Talventörröttäjät maljakossa

klo 14:42 | 13.2.2017

Tähän aikaan vuodesta, kun pakastaa ja sulaa vuorotellen, luonto ei näytä aina parhainta antiaan, mutta terästäpä seuraavaksi katseesi ulkoillessasi ja saatatkin huomata ympärilläsi monen monta kaunista asiaa. Huurteiset talventörröttäjät ovat kauniita luonnossa, mutta myös sisällä maljakossa ne ovat näyttäviä.

Vaikka monissa blogeissa on jo näkynyt kevään takuuvarmoja airuita, tulppaaneja, olen itse vielä säästellyt niiden kanssa, enkä ole ostanut kimppuakaan. Sen sijaan viime sunnuntain koiralenkillä kiersin lenkin, jonka varrella olin aiemmin nähnyt koiranputkien pitkiä, uljaita varsia. Koiranputki, joka kesällä hukkuu vaatimattomuudessaan muuhun kukkaloistoon, nousee talven pakkassäässä upeaksi graafiseksi elementiksi. Sen paksujen ja jäykkien varsien päässä on haarautuneena useita tähtimäisiä kukintoja, jotka yksinkertaisuudessaan ovat varsin esteettisiä.

Kevättalvi on otollista aikaa bongata talventörröttäjiä. Tavallisimmin talventörröttäjiä näkee ojanpientareilla, varasto- ja tehdasalueilla, kesantomailla, tien ja pellon reunoissa sekä ranta-alueilla. Keräämäni koiranputket eivät suinkaan ole ainoita kauniita talventörröttäjiä, vaan monet muutkin ruohovartiset talvensiementäjät ovat koristeellisia. Esimerkiksi kultapiisku, kaislat, järviruoko, piharatamo ja heinät ovat varsin kauniita myös sisällä maljakossa.

Kuivat talventörröttäjät ovat helppohoitoisia ja kestäviä, koska ne eivät tarvitse vettä. Asettelin omani tuohon Marimekon upeaan Urna-maljakkoon ja siinä ihastelen niitä nyt tovin ennen kuin siirryn kevään myötä tulppaaneihin. Toki voisihan näitä kuivia oksia mainiosti myös yhdistellä elävien kukkienkin kanssa. Täytyypä kokeilla myöhemmin.

Kommentit (3)

Millis

1/3

klo 9:31 | 18.2.2017

Hei! Upeita. Minä olen kyllä sortunut jo useampaankin tulppaaninippuun, lähikukkakaupasta saa myös leinikkejä!
Epäilen, että nuo sinun törröttäjäsi on karhunputkia, kun ovat niin tanakoita.

Tuija

2/3

klo 10:44 | 22.2.2017

Moikka Millis :) Vieläkin mennään samoilla törröttäjillä, jotka saattaa, ihan totta, ollakin karhunputkia. Melko paksuvartisia ovat.

Millis

klo 9:57 | 25.2.2017

Moikka moi :). Se kiva puoli noissa törröttäjissä on, ettei ne nuupahda. Meillä vaan kissat tykkää niitä härkkiä, ja olen kyllästynyt siivoamaan sitä mujua mikä noista irtoaa.

KOTIKIIKARISSA

Pinkish

klo 12:21 | 8.2.2017

Haalea vaaleanpunainen, nude, puuteri, angora – rakkaalla lapsella on monta nimeä ja rakastan niitä kaikkia. Olen ilmeisesti vihdoin löytänyt oman sisäisen naiseuteni myös sisustuksissa, niin ihastunut näet olen tuohon pehmeään puuteripinkkiin sävyyn.

