Hinnannousu taittui kolme vuotta sitten – rannalla sijaitsevien mökkikiinteistöjen keskihinta on sama kuin vuonna 2007 ja kuivalla maalla jopa alempi kuin vuonna 2005.

Pitkään jatkunut taantuma on pudottanut mökkien hintoja rajusti. Mökit kallistuivat vuoteen 2012 asti tasaista vauhtia, mutta sitten hinnat kääntyivät nopeasti laskuun.

Vuodesta 2013 alkanut hintojen lasku on syönyt monen vuoden arvonnousun. Mökkien hinnat eivät ole käytännössä nousseet kymmenessä vuodessa.

HS tutki mökkikiinteistöjen kauppahintatilastoja vuosilta 2005–2015. Rantamökkien hinnat näyttävät viime vuonna kääntyneen taas nousuun, mutta ovat silti edelleen vuoden 2007 tasolla.

Kuivan maan mökeille on käynyt vielä hullummin. Niiden keskihinta oli viime vuonna alempi kuin vuonna 2005.

Kiinteistönvälitysketju SKV:n omille välittäjilleen tekemän tuoreen mökkibarometrin mukaan rantamökkien hintojen ennustetaan tänä vuonna pysyttelevän viime vuoden lukemissa. Sen sijaan kuivan maan mökkien hintojen arvioidaan laskevan kymmenen prosenttia.

Jos ostit mökkisi vuonna 2012, maksoit todennäköisesti huippuhinnan. Luultavasti saat odottaa pitkään ennen kuin hinnat nousevat yhtä korkeiksi. Jos sitä vastoin aiot ostaa mökin nyt, hintojen lasku on hyvä uutinen.

Lohjan Pusulassa, Tarkeelanjärven rannalla nököttää siniharmaa pieni kesämökki. Mökin omistaja Katja Koppala-Geourgiou tulee pihalla vastaan.

Koppala-Geourgioun mökki on hyvin tyypillinen. Perheen isä rakensi vuonna 1973 Härkävalkamantien päähän 40-neliöisen puisen vapaa-ajan asunnon, jossa on sähkö ja jonne tulee kylmä vesi.

Lähimpänä rantaa on sauna, joka uusittiin kokonaan muutama vuosi sitten. Ranta on loiva ja se sopii myös lapsiperheille.

Mökki on myynnissä ja hintapyyntö on 164 000 euroa.

Tällaisen loma-asunnon helsinkiläinen voisi ostaa. Se sijaitsee tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, on rannalla, siellä on riittävät mukavuudet ja rakennusoikeuttakin jäljellä.

Suomen mökkimarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia. Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen puhuu erityisestä torietäisyydestä.

Mitä lähempänä mökki sijaitsee ison kaupungin keskustaa tai hiihtokeskusta, sitä kalliimpi sen hinta on. Ja mitä kauemmaksi torilta mennään, sitä vähemmän siitä tarvitsee maksaa.

Eniten mökin hintaan vaikuttaa sen etäisyys pääkaupunkiseudusta tai maakunnan keskuksesta.

Uudellamaalla rantamökit ovat nyt selvästi kalliimpia kuin vuonna 2005. Esimerkiksi Lohjan Pusulassa tyypillinen rantamökki maksaa 150 000–190 000 euroa. Se on paljon enemmän kuin moni suomalainen olisi valmis maksamaan.

Suomalaisen työn liiton teettämän Mökkeily-tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että mökki saa maksaa alle 100 000 euroa.

Vain neljä prosenttia tutkimukseen vastanneista olisi valmis maksamaan mökistä 150 000–200 000 euroa.

Pusulan mökkimarkkinat hyvin tunteva SKV:n kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelä kertoo, että alle 100 000 eurolla saa Pusulasta kuivan maan mökin, jossa on todennäköisesti paljon korjattavaa.

Pettyneitä on paljon. Väli-Klemelä kertoo, että moni suomalainen hakee itselleen unelmiensa mökkiä.

”Mutta niiden hinnat alkavat 200 000 eurosta. Ja sellainen mökki, jossa on ihan kaikki, maksaa 400 000 euroa.”

Sijainnin lisäksi muita merkittäviä mökkikiinteistön hintaan vaikuttavia asioita ovat ranta sekä mökin varustelutaso.

Ranta on suomalaiselle hyvin tärkeä.

Kymenlaaksossa mökkejä välittävän OPKK:n Seppo Kurjen mukaan järven tai meren ranta kärjistetysti kaksinkertaistaa mökin hinnan.

Myös varustelutaso jakaa mökit kahteen kastiin.

Kaikista kalleimmat mökit ovat uusia, varusteltuja ja sijaitsevat hyvällä paikalla. Itse asiassa ne ovat kakkoskoteja, joista ollaan taantumassakin valmiita maksamaan omakotitalon hinta.

