HS esittelee 11 tapaa suojata puutarha jäniksiltä, myyriltä, etanoilta ja tuhohyönteisiltä

Nyt on oikea aika alkaa suojata puutarhan kasveja tuholaisilta.

”Pahimmat tuhot syntyvät alkukesällä, kun kasvit ovat pieniä. Silloin tuholaiset pystyvät vahingoittamaan niitä eniten. Isoiksi kasvaneet kasvit eivät ole yhtä arkoja tuholaisille kuin taimet”, neuvoo puutarhuri Piia Reinikainen Puutarhaliitosta.

Kirvaparvia on jo tullut tuulten mukana etelästä. Myös etanat ja kotilot ovat ilmestyneet kasvimaille ja kukkapenkkeihin.

”Tarkkaile puutarhaa ahkerasti alkukesällä. Silloin huomaat, kun tuholaiset tulevat. Suojaa kasvit heti, niin ehdit pelastaa ne.”

Hyvinvoivat, terveet kasvit kestävät tuholaisia paremmin kuin huonokuntoiset kasvit, Reinikainen muistuttaa. Siksi kasvit kannattaa lannoittaa ja kastella hyvin. Esimerkiksi kirvat hyökkäävät herkimmin heikkoihin kasveihin, kuten pikkutaimiin tai liian rajusti leikattuun hedelmäpuuhun.

Pahiten puutarhaa kiusaavat jänikset ja myyrät, etanat ja kotilot sekä monet lentävät tuhohyönteiset. HS kertoo yksitoista tapaa, joilla voit suojata puutarhaasi niiltä.

1. Peitä ja suojaa

Suojaa hedelmäpuiden rungot ja isot marjapensaat runkosuojilla, kanaverkolla tai jyrsijäverkolla. Jänikset, rusakot ja myyrät eivät pääse syömään niitä verkon läpi.

Suojien pitää yltää niin korkealle, ettei rusakko yllä oksiin seisaallaan. Verkon ja rungon väliin pitää jäädä 30 senttiä tilaa.

Suojaa myös pensasmustikat. Ne ovat jänisten herkkua.

Myyräverkon pitää ulottua maan alle asti. Voit levittää myyräverkkoa myös kukka- tai vihannespenkin alle. Silloin myyrä ei voi vahingoittaa juuria ja juureksia maan alla.

Peitä vihannespenkit kasvuharsoilla tai tuholaisverkoilla heti siementen kylvön jälkeen. Ne suojaavat pieniä taimia muun muassa kirvoilta.

Tuholaisverkko ja kasvuharso päästävät veden läpi.

Suojaa mansikkamaa ja marjapensaat rastasverkoilla sitten, kun marjat alkavat kehittyä.

Kaunis mesimarjapenkki on suojattu aidalla.
Kaunis mesimarjapenkki on suojattu aidalla.

2. Kerää pois

Nouki pois kasveista ja maasta ensimmäiset kirvat, luteet ja kempit, etanat ja kotilot. Silloin ne eivät ehdi lisääntyä. Esimerkiksi kirvan poikaset alkavat lisääntyä viikon ikäisinä.

Kotilot liikkuvat yöllä ja kostealla. Kerää niitä pois illalla. Jos listit kotiloita, poista niiden jäänteet. Kotilot popsivat lajitoveriensa jäänteet ja kasvavat.

3. Vaikeuta kulkua

Levitä kalkkia, sahajauhoa, suolaa, kahvinporoja, hiekkaa tai tuhkaa etanoiden reiteille. Etanan kulku vaikeutuu, ja se joutuu erittämään paljon limaa, jotta se pääsee eteenpäin. Etana kuivuu ja kuolee. Levitä kalkkia ja tuhkaa uudelleen aina sateen jälkeen.

Tee kohopenkkiin tai kasvin ympärille aita pellistä. Taivuta pellin yläreunasta lippa ulospäin. Etana ei pääse sen yli.

Kiinnitä ruukkuun, viljelylaatikkoon tai lavakaulukseen etanateippiä. Ympäröi kasvipenkki laudoilla, joissa on etanateippiä. Teipissä on kuparinen pinta, josta etana ei tykkää.

