Yrtit, salaatit, tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit kasvavat viljelylaatikossa.
 

Parvekkeella tai kallioisella tontilla voit viljellä laatikossa. Jätä laatikkoon pieni jalka, jotta vesi pääsee valumaan pois. Laatikosta on nopeaa napata yrttejä ja salaatteja ruokapöytään. 

 

KIVISTÄÄKÖ selkää kasvimaalla? Syövätkö etanat sadon? Haluatko kasvattaa parvekkeella ruokaa? Ala lava- tai laatikkoviljelijäksi.

Lavakauluksissa ei ole pohjaa, ja niitä käytetään kasvimaalla. Laatikoissa on pohja, joten niissä voi kasvattaa kasveja parvekkeella ja kalliolla.

”Lavaviljelyssä on paljon hyviä puolia”, sanoo puutarhuri Suvi Lehtonen. Hän on yksi kirjan Lavatarhuri – Kasvata satoa viljelylaatikossa tekijöistä.

”Lava ja laatikko pidentävät satokautta. Niihin voi kylvää keväällä aiemmin kuin avomaalle, sillä routa sulaa laatikosta no­peammin. Syksyllä lava tuottaa satoa pidempään kuin maa.”

Lavaviljelyksen hoitaminen säästää selkää. Rikkakasvit ja etanat eivät pääse laatikkoon yhtä helposti kuin kasvimaalle. Kastelun tarve vähenee, jos lavassa käyttää katteita tai harsoa.

 

LAVATARHA kannattaa sijoittaa pihassa lämpöiseen paikkaan. Yrteille ja salaateille riittää 20 senttiä korkea lava tai laatikko. Juurekset ja isot kasvit viihtyvät 40–60 senttiä korkeassa laatikossa.

”Kasvimaalla käytetään perinteisesti metrin levyisiä ja kaksi metriä pitkiä lavoja. Lava on nopea kiertää, ja kasveja yltää hoitamaan. Toinen käytetty koko on metri kertaa 1,20 metriä.”

Parvekkeelle mahtuu usein laatikko, joka on 30–50 senttiä leveä. Laatikkoja ja lavoja voi ostaa puutarhakaupoista tai nikkaroida itse. Työ onnistuu vähillä timpurin taidoilla. Kasvimaan lavan voi tehdä kierrätyspuusta tai halvasta laudasta. Parvekkeelle sopii siisti kattopaneeli.

Laatikon ja lavan kulmiin tarvitaan rimaa, johon laudat kiinnitetään.

Jos laatikkoa käytetään parvekkeella tai kalliolla, sisäpuoli pitää vuorata paksulla muovilla tai suodatinkankaalla. Näin vesi ja multa eivät valu lautojen ­raoista.

Laatikon pohjamuoviin tai -kankaaseen pitää tehdä muutama reikä, jotta liika vesi valuu pois. Parvekkeella laatikosta valuvan veden voi ohjata parvekekaivoon. Pienen laatikon alle voi laittaa tarjottimen keräämään vettä.

Laatikon pohjalle tehdään salaojitus. Laita pohjalle kymmenen sentin kerros ruukkusoraa tai lekasoraa. Sen päälle pitää laittaa suojakangas, jottei multa valu soran sekaan, Lehtonen neuvoo.

 

LAVASSA kasvimaalla salaojitusta ei tarvita. Lavakauluksen voi laittaa suoraan mullan päälle tai pihassa nurmikon päälle. Lavan alle sopii esimerkiksi räsymatto, sanomalehtiä, suodatinkangasta tai juurimattoa. Ne estävät rikkaruohojen nousun lavaan.

Kankaaseen tai mattoon pitää tehdä pieniä viiltoja. Lierot pääsevät niistä talveksi suojaan syvemmälle maahan.

Laatikon ja lavan voi maalata ulkoapäin. Sisäpinnoilla saa käyttää vain myrkyttömiä pintakäsittelyaineita, esimerkiksi maitomaalia.