Halvimpia ovat perinteiset lauta- tai hirsimökit, jotka ovat vain kesäasuttavia. Niissä ei ole sähköliittymää ja vesi tulee sisälle vain, jos sen itse kantaa.

Hintakehitys 9 maakunnassa (yleis- ja ranta-asemakaava-alue)
HS tutki lomakiinteistöjen kauppahintatilastoja vuosilta 2005–2015. Mukaan otettiin vain rakennetut alle 2 hehtaarin tontit.

Perinteisten kesämökkien hinnat ovat suorastaan romahtaneet, kiinteistönvälittäjä Seppo Kurki kertoo. Moni välittäjä epäilee, että kohta nämä mummonmökit eivät mene kaupaksi lainkaan.

”Enää ei riitä, että omistetaan mökki. Ihmiset haluavat panostaa myös harrastuksiin. Varsinkin nuoret arvostavat niin paljon vapaa-aikaa, etteivät he halua lähteä työleirille”, Kurki sanoo.

Suomalaisen työn liiton Mökkeily-tutkimukseen vastanneista yli puolella mökinomistajista on mökki, joka on rakennettu 1960–1970-luvulla tai aiemmin. Vain 17 prosenttia omistaa 2000-luvulla rakennetun mökin.

Pusulassa Katja Koppala-Geourgiou esittelee mökkipihaa ja ympäristöä. Käy ilmi, että naapurissa mökkeilee parikin serkkua.

”Isän kotipaikka on lähistöllä”, hän kertoo.

Mökkeily-tutkimuksen mukaan enemmistöllä suomalaisista on yhä oman tai puolison suvun kautta siteet mökkipaikkakuntaan.

Tosin mitä etelämmäksi tullaan, sitä ohuemmaksi siteet käyvät. Helsinkiläisvastaajista 51 prosentilla ei enää ole mökkipaikkakuntaan muita siteitä kuin mökki. Ensin ihmiset muuttavat työn perässä etelään ja sitten ostavat mökkinsä läheltä kotia.

Mutta mitä tapahtuu kaikille niille perinteisille mummonmökeille tai lautamökeille, jotka aikanaan jäävät suurilta ikäluokilta perinnöksi ympäri Suomea?

Niiden kysyntä tuskin kasvaa. Kaupaksi ne menevät vain, jos ne myydään hyvin halvalla.

 

Myynnissä olevia loma-asuntoja Lohjan ja Lohjan Pusulan alueelta Oikotie Asunnoissa.

 

Filosofian professori mukaan paluu vanhoihin paikkoihin muistuttaa siitä, mitä joskus olimme.

Talon arvo ei ole välttämättä rahassa mitattavissa. Tunnearvo saattaa nostaa lapsuudenkodin hintaa.

Tunnearvon kysymys on moraalifilosofinen ongelma. Kuinka paljon tunteet ja muistot maksavat?

Filosofian professori Timo Airaksisen mielestä kaupanteossa ei ole tunnearvon tapauksessa vaaraa maksaa ylihintaa.

”Osoitan korkealla hintatarjouksella, millainen henkilökohtainen arvo kohteella on minulle.”

Ostaja maksaa henkilöhistoriasta, identiteetistä ja juuristaan.

”Kävin vähän aikaa sitten Vaasassa. Näin Raastuvankadun talon ikkunasta vanhan lapsuudenkotini kakluunin. Täytyy myöntää, että sen näkeminen herätti minussa lämpimiä ajatuksia.”

”Rakastamme vanhoissa paikoissa entistä itseämme. Näissä paikoissa palaamme siihen näkökulmaan, josta entinen itsemme tarkkaili ennen maailmaa.”

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila pitää nostalgiaa merkkinä nykyisyyden arvioimisesta. Puolen vuosisadan takaiset valokuvat kertovat ajasta, jolloin asiat olivat eri lailla kuin nykyään.

”Nostalgia syntyy tyytymättömyydestä nykyisyyteen. Elämme aikaa, jolloin yhtenäiskulttuurin kuvitellaan murenevan ja harmonian häviävän. Silloin koti mielletään paikaksi, jonne voi palata ja jossa on yhä turvallista.”

Nostalgia on kreikankielinen lainasana, joka tarkoittaa kotiinpaluun tuskaa.

”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.
”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.

Sanan taustalla on ajatus siitä, että kotiinpaluu on mahdotonta, ja siksi koti-ikävä tekee ihmisen alakuloiseksi. 1800-luvulle asti nostalgia diagnosoitiin sairaudeksi, josta kärsivät erityisesti merimiehet ja sotilaat. Ihminen menetti vieraissa oloissa elämänvoimansa ja masentui.

Meidän oloissamme kotiinpaluu on tullut moninkin tavoin mahdolliseksi, vaikka lähdöstä olisikin kulunut aikaa ja asiat ympärillä muuttuneet.

