Leikki on pienen ihmisen työtä ja kesäisin se siirtyy sisätiloista ulos. Monet meistä ovat lapsuudessa rakentaneet majoja joko isän tai vanhemman kaverinsa kanssa, jotkut kenties täysin itse. Isompien lasten majat rakennettiin ehkä johonkin metsän salaiseen paikkaan tai sitten vanhan tyhjän tontin pihaan – sieltä saattoi löytyä runsaasti hyödyllistä rakennusmateriaalia. Pienempien lasten ”maja” sijaitsi yleensä lähellä kotia.

Nykyajan lapset eivät varmaankaan rakenna sellaisia majoja kuin vanhempansa aikoinaan. Yhteiskunta on siistiytynyt, lapsia valvotaan tiukemmin eikä pääsyä käyttämättömiin maa-alueisiin juurikaan ole. Silti myös nykyajan lapset pitävät majoista tai leikkimökeistä, jotka ovat vain heidän käytössään ja joihin vanhemmilla ei ole asiaa.

Nykyisin on saatavilla laaja valikoima valmisrakenteisia leikkimökkejä. Ne ovat toimivia ratkaisuja etenkin tilanteessa, jossa pihalta ei löydy jo olemassa olevaa vanhaa rakennusta, johon voisi majan perustaa. Lapsilla on hyvä mielikuvitus ja leikkimökin tai majan sisustaminen on hauskaa toimintaa. Jos lapsi ei ole saanut omassa huoneessaan päättää sisustuksestaan, voi hän tehdä niin vapaasti leikkimökissä.

Pienet lapset pitävät kovasti erilaisista roolileikeistä. Leikkimökin voi sisustaa esimerkiksi kaupaksi, kouluksi, lääkäri- tai poliisiasemaksi. Sisustusta ei tarvitse hankkia uutena. Sopivia esineitä leikkimökkiin saattaa löytyä kellarista tai ullakolta – vanhoista pois siirretyistä esineistä voi teettää ”majaan” sopivan sisutuksen, jos niitä hieman soveltaa lasten mittoihin ja maalaa värikkääksi. Vanhoista kankaanpaloista voi ommella verhoja, tyynynpäällisiä, tilkkupeittoja tai lelujakin. Leikkimökissä viihtyäkseen tarvitaan vain mielikuvitusta ja lapsillahan sitä riittää.

 

Filosofian professori mukaan paluu vanhoihin paikkoihin muistuttaa siitä, mitä joskus olimme.

Talon arvo ei ole välttämättä rahassa mitattavissa. Tunnearvo saattaa nostaa lapsuudenkodin hintaa.

Tunnearvon kysymys on moraalifilosofinen ongelma. Kuinka paljon tunteet ja muistot maksavat?

Filosofian professori Timo Airaksisen mielestä kaupanteossa ei ole tunnearvon tapauksessa vaaraa maksaa ylihintaa.

”Osoitan korkealla hintatarjouksella, millainen henkilökohtainen arvo kohteella on minulle.”

Ostaja maksaa henkilöhistoriasta, identiteetistä ja juuristaan.

”Kävin vähän aikaa sitten Vaasassa. Näin Raastuvankadun talon ikkunasta vanhan lapsuudenkotini kakluunin. Täytyy myöntää, että sen näkeminen herätti minussa lämpimiä ajatuksia.”

”Rakastamme vanhoissa paikoissa entistä itseämme. Näissä paikoissa palaamme siihen näkökulmaan, josta entinen itsemme tarkkaili ennen maailmaa.”

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila pitää nostalgiaa merkkinä nykyisyyden arvioimisesta. Puolen vuosisadan takaiset valokuvat kertovat ajasta, jolloin asiat olivat eri lailla kuin nykyään.

”Nostalgia syntyy tyytymättömyydestä nykyisyyteen. Elämme aikaa, jolloin yhtenäiskulttuurin kuvitellaan murenevan ja harmonian häviävän. Silloin koti mielletään paikaksi, jonne voi palata ja jossa on yhä turvallista.”

Nostalgia on kreikankielinen lainasana, joka tarkoittaa kotiinpaluun tuskaa.

”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.
”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.

Sanan taustalla on ajatus siitä, että kotiinpaluu on mahdotonta, ja siksi koti-ikävä tekee ihmisen alakuloiseksi. 1800-luvulle asti nostalgia diagnosoitiin sairaudeksi, josta kärsivät erityisesti merimiehet ja sotilaat. Ihminen menetti vieraissa oloissa elämänvoimansa ja masentui.

Meidän oloissamme kotiinpaluu on tullut moninkin tavoin mahdolliseksi, vaikka lähdöstä olisikin kulunut aikaa ja asiat ympärillä muuttuneet.

”Nostalgiaa voidaan syyttää pinnalliseksi ja jopa valheelliseksi. Mutta se on ihmisille silti totta ja tärkeää.”

