Ensimmäinen adventti on takana ja se on itselleni merkki siitä, että jouluvalmistelut voivat pikkuhiljaa alkaa. Olen aina ollut jouluihminen ja panostanut koristeluun. Tosin silloin, kun lapset olivat kiukkuisia teinejä ja meillä aikuisilla oli isot elämänmuutokset töissämme, luulin jo kadottaneeni joulun taian. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut, vaan taika sekä into joulun suhteen palasivat, kun elämä taas rauhoittui hieman.


Aloitan joulun rakentamisen pienin askelin siten, että koristelu ja valot lisääntyvät aattoa kohti mentäessä ja aatonaattona joulu on lopulta valmis, kun kuusi kannetaan sisään. Koristelun aloitan ulkoa ja ensimmäinen koriste on oveen kiinnitettävä havukranssi, joka on joka vuosi hieman erilainen. Jos ilmat ovat olleet suosiolliset ja olemme saaneet lunta tänne tavallisesti mustaan ja märkään Lounais-Suomeen, saatan innostua tuomaan portaille enemmänkin koristeita.


Vaikka kodin koristelu jouluun alkaa varhain, pitäydyn lopulta kuitenkin melko maltillisissa ja luonnollisissa elementeissä. Kauneimmat koristeet syntyvät luonnon omista materiaaleista, kuten havuista, kävyistä, lehtikuusenoksista tai vaikkapa eukalyptuksen oksista kierretystä yksinkertaisesta kranssista. Kuvan kranssin koristeena on voimapaperista taiteltu papukaijaorigami.

 

Joulupöydän kattausta suunnittelen jo hyvissä ajoin ennen aattoa. Pöydässä palavat lukuisat kynttilät, aina vähintäänkin niin monta, ettei kattovaloa tarvitse pitää päällä. Pellavapöytäliina sekä kankaiset servietit tekevät juhlavan vaikutelman ja joskus olen monistanut ruokailijoille oman menukortinkin.


Kukissa suosin valkoista ja vihreää. Suosikkini ovat jouluruusu, liljat, ranskalaiset tulppaanit sekä valkoiset hyasintit, vaikka niiden tuoksu ei yllä värikkäiden tasolle. Joulutähdestä en oikein välitä ja samoin ne pienet lumispraylla sumutetut pikkuhavut säästän muille. Ostan yleensä kukat irtonaisina valmiin asetelman sijaan, ja asettelen kukat itse omiin maljakoihin ja astioihin rennolla kädellä.


Joulukuusi meillä on aina ja sen tulee olla ehdottomasti aito kuusi. Vaikka meillä huonekorkeutta riittäisikin, suosin pientä koriin laitettavaa kuusta. Se riittää viimeistelemään koristelun ja levittää ympärilleen kuusen ihanaa tuoksua, mutta neulasten määrä pysyy paremmin hanskassa. Kuusen juureen asetellaan itsepaketoidut muutamat paketit, jotka ovat joka vuosi vähän erinäköiset.


Mites teillä?

Kommentit (3)

Vierailija

Hei. Kaunista on! Itsekin mielisin meille perinteisen kuusenjalan tilalle koria. Voisitko vähän kertoa, miten kuusen kastelu käytännössä toimii? Onko korin sisällä tavallinen kuusenjalka? Anteeksi ehkä tyhmä kysymys. :)

Tuija

Hei, ei yhtään tyhmä kysymys. Meillä kuusi on niin pieni, että pysyy pystyssä ilman kuusenjalkaa -on siis suoraan vesiämpärissä. Jos kuusi on isompi, kannattaa se laittaa ensin kuusenjalkaan ja jalka vesiämpäriin. Sitten koko komeus vain koriin. Kuusen alaoksat ottavat tukea korin reunoilta, jolloin on kaiken kaikkiaan muutenkin tukevampi viritys kuin pelkkä jalka.

Tuija Talvitie 

KOTIKIIKARISSA haaveillaan ja inspiroidutaan kodeista ja sisutuksista. Kurkistellaan omaan ja toisten koteihin sekä ihastellaan erityylisiä sisustusratkaisuja. Kiikaroidaan uusia tuulia ja sisustustrendejä, unohtamatta tee-se-itse-vinkkejä.

Tutustu myös Tuijan Form Follows Function -blogiin!

Blogiarkisto

2017
2016