Lavat ja laatikot voi myös jättää pintakäsittelemättä. Ne kestävät ulkona muutaman vuoden ajan. Siperianlehtikuusi säilyy hyvänä pisimpään.

Multa valitaan viljeltävien kasvien mukaan. Esimerkiksi monet juurekset ja yrtit viihtyvät hiekkaisessa maassa. Niille voi ostaa hyvää puutarhamultaa ja sekoittaa siihen isorakeista puhallushiekkaa. Tomaatti ja kurpitsat viihtyvät muhevassa puutarhamullassa.

Keväällä lavan mullan voi kääntää kevyesti ja lisätä tuoretta multaa. Lavaa ja laatikkoa ei pidä täyttää mullalla kokonaan. Yläreunaan pitää jättää 10 senttiä tyhjää. Niin laatikon reunat suojaavat pieniä taimia tuulelta.

 

LEHTONEN kannustaa käyttämään laatikoissa katetta. Eloperäinen kate antaa kasveille ravinteita ja vähentää lannoituksen tarvetta. Madot käyttävät katetta ravinnoksi ja pitävät mullan ilmavana.

Katteeksi käyvät esimerkiksi ruohosilppu, kasvijäte, merilevä tai oljet. Mitä tuoreempaa, sen parempi. Katesilppua voi lisätä, kun edellinen katekerros kellastuu. Kate suojaa multaa kuivumasta ja vähentää kastelun tarvetta. Kuivina kausina etenkin kylvökset ja pienet taimet kannattaa suojata harsoilla kuivumiselta. Laatikossa ja lavassa voi viljellä kaikkia kasveja, joita Suomessa viljellään.

”Suosittelen juureksia ja lehtivihanneksia. Myös yrtit sopivat lavalle hyvin, erityisesti säitä säikkyvä basilika”, Lehtonen sanoo.

Laatikon ylimpään lautaan voi ruuvata lenkit reikänauhasta. Niihin voi kiinnittää kaaret, joiden päälle voi levittää reikämuovin. Laatikko toimii silloin pienenä kasvihuoneena.

”Siellä menestyvät myös lämpöä vaativat kasvit, esimerkiksi tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit. Kannattaa kokeilla myös latva-artisokkaa, salaattifenkolia ja jopa meloneja.”

 

 

Näin rakennat lavakauluksen ja viljelylaatikon

PUUTYÖN opettaja Kaija Kopra Vantaan aikuisopiston puutyöpajasta neuvoo, miten lavakaulus ja viljelylaatikko rakennetaan.

Lavakaulus

Koko: pituus x leveys x korkeus: 120x100x30cm

Tarvikkeet:

Lautaa 22x100 mm, yht. 13,20 m, hinta 0,59 e/m, yht. 7,80 e
Rimaa 48x48 mm, 1,28 m, hinta 0,89e/m, yht. 1,15 e

Viimeistelyyn:

Hiomapaperia, myrkytöntä maalia, maitomaalia tai mehiläisvahaa

Työkalut:

Saha, rullamitta, kynä, vasara ja nauloja tai porakone ja ulkokäyttöön tarkoitettuja ruuveja

Tee näin:

Sahaa sivujen ja päätyjen laudat.

Sahaa kulmiin rimat. Jos ha­luat, että lava uppoaa tukevasti maahan, leikkaa kulmarimat 2–3 senttiä lavakauluksen korkeutta pidemmiksi.

Aloita päädyistä. Poraa ruuveille reiät lyhyiden lautojen päähän. Tarkasta, että reiät osuvat kulmariman keskelle.

Ruuvaa laudat kiinni kulmarimoihin. Jos käytät nauloja, lyö vasaralla varovasti, jottei lauta halkea. Kiinnitä laudat kulmarimaan niin, että vuosirenkaat pienevät ulospäin. Niin laudat eivät väänny ajan kanssa.