Kulttuuri on täynnä tarinoita kotiinpaluusta niin kotiin kuin kotiseudulle. Kyseessä on fantasia, josta elokuvat, laulut ja kirjallisuus ovat kertoneet koko ihmiskunnan historian ajan.

Eräs suosituimmista suomalaisista kotiinpaluun teemoista on paluu maaseudulle, joista muuttoliike lähti liikkeelle kaupunkiin 1960-luvulla.

Tätä tarinaa ovat hyödyntäneet paluumuuttomarkkinoinnissaan muun muassa Mikkelin, Kouvolan ja Joensuun kaupungit.

Kaupungit ovat lähettäneet pääkaupunkiseudulla asuville entisille asukkailleen kirjeen, joka markkinoi kotiseutua muun muassa juurilla ja identiteetillä.

”Kuntien näkökulmasta nuoret perheelliset ovat erityisen haluttuja paluumuuttajia”, kertoo Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Kotiinpaluu ei tosin ole aina iloinen. Toisinaan vanha kotipaikkakunta on muuttunut tunnistamattomaksi vuosien aikana.

Silloin kotiseudun tunnearvo joutuu kivuliaasti uudelleenarvioitavaksi.

”Evakot matkustivat entisille kotipaikoilleen Karjalaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Perillä odotti järkytys. Vastassa oli joutomaata, eikä koteja ollut enää olemassa”, sanoo folkloristiikan dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton entinen toiminnanjohtaja Lassi Saressalo.

Suunnittele työ hyvin ja pyydä apuvoimia

Netistä apua maalaamiseen

Puutalon maalaaminen on iso urakka. Apua saattaa saada urakoitsijapalveluista.

Esimerkiksi Tikkurilan Tekijäpankki ja Urakkamaailma kokoavat nettisivuillaan urakoitsijoiden yhteystietoja eri paikkakunnilta. Tekijapankki.com, Urakkamaailma.fi.

Maalivalintoihin neuvoja saa esimerkiksi Teknoksen Maalineuvonnasta ja Värisilmän Maalitohtorilta. Maalitohtorin voi tilata lisäksi kotikäynnille matkakustannuksia ja kohdekäyntikorvausta vastaan. Varisilma.fi, Teknos.fi

Ulkomaalauskausi on Suomessa parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sää on tarpeeksi kuiva maalaamiseen.

Paras maalaussää on pilvipouta. Silloinkin kannattaa sutia suojassa suoralta auringonporotukselta, koska maalattavaan pintaan voi tulla aurinkokuplia. Maalikalvo kuivuu silloin pinnalta liian nopeasti.

Elokuussa kuivaa maalaussäätä on aamukymmenestä iltapäivään. Aamukaste on jo kuivunut, eikä iltakaste ole vielä laskeutunut.

Jos alkaa sataa, pidä maalaamisessa tauko. Anna sateen mennä rauhassa ohi ja pintojen kuivahtaa ennen työn jatkamista.

Sekoita maali aina huolellisesti ja ohenna sitä tarvittaessa, jotta maalia on helppo sivellä.

Pintojen huoltomaalausväli vaihtelee eri kohteissa, mutta maalauksen tarpeen näkee usein jo silmämääräisesti. Kohde on aika kunnostaa, kun sen pinta on kulunut tai siinä on auringon uv-säteilyn tai sään aiheuttamaa hilseilyä ja haalistumista.

Maalauksen valmistelu on aina samanlaista. Likaisen tai homeisen puupinnan päälle ei saa maalata, joten pese pinta ensin homeenpoisto- tai tehopesuaineella. Kaavi vanha irtonainen maali maalikaapimella pois, ja harjaa pois nukkaantunut puuaines.

Anna puupinnan kuivua pesun jälkeen pari päivää ennen maalausta. Käsittele puhtaat pinnat pohjusteella.

Jos maalipinta on ehjä ja hyvin hoidettu, sen päälle voi maalata uuden huoltomaalauskerroksen.

Sahattua maalaamatonta puutavaraa sutii litralla maalia noin viisi neliötä. Jos pinta on aiemmin maalattu, litra riittää noin kahdeksaan neliöön.

Tikkaiden käyttö on sitä riskialttiimpaa, mitä korkeammalla maalataan. Esimerkiksi ison omakotitalon maalaamiseen kannattaa vuokrata alumiinitelineet. Maalaustyö on silloin nopeampaa ja turvallisempaa. Kampanjoiden aikaan telinevuokrasta voi saada alennusta, jos ostaa tietyn määrän maalia.

Valmistele maalaus huonolla säällä tai aamukasteen aikaan. Silloin koko maalauspäivä tulee tehokkaasti käyttöön.

Juttuun on haastateltu Tikkurilan teknisen tuen päällikkö Rami Kuparista.