Elävä tuli koskettaa monia aistejamme – sitä on kaunis katsella, sen raksuva ääni hellii korvia ja savuinen tuoksu sieraimia. Tulen ympärille on kesäisin kiva kokoontua muutenkin kuin juhannuksena. Elävä tuli puhdistaa mieltä ja toimii parhaana terapiana. Tässä kymmenen kaunista ulkotakkaa tulen nauttimiseen.

Kahvallinen tulikori, jota jykevien kahvojen ansiosta voi kätevästi siirtää paikasta toiseen kuten tulikorin jalustaakin. Halkaisija 55 cm ja korkeus 62 cm, valmistaja House Doctor. Hinta 373 €, Royaldesign.fi

 

Mangiafuoco-ulkotakka, jonka teräksinen pinta patinoituu kauniisti sään vaikutuksesta, lisävarusteena grilli. Halkaisija 80 cm, korkeus 45 cm, paino 130 kg. Valmistaja italialainen AK-47. Hinta 2190 €, Takkamaailma.

 

Fire Globe -tulipesän muotoilu nostaa esille liekkien kauneuden ja suojaa tulta tuulelta. Tulipesää voi tarvittaessa kätevästi siirtää sen takapuolella sijaitsevasta kahvasta. Halkaisija 64 cm ja korkeus 75 cm, valmistaja Eva Solo. Hinta 320 €, Room21.fi

 

Kuvassa olevaa majesteettista Baron-tulikoria voi Ruotsissa bongata monen suurenmoisen kartanon pihalta. Halkaisija 50 cm, korkeus 105 cm, valmistaja ruotsalainen Röshults. Hinta 501 €.  

 

Toast-ulkotakka on valmistettu kivestä sekä säänkestävästä teräksestä. Mitat 125 x 125 cm, korkeus 40 cm, paino 170 kg, valmistaja AK-47. Hinta 2990 €, Takkamaailma

 

Helios-ulkotulisijaa voidaan käyttää niin takkana kuin grillinä yhdessä teräksisen ritilän kanssa. Ulkotakan kyljissä olevat aukot toimivat kätevinä kantokahvoina, kun viilennyttä ulkotulisijaa halutaan siirtää. Grilliritilä myydään erikseen. Halkaisija 58cm ja korkeus 19 cm, valmistaja Skagerak. Tulisijan hinta 279 €, Finnish Design Shop

 

Säänkestävästä teräksestä valmistetun Qrater-ulkotakan keskelle jää aukko, josta sadevesi ja tuhka valuu kätevästi pois takan alla olevalle sinkitylle alustalle. Halkaisija 145 cm, korkeus 25 cm ja paino 26 kg. Design Dirk Wynants, valmistaja belgialainen Extremis. 

 

Geometrinen Boo-tulikori tuo tulenliekit kauniisti esille. Design Mårten & Gustav Cyren, halkaisija 50 cm, korkeus ja leveys 50 cm. Samasta sarjasta löytyy myös Boo-kynttilänjalka, joka näkyy kuvassa tulikorin edessä. Valmistaja ruotsalainen Skargaarden. Hinta tulikorilla 281 €, Royaldesign.fi

 

Flame-ulkotulisijan pyöreä vati lepää tukevan jalustan varassa. Materiaali corten-teräs, design VE2. Halkaisija 75 cm ja korkeus 40 cm, valmistaja Skagerak. Hinta 279 €, Finnish Design Shop

 

Ilmavan näköinen Tripee-ulkotakka koostuu kolmesta jalasta ja niihin kiinnittyvästä vadista. Takkaan kuuluu lisävarusteena grilli. Halkaisija 120 cm, korkeus 282 cm ja paino 60 kg. Valmistaja AK-47. Hinta takalla 1590 €, Takkamaailma

 

Pääsiäisen osuessa jo maaliskuulle, lämpötilat voivat painua pakkasen puolelle niin yöllä kuin päivälläkin. Silti terassia tai parveketta voi koristaa kevätkukilla, kunhan valinnat tekee huolella. Lue vinkit kukkaostoksille!


