Ruotsalaisen arkkitehdin Karin Matzin suunnittelema 36-neliöinen asunto Tukholmassa Heleneborgskatanilla jakaa mielipiteitä – joitakin sen boheemimainen “hengittävä“ ilme viehättää ja jotkut saattavat kokea sen keskeneräiseksi tai huonokuntoiseksi. Kohteen nimi on HB6B – one home.

Luokitus “huonokuntoinen“ ei pidä kyseisen asunnon kohdalla paikkaansa -  kiinteistön kaikki tekniset funktiot ovat hyvin toimivia. Asunnon kerrostumien säilyttäminen  kiinteistöä kunnostaessa oli arkkitehdin tavoite.

 

Karin osti 36-neliöisen asunnon vuonna 2012. Kiinteistöä oli 30 vuotta käytetty huonekalujen säilytysvarastona. Edellinen omistaja oli aloittanut remontin 80-luvulla, mutta menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen ja siitä asti asunnon ilme oli säilynyt muuttumattomana.

 

Aika oli asunnossa pysähtynyt: tapetti oli poistettu seinistä osittain, keittiön paikan tunnisti seinästä ulos törröttävästä hanasta, kylpyhuoneessa asuivat rotat ja kiinteistössä ei ollut sähköä. 

 

Tukholman kaltaisessa kaupungissa, jossa on valtava asuntopula ja kiinteistöjen neliöhinnat nousevat joka minuutti, oli sellaisen asunnon olemassaolo arkkitehdin mukaan hämmästyttävää. Karin halusi säilyttää sen kerrostumia. Nykyinen asunto kertoo edellisten aikakausien tarinoita luodessaan samalla uutta tarinaa. 

 

Arkkitehdin tavoite oli tehdä kiinteistöstä tilava, valoisa ja helposti muunneltava, jossa olisi walk in -vaatekaappi, arkielämässä tarvittavat laitteet, avara suihkuhuone ja se kaikki toteutettavissa kohtuullisella hinnalla. 

 

Karin jakoi 36 neliöisen asunnon kahteen – yhden osan muodostaa keittiö, makuu-, vaate- ja säilytystila, joka on viimeistelty valkoiseksi heijastaakseen valoa tilassa. 

 

Asunnon toinen puoli on kalustettu irtokalustein

 

ja viimeistely säilynyt vuosikymmenien takaisena. 

 

Keittiö on koottu Ikean moduleista. 

 

Keittiön ja makuuparven välissä on lasiseinä. 

 

Makuuparven alle jää walk in-vaatekaappi. 

 

Sohvasta vasemmalle jää oleskelutilan ja kylpyhuoneen välinen kiva sisäikkuna. 

 

Näkymä sisäikkunasta olohuoneeseen päin. 

 

Näkymä kylpyhuoneesta eteiseen. 

 

Eteisen kukkakuvioinen tapetti kertoo tarinoita asunnon edellisistä aikakausista. 

 

Ulko-ovesta sisään tultaessa oikealle jää kylpyhuoneen korkkipintainen ovi, joka toimii samalla korttien ja viestien kiinnitystauluna. 

 

Kyseisen oven kylpyhuoneen puoli on peiliä ja ovea avattaessa aukeaa kätevä säilytystila. 

 

 

 

Tämä upea interiööri on peräisin omakotitalosta Vilnasta, jossa asuu nelihenkinen perhe. Talon interiöörin suunnitteli arkkitehti Ieva Prunskaite Prusta Ltd -arkkitehtitoimistosta.


Vuonna 2015 rakennetussa kaksikerroksisessa talossa on tilaa 120 m². Alakertaan sijoittuvat kaikki makuuhuoneet ja toiseen kerrokseen keittiö, ruokailu- ja oleskelutila.


Interiöörin suunnittelun lähtökohta oli, että se muodostaisi kauniin kokonaisuuden perheen jo olemassa olevien huonekalujen ja tekstiilien kanssa. Koska niiden sävy oli lämmin ja intensiivinen, käytti arkkitehti viimeistelyssä neutraalin harmaita, kylmän vivahteikkaita sävyjä. Viimeistelymateriaaleina on käytetty betonia, vaaleanharmaata puuta, metallia, lasia ja vaaleaa marmoria.


Vanhempien makuuhuone talon ensimmäisessä kerroksessa on lasiovien kautta suorassa yhteydessä kylpyhuoneeseen.


