HS: Asuntokaupassa alkoi nousukausi, marginaalit laskeneet pääkaupunkiseudulla jo alle puolen prosentin – näin saat ostettua unelmiesi kodin

Pankit käyvät kovaa kilpailua asuntolaina-asiakkaista, mikä näkyy myös siinä, että vanhojen asuntolainojen kilpailuttaminen on lisääntynyt.


Juha ja Kati Vakkuri kävivät katsomassa rivitaloasuntoa, jota Ann-mari Tiainen esitteli. Kuva Mika Ranta / HS.

 

PIM POM. Ovikello soi Vantaan Tammistossa. Kiinteistönvälittäjä Ann-Mari Tiainen menee avaamaan.

”Hei, me asutaan naapurissa ja huomattiin, että täällä on näyttö. Voinko tulla katsomaan?”

Tiainen päästää miehen sisään. Mies kertoo, että muu perhe odottaa autossa ja että kohta asuntoa tulisi katsomaan myös vaimo.

 

VIIDEN huoneen rivitalohuoneistossa on keskiviikkoiltana ensinäyttö. Kun yksi perhe poistuu, sisään tulee toinen.

Täällä ja viereisellä Kartanonkoskella asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat tykästyneet alueeseen eivätkä haluaisi muuttaa isomman asunnon perässä pois. Tammistossa tulee kuitenkin harvoin myyntiin tällaisia neljän makuuhuoneen rivitaloja.

Näytöllä käyvät perheet vahvistavat asian. Eräs kolmen lapsen isä on sitä mieltä, että Tammistossa on suorastaan myyjän markkinat.

 

ASUNTOKAUPPA on pääkaupunkiseudulla piristynyt.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan vanhojen asuntojen kauppa kasvoi koko maassa tammi–maaliskuussa 6,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kaikkia asuntotyyppejä meni kaupaksi edellisvuotta enemmän: rivitaloja 3,4 prosenttia, kerrostaloasuntoja 7,4 ja omakotitaloja 8,2 prosenttia.

Etenkin omakotitalojen myynnin kasvu on selvä merkki siitä, että kuluttajien luottamus on vahvistunut.

Niin kuin Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna sen sanoo: ”omakotitalo on nousukauden juttu”.

 


Ann-Mari Tiainen esittelee ja Kati Vakkila tutustuu viiden makuuhuoneen rivitalohuoneistoon. Kuva Mika Ranta / HS. 

 

HS TUTKI, millaiset ovat tunnelmat asuntonäytöillä juuri nyt. Näkyykö asuntokaupan vilkastuminen muuallakin kuin tilastoissa?

Itä-Helsingissä sijaitsevassa Aurinkolahdessa myytiin kaksi viikkoa sitten lähes sataneliöistä kolmiota, joka on kahdessa tasossa kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Asunto oli ollut myynnissä neljä viikkoa.

Lauantaina järjestetylle yleisnäytölle tuli toimittajan lisäksi vain yksi saman talon asukas, mutta kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto ei ollut huolissaan. Asiakkaita oli käynyt yksityisnäytöillä, ja asunnosta oli jätetty yksi tarjous.

Aurinkolahdessa on kuulemma huutava pula kolmioista.

”Kaikki menee kaupaksi, jos hinta on oikea. Myös rivitaloista on pulaa”, kertoo Murto-Koivisto.

 

MUILLAKAAN näytöillä, joissa HS vieraili, ei ollut tunkua. Munkkivuoressa esiteltiin arki-iltana noin 50-neliöistä kaksiota. Asuntoa oli myyty puolitoista viikkoa, ja näytöllä kävi kolme. Yhtään tarjousta ei ollut jätetty.

Välittäjän mukaan asuntokauppa käy kuitenkin vilkkaammin kuin vuosi sitten. Liikkeellä on monenlaisia ostajia nuorista pareista perheisiin.

Samalla viikolla Vallilassa kolme ihmistä kävi katsomassa isoa yksiötä, joka oli ollut tarjouskaupassa pari kuukautta. Asunnosta oli jätetty tarjous, joka ei kuitenkaan riittänyt myyjälle. Välittäjä kertoi jälkeenpäin, että myyjä saattaa vetää asuntonsa myynnistä ja panna sen vuokralle.

Välittäjän mukaan Vallila ja Käpylä ovat nyt suosittuja, ja samalla suunnalla Viikki ja Ara­bianranta myyvät hyvin.

 

ASUNTOKAUPAN pitäisi kaiken järjen mukaan vilkastua merkittävästi nyt toukokuussa. Pankit nimittäin ovat kertoneet koko alkuvuoden, että lainahakemuksia on tullut paljon.