Pienikukkainen, iloisen keltainen tetenarsissi on pääsiäisen sesonkikukka, mutta myös ensimmäinen oikea ulkokukka. Se kestää oikein hoidettuna vaihtelevaa kevätsäätä ja jopa vajaan kymmenen asteen pakkasia. Vaikka kipakan pakkasyön jälkeen lehdet ja kukat voivat hetken olla nuupallaan, palautuvat ne auringossa ennalleen nopeasti. Suoraan tetenarsissia ei kuitenkaan kannata kovaan pakkaseen laittaa, vaan totuttaa pikkuhiljaa kylmään leudommalla ilmalla. Muista myös kastella kukkia huolella, koska hyvä nestejännitys auttaa niitä kestämään pakkasta. Mikäli pakkasta luvataan yli kymmenen astetta, nosta kukat sisään yöksi tai suojaa ne vaikka sanomalehdellä tai pakkasharsolla.




Jos kukinnan halutaan kestävän erityisen pitkään, kannattaa tetenarsissit ostaa nupullaan.  Kylmä sää hidastaa kukkien avautumista ja parhaimmillaan kukinta kestää jopa parisen kuukautta. Mahdollisimman matalina ostetut taimet kestävät tanakoina hyvin tuulta.


Tasaisen kosteuden lisäksi tetenarsissit eivät juuri muuta hoitoa kaipaa. Lannoittaakaan niitä ei tarvitse, koska ravinto ja voima ovat valmiina sipulissa. Kuihtuneiden kukkien pois leikkaaminen auttaa tuottamaan uusia kullannuppuja ja pidentää näin kukintaa. Mikäli istuvat sipulit myöhemmin maahan, anna lehtien lakattua rauhassa paikallaan. Lehdissä oleva ravinto palaa näin takaisin sipuliin ja kukka ilahduttaa seuraavana keväänä uudella kukinnalla. 




Istuta sipulit alkukesällä aurinkoiseen paikkaan ja läpäisevään maahan, yläosa noin 10 cm maanpinnan alapuolelle. Myrkyllisyytensä vuoksi myyrätkin jättävät sipulit rauhaan ja tetenarsissit ilahduttavat sinua taas seuraavana keväänä kukinnallaan. Tetenarsissien lisäksi muita pakkasenkestäviä sipulikukkia ovat sinisenä ja valkoisena kukkivat helmililjat, idänsinililja sekä tulppaani. Vaikka orvokkien kiivain sesonki alkaakin vasta vapun jälkeen, kestävät myös ne pientä, noin viiden asteen pakkasta.





Lumen sulaessa piilossa ollut kasvusto palaa näkyviin ja monen viherpeukalot alkavat syyhytä. Nyt onkin hyvä aika aloittaa pihamaan hoito, sillä kasvien kasvukausi ei ole vielä alkanut ja ne kestävät hyvin käsittelyä. Tässä vinkkejä puutarhan kevättöihin, jotka voit aloittaa jo nyt.

 

Puut ja pensaat siisteiksi

 

Maaliskuu on hyvä aika marjapensaiden karsimiselle. Karsiminen kannattaa, sillä pensaat, joissa ei ole liian tiivis oksisto, tuottavat isompia marjoja. Vanhojen, marjoja jo muutaman kerran tuottaneiden oksien lisäksi kannattaa harventaa myös uusia versoja. Marjapensaiden kevätlannoitus tehdään heti lumen sulettua kosteaan maahan. Puutarhan kevääseen kuuluu myös marjapensaiden, samoin kuin hedelmäpuiden, ruiskutus, joka kannattaa tehdä ennen silmujen puhkeamista maalis- ja toukokuun välillä. 

Koristepensaat pysyvät elinvoimaisina, kun niitä hoidetaan säännöllisesti. Pensaista poistetaan vioittuneet ja kuolleet versot leikkaamalla. Havupensaiden leikkaamisessa on suositeltavaa, että vain saman vuoden uutta kasvustoa karsitaan. Havupensaiden latva typistetään vasta, kun haluttu latvakorkeus on saavutettu.