Kokosin muutaman kollaasin tästä elegantista värimaailmasta sekä tuotteista, jotka erityisesti ihastuttavat itseäni tällä hetkellä. Ensimmäiseen kuvaan valikoitui kaksi puuterista maalisävyä. Toinen on Tikkurilan valitsema vuoden väri H466, Angora, jota Tikkurilan sivuilla kuvataan seuraavasti:

”Tyylikäs Angora H466 huokuu ranskalaista charmia mutkattomasti ajan hengessä. Angora ei ole äänekäs julistus vaan kaunis ja raikas yleisväri, joka sopii moneen kotiin ja tunnelmaan. Sisustajalle Angora on käytännöllisen neutraali valinta, olematta koskaan tylsä tai lattea.”

Toinen, elävä pintaisempi maalimalli on Kalklitirin kalkkimaalin sävy Calce, joka näyttää mallissa aavistuksen punertavaan taittavalta beigeltä, mutta on seinässä upea, utuisen vaalea puuteri.

Roosan on pukeutunut myös Muuton Oslo sohva, alk. 2995e. Flosin Gatto Cocoon pöytävalaisin toimii kauniisti yöpöydällä, lipastolla tai vaikka eteisvalona, hinta alk. 369e. Saman valmistajan IC lights IS2 on saanut inspiraationsa jonglööriltä, joka tasapainotteli palloa sormenpäillään, hinta messinkisenä 656e, Flos. Vitran kevyt pikkupöytä on korkkia.

Menun Yeh Wall Table on mielenkiintoinen pikkupöytä, joka sopii loistavasti sivu- ja yöpöydäksi. Pöydän muodossa on pilvimäistä huolettomuutta ja muotokieli on keveä. Nämä sopisivat meillekin hyvin vierashuoneen yöpöydiksi. Kuva Menu.

Voiko tuoli olla kauniimpi? Tätä Arne Jacobsenin Fritz Hansenille suunnittelemaa legendaarista Seiska-tuolia valmistettiin vuonna 2015, 60-vuotis juhlavuoden kunniaksi, vain rajoitettu määrä eikä sitä taida enää saada mistään. Mutta katsokaa tuota ihanuutta - tuoli on väriltään puuterinude ja jalat ovat päällystetty 24 karaatin kullalla.

Sen sijaan ikonista, 1972 suunniteltua, messinkistä Louis Weisdorfin Multi-Lite valaisinta saa edelleen. Valaisimen liikkuvat, sylinterinmuotoiset ja kuorimaiset varjostinosat yhdistyvät mielenkiintoisesti pyöreään metallikehikkoon - näin lopputulos on helposti muunneltavissa omien mieltymysten mukaan. Hinta messinkisenä alk. 506e. Valkoiset valaisimet ovat George Nelsonin Bubble lamp-valaisimia. Candice-pussilakanasetti on pestyä ranskalaista pellavaa ja sitä myy Ellos, hinta alk. 119e . Kuva Ellos.

Tanskalainen Just Right on lanseerannut uudelleen elegantin STOFF-kynttilänjalan, jonka saksalainen arkkitehti Werner Stoff suunnitteli jo 1960-luvulla. Kolmijalkainen kynttilänjalka pinoutuu veistoksellisiksi sommitelmiksi ja vangitsee katseen sekä kynttilöiden kera että ilman.

Cestan ja isosiskonsa Cesitan on suunnitellut Miguel Milá vuonna 1962 huurretusta lasista sekä rottingista. Valaisinten muotokieli on äärimmäisen ajaton ja sympaattinen. Valaisinta myy mm. Artek.

Messinkisillä yksityiskohdilla koristeltu Københavns Möbelsnedkerin peili viimeistelee karunkin kylpyhuoneen upeaksi. Peiliä on kahta kokoa, kuvassa pienempi.

By Lassenin Twin-hyllyllä on selkeä muotokieli, joka mahdollistaa kalusteelle lukuisia käyttötapoja ja -ympäristöjä. Minimalistinen hylly koostuu sirosta metallirungosta ja ohuista, käännettävistä hyllylevyistä. Pienemmän hyllyn hinta alkaen 1095e.

