Oikean maalisävyn valinta taitaa olla useimmille yksi hankalimmista asioista remonttia tehdessä. Lopputulos seinällä ei ehkä vastaakaan värikarttojen pientä mallia halutulla tavalla ja tämä turhauttaa. Nämä alla olevat vinkit luettuasi onnistut todennäköisesti seuraavaksi paremmin.

 

 

Värin kokemiseen vaikuttavat monet asiat. Valon laatu, maalipinnan kiiltoaste sekä värien keskinäinen vuorovaikutus ovat tärkeässä roolissa väriä valittaessa, mutta myös maalikartan lukutaidosta on suurta hyötyä. Tikkurilan Symphony maalikartasto on tällä hetkellä markkinoiden laajin värijärjestelmä ja se pitää sisällään 2436 eri värisävyä. Noista lähes 2500 sävystä 263 sävyä on valittu Tunne-värikarttaan isommiksi mallipaloiksi ja niille on annettu väriä kuvaava nimi. Nimien tarkoitus on helpottaa kuluttajien valintaa.

 

 

Laajempi Sympohy-kartasto, joka myös löytyy kaupoista ainakin kysymällä, on jaettu kahteen eri väriviuhkaan Opus I:een ja Opus II: een. Viuhkan jokainen liuska on jaettu 12 saman numeroiseen sävyyn, joiden edessä oleva kirjain vain vaihtuu.  Keskimmäinen sävy M, on aina liuskan kantasävy ja kaikki sen yläpuolella olevat sävyt ovat kantasävyn vaalennoksia. Sama väri siis kun se M, mutta vaalenevat ylöspäin tultaessa aina hiukan siten, että ylin F sävy näyttää seinässä lähes aina valkoiselta. Tätä on vaikea ehkä uskoa, kun katsoo maalimallia kartan puhtaanvalkoisen pohjan päällä, mutta kun asetat liuskan värilliselle alustalle tai peität sormillasi valkoisen pohjan, huomaat miten mallin sävy vaalenee.  Vaaleansiniset ja vaaleanpunaiset sävyt ovat poikkeuksia, ne näyttävät värilliseltä seinälläkin. Jos siis haluat seinällesi selvästi väriä, valitse jokin liuskan alemmista kirjaimista.  

 

 

Kantasävy M:n alapuoliset sävyt ovat puolestaan kantasävyn harmaataittoja eli M sävyyn on lisätty harmautta. Älä siis ignooraa liuskan alimmaisiakaan sävyjä, vaan katso löytyisikö sieltä se liuskan tunnelmallisin ja hienostunein sävy - usein näin on.

 

 

Maalisävy tulisi valita aina siinä tilassa, missä sitä tullaan käyttämään, joten jos olet epävarma, on hyvä ostaa pieni koemaalipurkki ja testata väri seinään. Se tulee halvemmaksi kuin väärät valinnat. Valo- ja varjoalueiden vaihtelu muuttaa värihavaintoa jatkuvasti. Myös pinnan karheus tai sileys vaikuttaa värihavaintoon. Mitä karkeampi alusta, sitä tummemmalta maali näyttää. Myös kiillon vaikutus väriaistimukseen on otettava huomioon värejä valittaessa. Kiillon lisääntyessä värin kylläisyys kasvaa, ja samalla muuttuu vaaleus-tummuusaste.

 

Kommentit (2)

Tuija Talvitie 

KOTIKIIKARISSA haaveillaan ja inspiroidutaan kodeista ja sisutuksista. Kurkistellaan omaan ja toisten koteihin sekä ihastellaan erityylisiä sisustusratkaisuja. Kiikaroidaan uusia tuulia ja sisustustrendejä, unohtamatta tee-se-itse-vinkkejä.

Tutustu myös Tuijan Form Follows Function -blogiin!

Blogiarkisto

2017
2016