”Nostalgiaa voidaan syyttää pinnalliseksi ja jopa valheelliseksi. Mutta se on ihmisille silti totta ja tärkeää.”

Kulttuuri on täynnä tarinoita kotiinpaluusta niin kotiin kuin kotiseudulle. Kyseessä on fantasia, josta elokuvat, laulut ja kirjallisuus ovat kertoneet koko ihmiskunnan historian ajan.

Eräs suosituimmista suomalaisista kotiinpaluun teemoista on paluu maaseudulle, joista muuttoliike lähti liikkeelle kaupunkiin 1960-luvulla.

Tätä tarinaa ovat hyödyntäneet paluumuuttomarkkinoinnissaan muun muassa Mikkelin, Kouvolan ja Joensuun kaupungit.

Kaupungit ovat lähettäneet pääkaupunkiseudulla asuville entisille asukkailleen kirjeen, joka markkinoi kotiseutua muun muassa juurilla ja identiteetillä.

”Kuntien näkökulmasta nuoret perheelliset ovat erityisen haluttuja paluumuuttajia”, kertoo Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Kotiinpaluu ei tosin ole aina iloinen. Toisinaan vanha kotipaikkakunta on muuttunut tunnistamattomaksi vuosien aikana.

Silloin kotiseudun tunnearvo joutuu kivuliaasti uudelleenarvioitavaksi.

”Evakot matkustivat entisille kotipaikoilleen Karjalaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Perillä odotti järkytys. Vastassa oli joutomaata, eikä koteja ollut enää olemassa”, sanoo folkloristiikan dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton entinen toiminnanjohtaja Lassi Saressalo.

Suunnittele työ hyvin ja pyydä apuvoimia

Netistä apua maalaamiseen

Puutalon maalaaminen on iso urakka. Apua saattaa saada urakoitsijapalveluista.

Esimerkiksi Tikkurilan Tekijäpankki ja Urakkamaailma kokoavat nettisivuillaan urakoitsijoiden yhteystietoja eri paikkakunnilta. Tekijapankki.com, Urakkamaailma.fi.

Maalivalintoihin neuvoja saa esimerkiksi Teknoksen Maalineuvonnasta ja Värisilmän Maalitohtorilta. Maalitohtorin voi tilata lisäksi kotikäynnille matkakustannuksia ja kohdekäyntikorvausta vastaan. Varisilma.fi, Teknos.fi

Ulkomaalauskausi on Suomessa parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sää on tarpeeksi kuiva maalaamiseen.

Paras maalaussää on pilvipouta. Silloinkin kannattaa sutia suojassa suoralta auringonporotukselta, koska maalattavaan pintaan voi tulla aurinkokuplia. Maalikalvo kuivuu silloin pinnalta liian nopeasti.

Elokuussa kuivaa maalaussäätä on aamukymmenestä iltapäivään. Aamukaste on jo kuivunut, eikä iltakaste ole vielä laskeutunut.

Jos alkaa sataa, pidä maalaamisessa tauko. Anna sateen mennä rauhassa ohi ja pintojen kuivahtaa ennen työn jatkamista.

Sekoita maali aina huolellisesti ja ohenna sitä tarvittaessa, jotta maalia on helppo sivellä.

Pintojen huoltomaalausväli vaihtelee eri kohteissa, mutta maalauksen tarpeen näkee usein jo silmämääräisesti. Kohde on aika kunnostaa, kun sen pinta on kulunut tai siinä on auringon uv-säteilyn tai sään aiheuttamaa hilseilyä ja haalistumista.

Maalauksen valmistelu on aina samanlaista. Likaisen tai homeisen puupinnan päälle ei saa maalata, joten pese pinta ensin homeenpoisto- tai tehopesuaineella. Kaavi vanha irtonainen maali maalikaapimella pois, ja harjaa pois nukkaantunut puuaines.

Anna puupinnan kuivua pesun jälkeen pari päivää ennen maalausta. Käsittele puhtaat pinnat pohjusteella.

Jos maalipinta on ehjä ja hyvin hoidettu, sen päälle voi maalata uuden huoltomaalauskerroksen.

Sahattua maalaamatonta puutavaraa sutii litralla maalia noin viisi neliötä. Jos pinta on aiemmin maalattu, litra riittää noin kahdeksaan neliöön.

Tikkaiden käyttö on sitä riskialttiimpaa, mitä korkeammalla maalataan. Esimerkiksi ison omakotitalon maalaamiseen kannattaa vuokrata alumiinitelineet. Maalaustyö on silloin nopeampaa ja turvallisempaa. Kampanjoiden aikaan telinevuokrasta voi saada alennusta, jos ostaa tietyn määrän maalia.

Valmistele maalaus huonolla säällä tai aamukasteen aikaan. Silloin koko maalauspäivä tulee tehokkaasti käyttöön.

Juttuun on haastateltu Tikkurilan teknisen tuen päällikkö Rami Kuparista.