Myös etanasulkumatto sisältää kuparia. Kankaassa on kupariverkko, johon syntyy pienitehoinen sähkökenttä. Kotilot karttavat sähkön tunnetta. Matto asetetaan maahan suojattavan kohteen ympärille.

4. Karkota naapurikasveilla

Voimakkaasti tuoksuvat kasvit karkottavat ja harhauttavat tuholaisia. Kylvä tai istuta suojattavien kasvien viereen tai penkin päähän koristekrasseja, samettiruusuja, kehäkukkia, sellereitä, salvioita, minttuja ja sipuleita.

Istuta kasvupenkin päähän sipulikukkia, esimerkiksi keisarinpikarililjoja ja narsisseja, niin myyrät pysyvät kaukana. Ne karttavat myös pioneja.

Sopivat naapurikasvit voivat harhauttaa tuholaisia.

Istuta porkkanan naapuriksi sipuleita ja kaalien viereen tomaatteja, niin tuholaiset eivät löydä perille.

5. Tyrmää hajulla

Liota valkosipulin kynsiä kuumassa vedessä. Kaada liuos suojeltavan kasvin ympärille. Myyrät jättävät sen rauhaan.

Myös petoeläimen lanta karkottaa myyrät.

Etanat pysyvät poissa, kun katat maan voimakkaasti tuoksuvilla siankärsämöllä tai pietaryrtillä. Kotilot karttavat keltasinappia ja koristekrassia.

Nassut pois -niminen tuoksupallo pitää hirvet, peurat, kauriit, jänikset ja rusakot kaukana hedelmäpuista ja isoista pensaista. Kotimainen pallo suojaa 25 neliön alan 1–3 vuoden ajan.

Siveltävä koivutervahajustemaali käy peurojen, myyrien ja monien nisäkkäiden nenään. Sivele sitä lautoihin ja vie ne kasvimaalle tai puutarhaan. Aineen pitäisi tepsiä myös espanjasiruetanaan.

6. Tee ansa

Houkuttele kotilot ja etanat ansaan. Kaiva kasvimaalle kuoppa ja upota siihen purkki. Kaada purkkiin kahvia, kolajuomaa tai olutta. Etanat pulahtavat astiaan ja hukkuvat sinne.

Aseta kasvien väliin sanomalehden päälle nilviäisten herkkuja, esimerkiksi mätänevää salaattia. Kääräise aamulla lehti etanoineen rullalle ja hävitä.

Kasvihuoneen ansarijauhiaiset ja lentävät tuholaiset saat kiinni keltaisella liimapyydyksellä. Kiinnitä se lähelle suojeltavia kasveja. Ötökät tarttuvat pyydykseen.

Se suojaa myös karviaisia karviaispistiäisiltä. Laita liima-ansa roikkumaan pensaan latvan tasolle, kun silmut ovat puhjenneet keväällä.

Jätä kasvimaalle lautoja, joiden alle kotilot piiloutuvat. Näpäyttele ne seuraavana aamuna laudasta irti ja tuhoa.

Kahvilla, oluella tai kolajuomalla täytetty purkki on hyvä ansa etanoille ja muille kotiloille. Ne putoavat purkkiin ja hukkuvat.
Kahvilla, oluella tai kolajuomalla täytetty purkki on hyvä ansa etanoille ja muille kotiloille. Ne putoavat purkkiin ja hukkuvat.

7. Tahraa tuholaiset

Laita tuhkaa, kalkkia tai kivipölyä, sahajauhoa, verta tai suolavettä tuholaisten ja niiden toukkien ympärille ja kulkureiteille. Sirottele tuhkaa kukkapenkin ympärille.

8. Värvää vihollisia

Houkuttele puutarhaan hyödyllisiä eläimiä.

Mesikasvit ja varsinkin kiertokasvit ja asterit houkuttelevat pikkulintuja, leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä, jotka syövät kirvoja ja niiden munia.

Kirvat on sinitiaisen herkkuja. Leppäkerttu voi syödä 60–70 kirvaa päivässä. Kukkakärpäsiä houkuttelevat keltaiset kukat, kuten kehäkukka.