Ammeellista kylpyhuonetta piristää punainen patteri, jonka valmistaja on Terma.


Alakerran lastenhuoneista avautuvat kivat näkymät suoraan metsämaastoon.


Toinen kahdesta lastenhuoneesta, jossa katto, ikkuna- ja sängynpäätyseinä ovat betonia. Harmaa betonitausta korostaa hyvin värikkäitä esineitä.


Vastapainoksi huoneen kaksi muuta seinää maalattiin valkoisiksi.


Arkkitehdin mukaan hän ei halunnut alleviivata tilan eri elementtejä, vaan pikemminkin muodostaa niiden kesken dialogia. Talon toisessa kerroksessa toimii katseenvangitsijana korkea kirjahylly, joka erottaa lukunurkkauksen oleskelutilasta.


Sisustuksessa näkyy hyvin myös asukasperheen mieltymykset ja harrastukset.


Perheen eräs suuri intohimo on kokkaaminen, joten ravintolatasoinen laitteisto on keittiössä kaiketi kohdallaan.


Keittiön kaikki pinnat, valkoisia yläkaappeja lukuunottamatta ovat ruostumattomasta teräksestä. Keittiön valmistaja on liettualainen Gastrotechnika.


Perheen toinen suuri harrastus, matkustaminen, näkyy tilassa eksoottisina huonekaluina ja tekstiileinä.


Jykevä Magisin ruokapöytä sointuu hyvin yhteen eksoottisten tuolien kanssa. Mustat riippuvalaisimet ovat yhtä aikaa moderneja ja eksoottisia. Kuten koko talon sisustuskin.

 

Linnunpönttöä tai käkikelloa muistuttava Bird Hut -retkeilymaja sijaitsee Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa Windermeren kylän lähettyvillä olevassa metsässä. Hauskannäköinen retkeilymaja tarjoaa yösijan kahdelle hengelle sekä lukuisille paikallisille lintulajeille.


Majan suunnittelija ja rakentaja on kanadalainen Studionorth-toimisto. Rakennuksen muodon ja materiaalivalintojen lähtökohtana oli se, että majan piti mahdollistaa pesimispaikka erilaisille lintulajeille. Samalla tavalla, kuten linnut rakentavat pesiään, käyttivät arkkitehdit Bird Hut -majan rakentamiseen lähiympäristöstä löytyviä materiaaleja.


Bird Hut nousee jaloillaan maanpinnasta korkeammalle. Sisäänkäynti majaan tapahtuu tikkaiden kautta, jotka johtavat pienelle etuoven edessä olevalle terassille. Kivipolku vie majalta luonnonlähteelle ja nuotiopaikalle. 


Ristikkäin asetetut orret, joihin maja nojaa, ovat peräisin lähettyvillä olevasta metsästä, joka kärsi hiljattain tulipalosta. Majaan vievien tikkaiden materiaalina on käytetty vanhan mökin terassin lautoja. Rakennuksen toinen pääty on päällystetty erikokoisilla seetripuupaanuilla, joissa on erikokoisia aukkoja lintujen pesäpönttöjä varten.


Pesäpöntöt majan sisältä katsottuna. Pesäpönttöjen sijoittelussa arkkitehdit huomioivat eri lintulajien pesimistottumukset. Esimerkiksi amerikanpalokärki on kookas lintu, joka etsii pesimispaikan noin 4,5–7,5 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun taas pieni kerttu pesii noin 2,7 metrin korkeudella maanpinnasta. Bird Hut -majassa onkin erikokoisia pönttöjä erikokoisine sisäänpääsyaukkoineen sijoitettuna eri korkeuksille vastatakseen lintujen erilaisiin pesimistottumuksiin.


Jotta Bird Hutissa ollessa syntyisi tunne puun latvassa olemisesta, on kattomateriaalina käytetty läpinäkyvää polykarbonaattia. Tämä toimii myös passiivisena lämmittimenä – maja lämpenee kuin kasvihuone auringon paistaessa.


Majan passiivinen ilmanvaihto tapahtuu rakennuksen molemmissa päissä olevien pyöreiden ikkunoiden kautta. Kuvassa ulko-ovi.

 

Ovi sisältäpäin katsottuna.


Lintujen ja ihmisten lisäksi majassa viihtyy myös koira ja arkkitehtien mukaan Bird Hut on avoinna myös kaikille muille uteliaille metsän otuksille.


Bird Hut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa.