Claesson Koivisto Rune arkkitehtitoimisto perustettiin Tukholmassa vuonna 1995 ja perustajat olivat Mårten Claesson, Eero Koivisto ja Ola Rune. Toimisto aloitti aluksi arkkitehtitoimistona, mutta tekee nykyisin myös tuotesuunnitteluja tunnetuille kansainvälisille valmistajille. Claesson Koivisto Runelle on omistettu lukuisia kansainvälisiä arkkitehtuuri- sekä designpalkintoja.

Tämän vuoden tammikuussa valmistui toimiston ensimmäinen penthouse-rakennus Tukholmassa – Obelisken 29. Se sijaitsee Södermalmissa, jossa aikaisemmin asusteli  työväenluokka ja josta nykyisin on tullut Tukholman trendikäs kaupunginosa.

 

Penthouse-asunnot ovat rakennettu kuusikerroksisen 60-luvulla rakennetun kerrostalon katolle. Niiden rakentamisen yhteydessä uudistui myös kerrostalon julkisivu.

 

Alunperin oli kerrostalo rakennettu monokromisena pitkänä elementtinä. Claesson Koivisto Rune jakoi taloblokin neljään osaan sävyttäen erivärisiksi: kolme harmaan sävyä ja terracotta. Ola Runen mukaan rakennus sopeutuu näin paremmin kadun muiden talojen joukkoon  ja tekee sellaisenaan kadusta intiimimmän sekä kivemman.

 

Kerrostalon julkisivun värimaailma tulee tiiliistä, joista penthouse-asunnot rakennettiin. Nämä sävyt ovat Ola Runen mukaan myös ominaisia Tukholmalle.

 

Tiilet, joista penthouse-asunnot rakennettiin edustavat tanskalaisen valmistajan Petersen Teglin tuotantoa. Kyseessä on maailman parhaimpina ja ylellisimpinä pidetyt tiilet– jokainen niistä on käsityötä.

 

Yhteensä on penthouse-asuntoja terasseineen ja parvekkeineen talon katolla 20. Jotkut niistä ovat kaksikerroksisia.

 

Eero Koiviston mukaan toimisto pohti tämän työn saadessaan: mistä unelmoimme kodeissamme? Toivomme valoa, tilaa, näkymää, avoimuutta, vapauden tunnetta, hyvää pohjaratkaisua, virtaavaa tilaa  – nämä kaikki yhdistyvät Claesson Koivisto Rune suunnittelemissa Obelisken 29 penthouse-asunnoissa.

 

Kun kaksikerroksisissa asunnoissa on yleensä olohuone ja keittiö sijoitettu alakertaan ja makuuhuoneet yläkertaan, on Obelisken 29 penthouseissa toisinpäin: ylimpään avonaiseen kerrokseen on laitettu oleskelutila keittiöineen ja alimpaan, suljetumpaan kerrokseen makuutilat

 

Claesson Koivisto Rune on jättänyt kädenjäljen myös kattohuoneiston sisätilaan. Ovien kahvat, ikkunapöydät, lasiset liukuovet, kaapinvetimet, tapetit jne ovat suunniteltu ja teetetty juuri näitä asuntoja varteen. Ola Runen mukaan oli 1930-luvulla ominaista, että arkkitehdit suunnittelivat myös sisätilojen elementtejä. Runen mukaan vaatii sellainen nykypäivänä herkkää rakennuttajaa. Mutta tämä kannattaa – uniikit ratkaisut nostavat kohteen aivan uudelle tasolle.

 

Claesson Koivisto Rune suunnitteli itse keittiön kaapinoven vetimet – nämä orgaanista muotoa omaavat vetimet lisäävät sopivan määrän herkkyyttä pelkistetyille oville.

 

Kuvassa näkyvä ruutukuvioinen tapetti on myös Claesson Koivisto Runen juuri näitä kattoasuntoja varten suunnittelema.

 

Mårten Claessonin mukaan voi  Obelisken 29 kattoasuntoja kuvata sanoilla: komea, laadukas, urbaani. Rakennuksessa on käytetty massiivipuuta, marmoria, käsin tehtyjä tiilejä – ideana oli seurata 1900 luvun alun rakennuslaatua nykyajan ilmaisulla.  Mårten Claessonin mukaan on Tukholma arkkitehtien kotikaupunki ja Claesson Koivisto Rune tuntee velvollisuutta jättää kaupunkiin kohde,  josta olla itse ylpeä ja joka kestää satoja vuosia.

 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.