Älä ruiski sytytysnestettä tulipesään, kun lämmität puusaunaa, neuvoo saunantehtaan johtaja.

Jos kiukaan tulipesä puusaunassa tupruttaa paksua savua, lämmityksessä on tapahtunut virhe. Syy saattaa olla kylmässä ja kosteassa hormissa, joka saa savun pöllähtämään sisälle.

Hormien kunto kannattaa tarkastaa silloin, kun saunaa aletaan lämmittää ensimmäisen kerran pitkän tauon jälkeen, opastaa Harvian saunatehtaan johtaja Vesa Vehmaa.

”Lintu tai ampiainen on saattanut tehdä pesän hormiin tai savupiippuun. Hormin pitää olla avoin, että savu pääsee ulos”, Vehmaa sanoo.

Myös pakkanen, piippuun satanut vesi ja pitkä käyttöväli voivat heikentää hormin kykyä imeä savua.

”Hormin veto tehostuu, kun pesässä polttaa aluksi tikkuja tai sanomalehtiä.”

Toinen virhe Vehmaan mukaan on sytytysnesteiden käyttö. Bensiinin tai grillinesteen lorottaminen tulipesään voi aiheuttaa vaaratilanteen.

Liekki saattaa leimahtaa ulos tulipesästä ja sytyttää saunan lämmittäjän hiukset tai kulmakarvat tuleen.

Vehmaa neuvookin käyttämään sytytyksen apuna kaupoissa myytäviä sytytyspaloja.

Sytykkeinä voi käyttää myös kuivia risuja, puulastuja, tuohta, puusta vuoltuja kiehisiä, tervaksia tai sanomalehtipaperia.

Sytykkeen voi tehdä myös itse sulattamalla kynttilänjämiä kananmunankennoihin.

Lämmitä puusauna näin:

1. Tarkasta ensin hormin kunto.

2. Poista tuhkat. Ennen lämmitystä vedä tuhkat arinan päältä tuhkalaatikkoon ja tyhjennä se. Puut saavat happea ja syttyvät paremmin. Avaa savupelti, jos se on kiinni.

3. Lado saunan pesään ensin muutama pieni puu. Laita ne arinan päälle vaakatasoon niin, että puiden väliin ja sivulle jää tilaa ilmalle. Laita puiden päälle sytykkeiksi sanomalehtisuikaleita, puutikkuja, tuohta tai sytytyspaloja.

Tuli leviää alaspäin, jos sytykkeet ovat kuivia ja niitä on riittävästi. Kun puut sytytetään päältä päin, palamisesta syntyvät kaasut palavat paremmin ja päästöt ovat pienemmät. Näin ympäristöä kuormitetaan vähemmän.

4. Sulje pesän luukku, kun puut ovat syttyneet. Avaa tuhkaluukkua pari senttiä. Jos tulipesän luukussa on ilma-aukkoja, avaa ne. Näin tuli saa enemmän happea ja puut palavat paremmin. Kun tuli roihuaa, säädä ilma-aukot pienemmälle ja työnnä tuhkaluukku lähes kokonaan kiinni. Säädä myös savupeltiä pienemmälle.

Puun pitää olla mahdollisimman kuivaa, mieluummin edelliskesänä tai aiemmin pilkottua. Puun kuivuminen kestää kesällä katoksen alla vähintään kaksi kuukautta. Jos saatavilla on vain kosteita puita, ne kannattaa pilkkoa pieniksi. Märkä puu tosin palaa epäpuhtaasti ja aiheuttaa hiukkaspäästöjä.

Puusauna lämpiää kiukaan koosta riippuen tunnissa tai parissa. Pehmeät löylyt saa, kun puita poltetaan kaksi tai kolme pesällistä ja tulen annetaan hiipua hiillokselle. Pehmeys syntyy saunan jälkilämmöstä.

Nuotion sytyttämisessä on osittain samoja sääntöjä kuin puusaunan tulipesän sytyttämisessä. Nuotiota ei pidä sytyttää palavilla nesteillä. Maahan levinnyt sytytysneste aiheuttaa maastopalon vaaran. Tarkista palovaroitukset ennen kuin sytytät.