Kiinnitä pitkien sivujen laudat kulmarimoihin.

Hio lavan yläreuna ja pintakäsittele lava, jos haluat.

Viljelylaatikko

Koko: pituus x leveys x korkeus: 70x50x30 cm

Tarvikkeet:

Lautaa, 22x100 mm, 10 m, hinta 0,59 e/m, yht. 5,90 e
Rimaa 48x48 mm, 1,28 m, hinta 0,89 e/m, yht. 1,15 e
Samat työkalut ja viimeistelytarvikkeet kuin lavakauluksessa

Tee näin:

Tee kuten lavakaulus ja jatka:

Käännä laatikko ylösalaisin ja kiinnitä pohjaan neljä pitkää lautaa. Jätä lautojen väliin raot.

Leikkaa kulmarimat 2–3 senttiä lavakauluksen korkeutta pidemmiksi. Näin voit laittaa parvekkeella laatikon alle tarjottimen tai altaan keräämään valuvan veden.

Hio laatikon yläreuna sileäksi.

Pintakäsittele haluamallasi tavalla.

Vuoraa laatikko sisältä muovilla nitojalla. Voit käyttää laatikossa myös paksuja jätesäkkejä. Tee muovin tai jätesäkin pohjaan muutama reikä, josta liika vesi valuu pois.

Laatikkoon:

Maitomaali: 1 litra rasvatonta maitoa, pigmenttiä (maalikaupasta). Voit kokeilla myös vesivärinapin väriä.

 

Näistä syntyy lavakaulus. Lyhyet laudat tulevat lavakauluksen päihin, pitkät laudat laitoihin. Lavassa ei ole pohjaa.Lavan kulmiin tulee rimaa, johon laudat ruuvataan ja naulataan.Rullamitta ja kynä ovat lautojen mittaamista varten, saha niiden sahaamiseen. Jos kotona ei ole akkuporakonetta, lavakaulus syntyy myös vasaralla ja nauloilla.Muoviputkista ja rullalla olevasta valkoisesta reikänauhasta syntyy harsoille tukikaaret. Pihdit tarvitaan reikänauhan katkaisuun ja reikanauhan pätkien muotoiluun lenkeiksi. Lenkit ruuvataan kiinni lavan sisäpuolelle ylimpää lautaan. Niihin on helppo pujottaa putkien päät. 

 

Puutyön opettaja Kaija Kopra tekee ensin päädyt lyhyistä laudoista. Päätyihin on helppo kiinnittää pitkät laudat laidoiksi.

 

Ison lavan kulmiin sopii niin sanottu kakkoskakkonen eli 48x48 millimetrin paksuinen rima. 

 

Kaija Kopra kiinnittää jäykän muoviputken lavakaulukseen harsojen tueksi. Lavassa on reikänauhasta tehdyt lenkit, joihin putkien päät on helppo pujottaa.

 

Laita lavan alle ja lavojen väliin esimerkiksi mansikkamuovia. Leikkaa muovi pois lavan sisäpuolelta. 

 

Vettä läpäisevä muovi suojaa lavaa rikkaruohoilta ja paksu harso kylmiltä öiltä. Kevään edistyessä lavaan voi vaihtaa ohuemman harson, joka suojaa taimia tuholaisilta. Lavasta tulee pieni kasvihuone, kun harson tilalle kiinnittää reikämuovin.

 

Valkoiset posliiniastiat kokevat muodonmuutoksen, kun ne saavat uudet kuviot mustalla posliinitussilla. Veikeät ja persoonalliset astiat sopivat mainiosti myös lahjaksi. Katso alta Helin ohjeet!

