Koripunoksesta ja rottingista valmistettuja valaisimia löytyy tällä hetkellä monelta eri valmistajalta ja kevytilmeisinä ne sopivatkin hyvin erityyppisiin koteihin ja sisutuksiin.

Jos olet hiukankaan kätevä käsistäsi, ei sellaisen valmistaminen itsekään ei ole kovin vaikea tee-se-itse-projekti.

Varjostimeksi käy lähes mikä tahansa rottingista tai vastaavasta luonnonmateriaalista punottu, laakea kori tai vati. Tarvitset myös haluamasi värisen lampun johdon, niitä myyvät sähköliikkeet kautta maan tai esimerkiksi Clas Ohlson. Kuvan mallivarjostin on purettu vanhasta roskiin heitetystä 80-luvun valaisimesta ja kuvanottohetkellä siitä on sahattu jo pois iso, puinen nuppi sekä poistettu vihreä kierrejohto lampunkantoineen.

Mikäli punos korissasi on hyvin tiheä, aloita projekti purkamalla haluttu määrän koripunosta pois. Näin varjostimen ilmeestä tulee kevyempi ja valo pääsee kulkemaan paremmin sen läpi. Tämän jälkeen voit maalata varjostimen, joko spraymaalilla purkin ohjetta seuraten, tai vastaavasti käyttämällä askartelumaalia tai muuta vesiohenteista akrylaattimaalia ja sivellintä. Kuvan vihreä varjostin sai uuden vaaleanharmaan sävyn spraymaalilla.

Kun maali on kuivunut, pujota uusi lampunjohto paikoilleen ja uusi korivalaisimesi on valmis.

Valkoiset posliiniastiat kokevat muodonmuutoksen, kun ne saavat uudet kuviot mustalla posliinitussilla. Veikeät ja persoonalliset astiat sopivat mainiosti myös lahjaksi. Katso alta Helin ohjeet!

 

Jos pidät piirtämisestä, saattaa myös posliinin koristelu piirtämällä olla sinun juttusi. Yksinkertaisimmillaan posliinia voi koristella posliinitussilla, jonka jälki kiinnitetään kotiuunissa paistamalla. Sileään ja liukkaaseen lasitepintaan on mukava piirtää ja maalata. Eivät oikeat posliiniväritkään vaikeita ole, ne vain kiinnitetään kuumemmassa uunissa, esimerkiksi posliininmaalaukseen erikoistuneessa liikkeessä. Posliininmaalaustusseja myydään askartelu- ja posliininmaalauskaupoissa. Tussin kanssa työskentely on helppoa. Ohut viiva piirtyy nopeasti astian pintaan.

Kuvio kannattaa suunnitella etukäteen paperille. Kuvion voi jäljentää posliinin pintaan posliininmaalaukseen tarkoitetun jäljennöspaperin kanssa. Sen jälkeen kuvio on helppo piirtää tai maalata ääriviivoja pitkin. Itse tosin en tällä kertaa neuvoa noudattanut, vaan suhautin kuviot suoraan pintaan.

 

Minulla oli tallessa kirpparilta parilla eurolla ostettu Arabian pannunalunen. Siinä oli lasitteessa kolhu, mutta pohjan puolella. Piirsin koristelautaseen kuviota ihan ex-tempore ilman ennakkosuunnittelua. Lautasessa olevan pöllökuvion olisi kyllä voinut sommitella ensin paperille. Nyt pöllö on aika hassun näköinen, menköön naivistisen taiteen piikkiin :)

 

Tussijäljen kuivuttua 72 tuntia paistoin astioita uunissa noin puoli tuntia 150- asteessa. Varmista, että astiat ovat oikeaa posliinia, jotta kestävät polton. Arabian alunen oli varmasti posliinia, koska pohjassa on Arabian leima. Lautasen pohjassa oli saksalaisen posliinitehtaan leima. Vanhoissa kirpputoriastioissa on aina olemassa se riski, että menevät rikki uunissa. Siksi varman päälle pelaava ostaa maalattavat astiat posliininmaalauksen erikoisliikkeestä.

 

Posliinitussilla astioita on helppo tuunata vaikka lasten kanssa. Kiva lahjaidea on persoonallinen uniikki koristelautanen.

 

Aurinkoisia syyspäiviä!

-        Heli

Aikoinaan kihlajaislahjaksi tehdyt rukinlavat muuttuvat moderniksi talonpoikaistaiteeksi saatuaan mustaa maalia pintaansa. Nämä sopivat hyvin skandinaaviseen kotiin sisustuskoristeiksi. 

 

Isäni kaiversi nuorena miehenä rukinlapoja. Vanhempien mökillä meillä onkin näyttävä kokoelma isän taideteoksia. Nyt vasta tutkiskelin vähän rukinlapojen historiaa ja löysin yllätyksen. Rukinlapaa ei olekaan käytetty pelkästään pellavan kehräämisen apuna, vaan se on ollut kihlajaislahja. Sulhanen pyrki tällä käyttöesineellä osoittamaan kädentaitojaan morsiamelle. Miehet ovat kaivertaneet rukinlapoihin rakkaudentunnustuksia, sydämiä ja nimikirjaimia. Ihmekös tuo, että isäkin on äidille näitä kaiverrellut.

 

Kirppiksiltä rukinlapoja saattaa löytää muutaman euron hintaan. Osa niistä on vähän kömpelöitä tekeleitä, keskenjääneitäkin, mutta suurin osa on oikeasti upeita. En voinut olla pelastamatta muutamaa kaunotarta.

 

Kauniita ne olivat ruskean eri sävyissäkin, mutta päätin modernisoida ne ja maalata koko kolmikon mustaksi. Koska rukinlavassa on paljon koloja, täytyy maalin olla aika juoksevaa. Mulla sattui olemaan Tikkurilan Sauna Supia remontin jäljiltä ja se sopi mainiosti.

 

Modernisoitua talonpoikaistaidetta olkaa hyvät!

 

-        Heli