Esimerkiksi Danske Bankissa asuntolainahakemusten määrä kasvoi tammi–huhtikuussa kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Etenkin maaliskuu oli erittäin vilkas.

Kun tähän lasketaan mukaan kaikki asuntolainoihin liittyvät kyselyt ja yhteydenottopyynnöt, voidaan pankin liiketoiminta­johtaja Asko Mikkosen mukaan sanoa, että alkuvuosi on ollut asuntomarkkinoilla erittäin ­vahva.

S-pankissa asuntolainahakemusten määrä kasvoi alkuvuonna noin kolmanneksella ja asuntojen rahoitukseen erikoistuneessa Hypossa peräti 40 prosentilla edellisvuodesta.

 

HYPON toimitusjohtaja Ari Paunan mukaan hakemusten lisääntyminen kertoo ennen kaikkea kuluttajien luottamuksen parantumisesta.

”Sekä siitä että kuluttajat ovat väsyneet korkeisiin vuokriin”, Pauna uskoo.

Pankkiiriliike FIM:n pääekonomisti Timo Hirvonen muistuttaa, että työllisyydessä ja Suomen taloudessa ylipäänsä on nyt hyvä myönteinen vire. Se heijastuu asuntokauppaan.

Rahoitustakin on maksukykyisille saatavilla.

Pankit käyvät kovaa kilpailua asuntolaina-asiakkaista, mikä näkyy myös siinä, että vanhojen asuntolainojen kilpailuttaminen on lisääntynyt.

Marginaalitkin ovat laskussa. Paunan mukaan asuntolainojen marginaalit ovat pudonneet pääkaupunkiseudulla jo alle 0,5 prosenttiin.

 


Kiinteistönvälittäjä Ann-Mari Tiainen esittelee myytävää asuntoa Vantaan Tammistossa. Kuva Mika Ranta / HS. 

 

VANTAAN TAMMISTOSSA yksi lapsiperhe tekee lähtöä rivitalohuoneiston näytöltä ja pahoittelee, että kahden pienen lapsen kanssa asuntojen katsominen on hieman hankalaa. Ann-Mari Tiainen pyytää vanhempien sähköpostiosoitetta lähettääkseen asunnon paperit.

Tiaisen mukaan asuntokauppa on pääkaupunkiseudulla piristynyt, mutta Vantaalla hieman Helsinkiä ja Espoota hitaammin.

Yli puolen miljoonan euron asuntokauppojen lukumäärä on kasvanut Espoossa ja Helsingissä viime aikoina.

Tiainen huomasi muutoksen omassa työssään jo viime kesänä.

”Juhannuksen jälkeen alkoi vilkastua. Kesälomani kutistui kuuteen päivään.”

Moni kiinteistönvälittäjä kertoi viime vuonna, että asuntokauppa olisi kääntynyt nousuun. Tilastojen perusteella selvää käännettä ei kuitenkaan tapahtunut.

 

TILASTOKESKUKSEN mukaan asuntokauppojen määrä vuonna 2016 putosi edellisvuodesta koko maassa 0,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tehtiin 1,3 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuonna 2015.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton omien tilastojen mukaan asuntokauppa on ollut lievässä kasvussa vuodesta 2014.

Asuntokauppaa on kannatellut viime vuodet uudisrakentaminen. Asuntoja olisi myyty paljon vähemmän, jos kasvukeskuksiin ei olisi rakennettu ennätysmäärin uusia asuntoja.

Esimerkiksi rakennusyhtiö SRV rakentaa paraikaa tornitaloa Niittykumpuun, jonne aikanaan tulee metro. SRV:n myynti- ja markkinointijohtaja Anna Tapion mukaan jo 90 prosenttia tornitalon asunnoista on varattu.

 

UUSIA ASUNTOJA myydään nyt myös yhä enemmän suoraan kuluttajille, ei pelkästään sijoittajille, mikä on hyvä merkki.

Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen pitää asuntokaupan kannalta erittäin tärkeänä sitä, että tarjontaa tulee tulevinakin vuosina riittävästi. ”Pienistä asunnoista on pulaa ja voi olla, että isommistakin alkaa olla”, kertoo Heikkinen.

Kiinteistömaailman välittämien asuntokauppojen määrä kasvoi alkuvuonna noin kymmenen prosenttia.