Vitran LTR Occasional on ilmava ja yksinkertaisen tyylikäs pikkupöytä, joka muodostuu paksusta puukannesta ja näyttävistä metallijaloista. Kannen materiaali on laminoitua puuta ja jalat metallia. Kannen mitat ovat 39 x 33,5 cm ja pöydän korkeus on 25 cm.Hinta alk. 279e.

Kommentit (0)

KOTIKIIKARISSA

Myy ja Miffy – yläkerran aulan suunnitelma

klo 10:26 | 31.1.2017

Se hetki, jolloin asiakkaalle tekemäni tilasuunnitelma alkaa muuttua konkreettisesti 3d-kuvista todellisuudeksi, on aina yhtä mukava ja hieno hetki. Kävin viikonloppuna kohteessa, johon olin jo aiemmin syksyllä tehnyt suunnitelman ja vaikka kaikkia kalusteita ja tekstiileitä ei vielä oltu saatu hankittua, alkoi tila muistuttaa jo suunnitelmaa hienosti.

Tila on kaksikerroksisen talon yläkerran aula, johon toivottiin pienille koululaisille omaa tv:n katselu, peli- ja leikkitilaa. Samassa tilassa pitäisi pystyä yövyttämään tarpeen tullen myös vieraita, joten jonkinlaista vuodetta tarvittiin myös.

Haastetta suunnittelulle toi, että aulan vino katto pienensi huoneesta aluetta, jossa seisomakorkeus oli normaali. Lisäksi aulassa kaikui ja äänet kulkeutuivat alakertaan luoden melkoisen äänikakofonian sekä alas että ylös. Alla kuva lähtötilanteesta.

Aloitin jäsentämällä tilaa, maalauttamalla vinon katon harmahtavalla beigellä sävyllä. Näin huone sai astetta lempeämmän tunnelman ja huoneen muoto piirtyy paremmin esiin. Aulan toisella lyhyellä seinällä oli valmiiksi mustavalkoraidallinen tapetti ja se sai jäädä paikoilleen. Tätä seinää vasten sijoitin tv:n, jonka alle ostettiin Ikeasta valkoinen, metallinen kaappi peleille. Metallinen siksi, että se kestää kolhiintumatta paremmin lasten käsittelyssä. Myös kaapin kompakti koko oli sopiva tilaan.

Seuraava ison mietinnän paikka oli sohva. Millainen sohva ei tukkisi pientä tilaa ja olisi muokattavissa tarpeen mukaan eri kokoonpanoihin – myös vuoteeksi. Perinteinen vuodesohva olisi ollut tietysti helppo ratkaisu, mutta ne ovat ulkonäöltään usein todella kömpelöitä, eikä niiden nukkumamukavuuskaan aina ole kovin kummoinen. Lopulta päädyin tähän BoConseptin Carmo-sohvaan, jonka paloista sain koottua oikean kokoisen lopputuloksen. Sohvan verhoiluksi valitsin harmaan huopamaisen villakankaan, joka on paitsi äärimmäisen kestävä ja paksuna akustoi hyvin ääntä, myös kivan näköinen ja tereineen se pehmentää sohvan muotokieltä kivasti.

Palat valitsin siten, että kahden rahin avulla sohvasta saadaan koottua kokonaisuus, josta muodostuu 140x200cm vuode. Nukkumamukavuutta lisäämään hankittiin vielä vuoteen kokoinen, 10cm paksu sijauspatja, joka silottaa mahdolliset palojen väliset liittymäkohdat. Vuode on jo testattu ja hyväksi havaittu, joten peukku sille! Kun sohva ei ole vuoteena, voidaan raheja tarvittaessa käyttää pöytänä tai niitä voidaan säilyttää lastenhuoneissa, jotka sijaitsevat aulan yhteydessä.