 

FAKTA

Suomessa on yli kaksi miljoonaa saunaa

Suomessa oli viime vuoden lopussa 501 600 kesämökkiä.

Saunoja on Suomessa 2,2 miljoonaa.

Puusaunoja on lähinnä kesämökeillä ja omakotitaloissa.

Uusia huoneistosaunoja rakennettiin viime vuonna 20 000.

Savusaunoja Suomessa on 30 000–40 000.

 

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Saunaseura

Filosofian professori mukaan paluu vanhoihin paikkoihin muistuttaa siitä, mitä joskus olimme.

Talon arvo ei ole välttämättä rahassa mitattavissa. Tunnearvo saattaa nostaa lapsuudenkodin hintaa.

Tunnearvon kysymys on moraalifilosofinen ongelma. Kuinka paljon tunteet ja muistot maksavat?

Filosofian professori Timo Airaksisen mielestä kaupanteossa ei ole tunnearvon tapauksessa vaaraa maksaa ylihintaa.

”Osoitan korkealla hintatarjouksella, millainen henkilökohtainen arvo kohteella on minulle.”

Ostaja maksaa henkilöhistoriasta, identiteetistä ja juuristaan.

”Kävin vähän aikaa sitten Vaasassa. Näin Raastuvankadun talon ikkunasta vanhan lapsuudenkotini kakluunin. Täytyy myöntää, että sen näkeminen herätti minussa lämpimiä ajatuksia.”

”Rakastamme vanhoissa paikoissa entistä itseämme. Näissä paikoissa palaamme siihen näkökulmaan, josta entinen itsemme tarkkaili ennen maailmaa.”

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila pitää nostalgiaa merkkinä nykyisyyden arvioimisesta. Puolen vuosisadan takaiset valokuvat kertovat ajasta, jolloin asiat olivat eri lailla kuin nykyään.

”Nostalgia syntyy tyytymättömyydestä nykyisyyteen. Elämme aikaa, jolloin yhtenäiskulttuurin kuvitellaan murenevan ja harmonian häviävän. Silloin koti mielletään paikaksi, jonne voi palata ja jossa on yhä turvallista.”

Nostalgia on kreikankielinen lainasana, joka tarkoittaa kotiinpaluun tuskaa.

”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.
”Hetki eletty ei palaja. ”Käsityö 1920-luvulta eteläsuomalaisen kesämökin seinässä.

Sanan taustalla on ajatus siitä, että kotiinpaluu on mahdotonta, ja siksi koti-ikävä tekee ihmisen alakuloiseksi. 1800-luvulle asti nostalgia diagnosoitiin sairaudeksi, josta kärsivät erityisesti merimiehet ja sotilaat. Ihminen menetti vieraissa oloissa elämänvoimansa ja masentui.

Meidän oloissamme kotiinpaluu on tullut moninkin tavoin mahdolliseksi, vaikka lähdöstä olisikin kulunut aikaa ja asiat ympärillä muuttuneet.

”Nostalgiaa voidaan syyttää pinnalliseksi ja jopa valheelliseksi. Mutta se on ihmisille silti totta ja tärkeää.”

Kulttuuri on täynnä tarinoita kotiinpaluusta niin kotiin kuin kotiseudulle. Kyseessä on fantasia, josta elokuvat, laulut ja kirjallisuus ovat kertoneet koko ihmiskunnan historian ajan.

Eräs suosituimmista suomalaisista kotiinpaluun teemoista on paluu maaseudulle, joista muuttoliike lähti liikkeelle kaupunkiin 1960-luvulla.

Tätä tarinaa ovat hyödyntäneet paluumuuttomarkkinoinnissaan muun muassa Mikkelin, Kouvolan ja Joensuun kaupungit.

Kaupungit ovat lähettäneet pääkaupunkiseudulla asuville entisille asukkailleen kirjeen, joka markkinoi kotiseutua muun muassa juurilla ja identiteetillä.