Puista kannattaa leikata pois sekä huonokuntoiset oksat että liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat ja vesiversot. Kivelliset hedelmäpuut, kuten luumu ja kirsikka, samoin kuin koivu ja vaahtera tulee jättää leikkaamatta keväällä, jottei leikkaushaavan nestevirtaus heikennä puiden kasvua. Omenapuut voi leikata heti kovien yöpakkasten loputtua ennen kuin puut aloittavat kasvukautensa. 

 

 

Nurmikko vehreäksi aidan omalla puolella

 

Lumen sulaessa nurmikon tilalta paljastuu kuollutta heinää, joka tulee haravoida pois, jotta koko kasvusto virkistyy. Nurmikkoa voi ”ilmastoida” pistelemällä siihen reikiä esimerkiksi halikolla, jotta se ei sammaloidu. Reiät voidaan myös täyttää hiekalla, jolloin niiden umpeen kasvaminen kestää pidempään ja vaikutus säilyy kauemmin. Jos nurmikolta löytyy kuolleita kohtia, tehdään niihin paikkauskylvö. Paikkauskylvö tehdään rikkomalla maan pinta ja lisäämällä siemenet, jotka peitetään hiekkamultaseoksella. Nurmikolle talven aikana syntyneet kuopat ja painaumat täytetään lisäämällä niihin uutta multaa. Nurmikkoalueiden reunat kantataan lapiolla, jotta nurmikko ei alkaisi rehottaa myös kukkapenkeissä. Huolitellut reunat antavat pihaan siistin ilmeen. Halutessaan voi raja-alueeseen lisätä vielä puu- tai kivireunuksen tuomaan persoonallisuutta. Nurmen voi kalkita jo silloin, kun lunta on vielä maassa, kun taas lannoitus tehdään vasta roudan jälkeen. 

 

Kukkapenkit kukoistamaan

 

Monelle yksi mieluisimmista puutarhan kevättöistä on kukkapenkkien hoito. Siihen riittää pelkkä penkkien siistiminen, jos penkkiä ei ole tarve muokata kasveja jakamalla. Siistiessä kukkapenkistä poistetaan sekä kuolleet kasvit että vanhat versot leikkaamalla. Luonnonlannoite tai yleislannoite sekoitetaan pintamultaan. 

Kukkapenkin ilmettä voi uudistaa jakamalla kasveja. Keväällä jaettaviin kasveihin kuuluvat muun muassa päiväliljat, jaloangervot, punahatut, kärsämöt ja syysasterit. Oikea hetki kasvien jakamiseen on yleensä toukokuu. Silloin näkee mitkä osat kasvista ovat elinvoimaisia, mutta varret eivät ole kasvaneet niin isoiksi, että niiden käsittely haittaisi kasvin normaalia kasvukehitystä. Kun kasvi jaetaan osiin, sen kukinta pysyy hyvänä ja sen juuret saavat riittävästi ravinteita, kun ne eivät ole kasvaneet liian tiheään. Kasvi jaetaan nostamalla se juuriaan myöten ylös kukkapenkistä. Jokaiseen jaettuun osioon jätetään 2–3 versoa ja terveet juuret. 

 

 

Suojaa kasvit auringolta

 

Monet ikivihreät kasvit, kuten tuijat, alppiruusut ja katajat, tarvitsevat suojaa kevätauringolta. Aurinko lämmittää kasveja, jotka haihduttavat vettä kasvustonsa kautta, mutta eivät vielä saa tarpeeksi sitä takaisin jäisestä maaperästä. Ainavihannat kasvit voi suojata esimerkiksi havunoksilla tai varjostuskankaalla. Peite suojaa kasveja myös kylmiltä kevättuulilta. Puutarhan kevään edetessä ja ilman lämmetessä voi peitettä harventaa pikkuhiljaa ja tehdä siihen hengitysaukkoja, jotta kasvit eivät paahdu auringon niitä lämmittäessä. Suojan voi poistaa, kun maa on täysin sulanut. Sulamista voi nopeuttaa kastelemalla maata lämpöisellä vedellä.