Akustiikka ja sisustus viimeistellään vinoon kattoon asennettavalla akustiikkapaneelilla, paksuilla verhoilla sekä villamatolla ja sisustustekstiileillä. Valoa ja leikkisyyttä aulaan tuovat hauskat valaisimet – keltainen Myy sekä iki-ihana Miffy-valaisin. Helposti siirreltävä ja kevytilmeinen nojatuoli tuo lisää istumatilaa aulaan.

Yleensä matkan varrella suunnitelmaan tulee jotain pieniä muutoksia ja lisäyksiä, niin nytkin, kun yksi raheista vaihtui harmaasta konjakkinahkaiseen ja perheen äiti ihastui Artekin seepratauluun. Taulu hankittiinkin ja se asennettiin portaikon yläpäähän, josta se näkyy hyvin aulaan. Pariksi taululle ostettiin sohvalle seeprakankainen tyyny ja jo tilassa oleva raidallinen tapettikin löytää näistä väriparin.

Kuvissa huone on vielä vähän keskeneräinen ja valitettavasti jouduin ottamaan kuvat pimeyden jo laskeuduttua, mutta palataan asiaan, kun kokonaisuus on valmis.

Kommentit (0)

KOTIKIIKARISSA

Valokuvausta, stailausta ja kuvanrakentamista

klo 13:33 | 23.1.2017

Laitetaanko tuolia vähän edemmäs…sentti vielä…no nyt meni liikaa…entä jos asetat astiat edemmäs…joo, nyt on hyvä! Stailaus ja sisustuskuvan rakentaminen on hidasta ja millintarkkaa työtä.

Viikonloppuna aurinko helli valtaosaa Suomea ja ihmiset nauttivat upeasta säästä ulkoillen ennätysahkerasti. Vaikka itse vietin koko lauantaipäivän sisätiloissa, oli auringonpaisteella merkitys omankin päivän onnistumiseen. Minä ja viitisentoista muuta innostunutta naista vietti nimittäin lauantaipäivänsä Nougatin showroomilla Kalasatamassa opettelemassa valokuvaamista ja sisustuskuvien stailaamista.

Jos jutun kuvat eivät vakuuta, se ei taatusti johdu ainakaan opetuksen tasosta, koska joukkoa luotsasivat taitavat alansa huiput, valokuvaaja Krista Keltanen sekä sisustustoimittaja ja stylisti Jonna Kivilahti. Päivä oli tiivis ja siihen kuului erilaisten tehtävien muodossa, niin kameran asetusten säätöä, valon suunnan tarkkailua, kuin sisustuskuvien kuvanrakentamista sekä stailausharjoituksiakin.

Ensimmäisen harjoituksen teemana oli kahvi. Kuvan tunnelman sai rakentaa haluamallaan tavalla, kunhan kuvasi lopputuloksen suoraan ylhäältä päin - alla kaksi omaa näkemystäni asiasta.

Seuraava tehtävä oli paritehtävä, jonka aiheena olivat kukat ja kuvaa piti saada myös pala ihmistä. Tämä tehtävä tuntui itsestäni jotenkin erityisen haasteelliselta, kun taas moodboardin rakentaminen oli selvemmin omalla mukavuusalueellani ja tehtävä veikin minut täysin mukanaan.

Tehtävä tehtävän jälkeen seurasi toista ja tiiviin päiväohjelman katkaisivat välillä vain herkulliset ateriat ja kahvihetket. Kaikki suuhunpantavat kuvattiin tietysti huolellisesti ennen maistamista ja mikäpä niitä olikaan kuvatessa, niin upeita ruokia ja kakkuja oli tarjolla. Päivän alkaessa kääntyä iltaan, huomasi yhden sun toisen kurssilaisen olevan melko poikki ja kaikkensa antanut - yllättävän raskasta tämä kuvaaminen ja kuvanrakentaminen onkin. Mikäli kuitenkin kaikki oppiminen olisi yhtä hauskaa, olisin ikuinen opiskelija. Ihana ja antoisa päivä!