Tämä kaunis ja valoisa asunto on nuoren arkkitehdin Adrian Elizalden työnäyte. Kyseessä on 70-neliöisen asunnon saneerausprojekti, joka sijaitsee 30-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Adrianin mukaan asunnossa oli alkuperäinen rakentamisajankohdalle omainen pohjaratkaisu – monta pientä huonetta, jotka muuttivat tilan hämäräksi. Sen lisäksi tekivät asunnon synkäksi pintaviimeistelymateriaalit, joilla oli peitetty edellisiä pintamateriaaleja. Niitä oli vuosien varrella kertynyt runsaasti.

Saneerausprojektin rajoitetusta budjetista johtuen päätti Adrian säilyttää asunnossa keittiön sekä kylpyhuoneen alkuperäisen paikan, uusien ne kuitenkin lattiasta kattoon. Ensimmäisenä riisuttiin asunnosta pois sinne aikojen kuluessa kerääntyneet viimeistelykerrostumat, joiden alta paljastuivat alkuperäiset materiaalit – kaakeloitu lattia, holvattu katto sekä puusepän tekemät yksityiskohdat. Alkuperäisen kaakelilattiakuvion säilyttäminen oli Adrianin mukaan sisustussuunnittelun olennainen lähtökohta. Kaikki kelvolliset vanhat lattiakaakelit säilytettiin ja vaihdettiin vain ne, jotka olivat todella huonokuntoiset.

Asunnon alkuperäinen pohjaratkaisu muutettiin alkuperäisiä väliseiniä purkamalla avonaisemmaksi. Nykyisessä pohjaratkaisussa on muusta tilasta eristetty vaan kaksi makuuhuonetta sekä kylpyhuone. Kyseiset tilat ovat muusta asunnosta eristetty liukuseinillä – niin niitä voi tarvittaessa avata muuhun tilaan. Katon alla liukuseinien yläosaan on tehty ikkuna-aukot, joihin on laitettu opaalilasi. Se tuo asuntoon lisää luonnonvaloa rikkomatta samalla kyseisten huoneiden yksityisyyttä. Kaikki asunnon seinät maalattiin valkoiseksi korostamaan tilan kokonaisuutta sekä valoa. Valkoinen väri nostaa hienosti esille myös kirjavan kaakelilattian.

Asunnon keskeinen paikka on ruokailuhuone, johon Adrian suunnitteli 3.10 metriä pitkän ruokapöydän. Siihen kuuluu myös 5.20 metrin pituinen penkki, jonka sijaitsee seinän vieressä ja toimii istuimen lisäksi tarvittaessa myös apupöytänä tai hyllynä. Ruokapöytä kulkee olohuoneen, makuuhuoneen sekä keittiön alueella ja yhdistää itsensä ympärille erilaisia toimintoja. Sitä käytetään sekä ruoka- että työpöytänä. Asunnon saneeraus budjetti oli 36 788 € ja remonttityöt kestivät neljä kuukautta.

 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.