että alle 100 000 eurolla saa Pusulasta kuivan maan mökin, jossa on todennäköisesti paljon korjattavaa.

Pettyneitä on paljon. Väli-Klemelä kertoo, että moni suomalainen hakee itselleen unelmiensa mökkiä.

”Mutta niiden hinnat alkavat 200 000 eurosta. Ja sellainen mökki, jossa on ihan kaikki, maksaa 400 000 euroa.”

Sijainnin lisäksi muita merkittäviä mökkikiinteistön hintaan vaikuttavia asioita ovat ranta sekä mökin varustelutaso.

Ranta on suomalaiselle hyvin tärkeä.

Kymenlaaksossa mökkejä välittävän OPKK:n Seppo Kurjen mukaan järven tai meren ranta kärjistetysti kaksinkertaistaa mökin hinnan.

Myös varustelutaso jakaa mökit kahteen kastiin.

Kaikista kalleimmat mökit ovat uusia, varusteltuja ja sijaitsevat hyvällä paikalla. Itse asiassa ne ovat kakkoskoteja, joista ollaan taantumassakin valmiita maksamaan omakotitalon hinta.

Halvimpia ovat perinteiset lauta- tai hirsimökit, jotka ovat vain kesäasuttavia. Niissä ei ole sähköliittymää ja vesi tulee sisälle vain, jos sen itse kantaa.

Hintakehitys 9 maakunnassa (yleis- ja ranta-asemakaava-alue)
HS tutki lomakiinteistöjen kauppahintatilastoja vuosilta 2005–2015. Mukaan otettiin vain rakennetut alle 2 hehtaarin tontit.

Perinteisten kesämökkien hinnat ovat suorastaan romahtaneet, kiinteistönvälittäjä Seppo Kurki kertoo. Moni välittäjä epäilee, että kohta nämä mummonmökit eivät mene kaupaksi lainkaan.

”Enää ei riitä, että omistetaan mökki. Ihmiset haluavat panostaa myös harrastuksiin. Varsinkin nuoret arvostavat niin paljon vapaa-aikaa, etteivät he halua lähteä työleirille”, Kurki sanoo.

Suomalaisen työn liiton Mökkeily-tutkimukseen vastanneista yli puolella mökinomistajista on mökki, joka on rakennettu 1960–1970-luvulla tai aiemmin. Vain 17 prosenttia omistaa 2000-luvulla rakennetun mökin.

Pusulassa Katja Koppala-Geourgiou esittelee mökkipihaa ja ympäristöä. Käy ilmi, että naapurissa mökkeilee parikin serkkua.

”Isän kotipaikka on lähistöllä”, hän kertoo.

Mökkeily-tutkimuksen mukaan enemmistöllä suomalaisista on yhä oman tai puolison suvun kautta siteet mökkipaikkakuntaan.

Tosin mitä etelämmäksi tullaan, sitä ohuemmaksi siteet käyvät. Helsinkiläisvastaajista 51 prosentilla ei enää ole mökkipaikkakuntaan muita siteitä kuin mökki. Ensin ihmiset muuttavat työn perässä etelään ja sitten ostavat mökkinsä läheltä kotia.

Mutta mitä tapahtuu kaikille niille perinteisille mummonmökeille tai lautamökeille, jotka aikanaan jäävät suurilta ikäluokilta perinnöksi ympäri Suomea?

Niiden kysyntä tuskin kasvaa. Kaupaksi ne menevät vain, jos ne myydään hyvin halvalla.

 

Myynnissä olevia loma-asuntoja Lohjan ja Lohjan Pusulan alueelta Oikotie Asunnoissa.