 

Jos pidät piirtämisestä, saattaa myös posliinin koristelu piirtämällä olla sinun juttusi. Yksinkertaisimmillaan posliinia voi koristella posliinitussilla, jonka jälki kiinnitetään kotiuunissa paistamalla. Sileään ja liukkaaseen lasitepintaan on mukava piirtää ja maalata. Eivät oikeat posliiniväritkään vaikeita ole, ne vain kiinnitetään kuumemmassa uunissa, esimerkiksi posliininmaalaukseen erikoistuneessa liikkeessä. Posliininmaalaustusseja myydään askartelu- ja posliininmaalauskaupoissa. Tussin kanssa työskentely on helppoa. Ohut viiva piirtyy nopeasti astian pintaan.

Kuvio kannattaa suunnitella etukäteen paperille. Kuvion voi jäljentää posliinin pintaan posliininmaalaukseen tarkoitetun jäljennöspaperin kanssa. Sen jälkeen kuvio on helppo piirtää tai maalata ääriviivoja pitkin. Itse tosin en tällä kertaa neuvoa noudattanut, vaan suhautin kuviot suoraan pintaan.

 

Minulla oli tallessa kirpparilta parilla eurolla ostettu Arabian pannunalunen. Siinä oli lasitteessa kolhu, mutta pohjan puolella. Piirsin koristelautaseen kuviota ihan ex-tempore ilman ennakkosuunnittelua. Lautasessa olevan pöllökuvion olisi kyllä voinut sommitella ensin paperille. Nyt pöllö on aika hassun näköinen, menköön naivistisen taiteen piikkiin :)

 

Tussijäljen kuivuttua 72 tuntia paistoin astioita uunissa noin puoli tuntia 150- asteessa. Varmista, että astiat ovat oikeaa posliinia, jotta kestävät polton. Arabian alunen oli varmasti posliinia, koska pohjassa on Arabian leima. Lautasen pohjassa oli saksalaisen posliinitehtaan leima. Vanhoissa kirpputoriastioissa on aina olemassa se riski, että menevät rikki uunissa. Siksi varman päälle pelaava ostaa maalattavat astiat posliininmaalauksen erikoisliikkeestä.

 

Posliinitussilla astioita on helppo tuunata vaikka lasten kanssa. Kiva lahjaidea on persoonallinen uniikki koristelautanen.

 

Aurinkoisia syyspäiviä!

-        Heli

Aikoinaan kihlajaislahjaksi tehdyt rukinlavat muuttuvat moderniksi talonpoikaistaiteeksi saatuaan mustaa maalia pintaansa. Nämä sopivat hyvin skandinaaviseen kotiin sisustuskoristeiksi. 

 

Isäni kaiversi nuorena miehenä rukinlapoja. Vanhempien mökillä meillä onkin näyttävä kokoelma isän taideteoksia. Nyt vasta tutkiskelin vähän rukinlapojen historiaa ja löysin yllätyksen. Rukinlapaa ei olekaan käytetty pelkästään pellavan kehräämisen apuna, vaan se on ollut kihlajaislahja. Sulhanen pyrki tällä käyttöesineellä osoittamaan kädentaitojaan morsiamelle. Miehet ovat kaivertaneet rukinlapoihin rakkaudentunnustuksia, sydämiä ja nimikirjaimia. Ihmekös tuo, että isäkin on äidille näitä kaiverrellut.

 

Kirppiksiltä rukinlapoja saattaa löytää muutaman euron hintaan. Osa niistä on vähän kömpelöitä tekeleitä, keskenjääneitäkin, mutta suurin osa on oikeasti upeita. En voinut olla pelastamatta muutamaa kaunotarta.

 

Kauniita ne olivat ruskean eri sävyissäkin, mutta päätin modernisoida ne ja maalata koko kolmikon mustaksi. Koska rukinlavassa on paljon koloja, täytyy maalin olla aika juoksevaa. Mulla sattui olemaan Tikkurilan Sauna Supia remontin jäljiltä ja se sopi mainiosti.

 

Modernisoitua talonpoikaistaidetta olkaa hyvät!

 

-        Heli