 

TAMMISTOSSA myynti jatkuu. Neljä makuuhuonetta ja 115 ne­liötä odottaa uutta omistajaansa. Ann-Mari Tiainen uskoo, että asunnon ostaa joku sellainen, joka todella tarvitsee kaikki huoneet. Ensinäytöllä kävi lopulta seitsemän perhettä. Ensimmäinen tarjouskin jätettiin.

Tarjous oli kuitenkin niin paljon alle pyyntihinnan, joka oli 426 000 euroa, ettei myyjä ollut valmis hyväksymään sitä näin alkuvaiheessa myyntiä.

 


Mari Taskinen ja Niko Lipsanen miniyksiössään. Kuva Ville Männikkö. 

 

Näin saat ostettua haluamasi asunnon

PIENET ASUNNOT menevät pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa edelleen hyvin kaupaksi, mutta myös hyville perheasunnoille on ottajia.

Jopa järkevän kokoiset ja oikein hinnoitellut omakotitalot myyvän nyt paremmin kuin vuosi sitten.

Asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden mukaan paikoitellen voidaan puhua jo myyjän markkinoista.

MYYJÄN markkinat ei tarkoita sitä, että mikä tahansa asunto menee kaupaksi mihin hyvänsä hintaan eikä sitä, että hinnat olisivat räjähtämässä.

Mitä se siis tarkoittaa?

Ainakin sitä, että jos harkitset asunnon ostoa, siihen kannattaa valmistautua huolella.

”Löytämäsi unelma-asunto voi olla jonkun toisenkin unelma”, sanoo Kiinteistömaailman kiinteistönvälittäjä Tarja Niemi.

Siksi tärkeintä on varmistaa rahoitus.

”Sellainen asiakas, joka voi jättää tarjouksen heti, on ihan eri viivalla, kuin sellainen joka ei voi. Tämä on tärkeää varsinkin ensiasunnon ostajille”, Niemi sanoo.

 

OMA ASUNTO kannattaa myydä ensin.

Kiinteistönvälittäjät muistuttavat, että vanhan asunnon myyminen on erityisen tärkeää siellä, missä asuntokauppa on hiljaista. Pankitkin useimmiten edellyttävät sitä.

Uutta kotia kannattaa lähteä etsimään vasta, kun pankista on saatu lainalupaus.

Huoneistokeskuksen kiinteistönvälittäjä Arja Sunikka suosittelee pyytämään välittäjältä yksityisnäyttöä.

”Varsinkin pienet asunnot myydään usein ennen ensinäyttöä, joten jos näet jonkun kiinnostavan asunnon, pyydä yksityisnäyttöä ja esite etukäteen”, Sunikka neuvoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että mitään asuntoa ei myydä näytöllä. Välittäjä kerää kaikki tarjoukset ja vie ne myyjällä.

 

VAIKKA asuntokauppa näyttää vilkastuneen viime vuodesta, välittäjät korostavat, ettei mitään ostopäätöstä ole syytä tehdä hätiköiden. Kysymys on kuitenkin isosta taloudellisesta investoinnista.

”Malttia”, Niemi sanoo.

Malttia tarvitaan välillä myös asunnon myymisessä.

Välittäjät muistuttavat, että tärkeintä asunnon myymisessä on se, että myyjällä on realistiset käsitykset myyntihinnasta.

 

Asuntokaupan varainsiirtovero jää, vaikka moni haluaisi siitä eroon

Kiinteistönvälitysala ilahtuisi kovasti, jos hallitus laskisi asuntokaupasta maksettavaa varainsiirtoveroa. Sitä peritään asunto-osakkeista 2 ja kiinteistöistä 4 prosenttia. Edellinen hallitus korotti veroa keväällä 2013.

Kiinteistönvälittäjien mukaan veronkorotus pysäytti asuntokaupan hetkellisesti lähes täysin. Korotus osui ajankohtaan, jolloin asuntokauppa oli taantuman vuoksi muutenkin vaikeuksissa.

Veron alentaminen todennäköisesti lisäisi asuntokauppojen määrää. Moni taloustieteilijä olisi valmis poistamaan veron kokonaan, koska sen katsotaan ehkäisevän työn perässä muuttamista.

Tiettävästi asia on ollut nykyisen hallituksen listoilla. Hallitus on kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei verolle tarvitse tällä hetkellä tehdä mitään.

Pääministeri Juha Sipilän mielestä varainsiirtovero ei estä työn perässä muuttamista. Hallitus on kyllä kaavaillut muunlaisia muuttoavustuksia.

Varainsiirtovero tuotti valtiolle 858 miljoonaa euroa 2016.

Tutustu myös Asunnon osto-oppaaseen