”Kuntien näkökulmasta nuoret perheelliset ovat erityisen haluttuja paluumuuttajia”, kertoo Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Kotiinpaluu ei tosin ole aina iloinen. Toisinaan vanha kotipaikkakunta on muuttunut tunnistamattomaksi vuosien aikana.

Silloin kotiseudun tunnearvo joutuu kivuliaasti uudelleenarvioitavaksi.

”Evakot matkustivat entisille kotipaikoilleen Karjalaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Perillä odotti järkytys. Vastassa oli joutomaata, eikä koteja ollut enää olemassa”, sanoo folkloristiikan dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton entinen toiminnanjohtaja Lassi Saressalo.

Suunnittele työ hyvin ja pyydä apuvoimia

Netistä apua maalaamiseen

Puutalon maalaaminen on iso urakka. Apua saattaa saada urakoitsijapalveluista.

Esimerkiksi Tikkurilan Tekijäpankki ja Urakkamaailma kokoavat nettisivuillaan urakoitsijoiden yhteystietoja eri paikkakunnilta. Tekijapankki.com, Urakkamaailma.fi.

Maalivalintoihin neuvoja saa esimerkiksi Teknoksen Maalineuvonnasta ja Värisilmän Maalitohtorilta. Maalitohtorin voi tilata lisäksi kotikäynnille matkakustannuksia ja kohdekäyntikorvausta vastaan. Varisilma.fi, Teknos.fi

Ulkomaalauskausi on Suomessa parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sää on tarpeeksi kuiva maalaamiseen.

Paras maalaussää on pilvipouta. Silloinkin kannattaa sutia suojassa suoralta auringonporotukselta, koska maalattavaan pintaan voi tulla aurinkokuplia. Maalikalvo kuivuu silloin pinnalta liian nopeasti.

Elokuussa kuivaa maalaussäätä on aamukymmenestä iltapäivään. Aamukaste on jo kuivunut, eikä iltakaste ole vielä laskeutunut.

Jos alkaa sataa, pidä maalaamisessa tauko. Anna sateen mennä rauhassa ohi ja pintojen kuivahtaa ennen työn jatkamista.

Sekoita maali aina huolellisesti ja ohenna sitä tarvittaessa, jotta maalia on helppo sivellä.

Pintojen huoltomaalausväli vaihtelee eri kohteissa, mutta maalauksen tarpeen näkee usein jo silmämääräisesti. Kohde on aika kunnostaa, kun sen pinta on kulunut tai siinä on auringon uv-säteilyn tai sään aiheuttamaa hilseilyä ja haalistumista.

Maalauksen valmistelu on aina samanlaista. Likaisen tai homeisen puupinnan päälle ei saa maalata, joten pese pinta ensin homeenpoisto- tai tehopesuaineella. Kaavi vanha irtonainen maali maalikaapimella pois, ja harjaa pois nukkaantunut puuaines.

Anna puupinnan kuivua pesun jälkeen pari päivää ennen maalausta. Käsittele puhtaat pinnat pohjusteella.

Jos maalipinta on ehjä ja hyvin hoidettu, sen päälle voi maalata uuden huoltomaalauskerroksen.

Sahattua maalaamatonta puutavaraa sutii litralla maalia noin viisi neliötä. Jos pinta on aiemmin maalattu, litra riittää noin kahdeksaan neliöön.

Tikkaiden käyttö on sitä riskialttiimpaa, mitä korkeammalla maalataan. Esimerkiksi ison omakotitalon maalaamiseen kannattaa vuokrata alumiinitelineet. Maalaustyö on silloin nopeampaa ja turvallisempaa. Kampanjoiden aikaan telinevuokrasta voi saada alennusta, jos ostaa tietyn määrän maalia.

Valmistele maalaus huonolla säällä tai aamukasteen aikaan. Silloin koko maalauspäivä tulee tehokkaasti käyttöön.

Juttuun on haastateltu Tikkurilan teknisen tuen päällikkö Rami Kuparista.