9. Täristä ja jyskytä

Myyräkarkotin lähettää kimeitä ääniä tai matalataajuuksisia ääniaaltoja tai kumpiakin. Myyrä pötkii karkuun, sillä se luulee, että saalistaja lähestyy sitä.

Karkottimet toimivat aurinkokennolla tai paristoilla.

10. Ruiskuta liuoksella

Ruiskuta tuholaisten niskaan liuotteita, jotka ajavat ne karkuun. Mäntysuopaliuos tepsii kirvoihin ja muihin pehmeäkuorisiin hyönteisiin. Kirvoille voi tehdä myös nokkosvettä.

Ruiskuta liuosta suihkupullosta kasvien runkoihin ja lehtien alle, jossa kirvat lymyävät.

Keitä voimakkaasti tuoksuvista yrteistä yrttikeitettä. Lisää pari kourallista tuoreita yrttejä kiehuvaan veteen.

Hauduta vähintään 15 minuuttia. Siivilöi ja ruiskuta kasvien päälle.

Käytä etanoihin iisoppia, kirveliä, krassia, salviaa tai timjamia. Mintut ja tilli karkottavat kirvoja ja kaalikärpäsiä.

Kirvat eivät tykkää nokkosvedestä. Ne pakenevat paikalta, kun liuosta suihkuttaa kasvien rungolle tai lehtien alle.
Kirvat eivät tykkää nokkosvedestä. Ne pakenevat paikalta, kun liuosta suihkuttaa kasvien rungolle tai lehtien alle.

11. Kaupasta rakeita

Myyriin ja etanoiden voit kokeilla myös karkoterakeita tai -syöttejä. Valmistajat lupaavat, että ne eivät vahingoita muita kasveja tai eläimiä.

Jos myyrät mylläävät puutarhassa, kaiva sinne noin metrin välein 10–20 senttiä syvä kuoppa. Laita kuoppaan karkotetta ja peitä mullalla.

Karkotetta voi laittaa myös myyrien käytäviin. Rakeiden haju karkottaa myyrät.

Ferramol-etanasyöttiä ripotellaan suojattavalle alueelle, ei vain kasvien ympärille. Niissä vaikuttava aihe on rautafosfaatti.

Syöttirakeita syöneet kotilot kuolevat koloihinsa.

FAKTA

Mäntysuopaliuos

5 l vettä

2 dl mäntysuopaa

1 tl suolaa

2 dl spriitä

500 g tuoreita nokkosia

5 l vettä

Sekoita ja seisota seosta vuorokausi ennen käyttöä.

Pääsiäisen osuessa jo maaliskuulle, lämpötilat voivat painua pakkasen puolelle niin yöllä kuin päivälläkin. Silti terassia tai parveketta voi koristaa kevätkukilla, kunhan valinnat tekee huolella. Lue vinkit kukkaostoksille!


Pienikukkainen, iloisen keltainen tetenarsissi on pääsiäisen sesonkikukka, mutta myös ensimmäinen oikea ulkokukka. Se kestää oikein hoidettuna vaihtelevaa kevätsäätä ja jopa vajaan kymmenen asteen pakkasia. Vaikka kipakan pakkasyön jälkeen lehdet ja kukat voivat hetken olla nuupallaan, palautuvat ne auringossa ennalleen nopeasti. Suoraan tetenarsissia ei kuitenkaan kannata kovaan pakkaseen laittaa, vaan totuttaa pikkuhiljaa kylmään leudommalla ilmalla. Muista myös kastella kukkia huolella, koska hyvä nestejännitys auttaa niitä kestämään pakkasta. Mikäli pakkasta luvataan yli kymmenen astetta, nosta kukat sisään yöksi tai suojaa ne vaikka sanomalehdellä tai pakkasharsolla.




Jos kukinnan halutaan kestävän erityisen pitkään, kannattaa tetenarsissit ostaa nupullaan.  Kylmä sää hidastaa kukkien avautumista ja parhaimmillaan kukinta kestää jopa parisen kuukautta. Mahdollisimman matalina ostetut taimet kestävät tanakoina hyvin tuulta.


Tasaisen kosteuden lisäksi tetenarsissit eivät juuri muuta hoitoa kaipaa. Lannoittaakaan niitä ei tarvitse, koska ravinto ja voima ovat valmiina sipulissa. Kuihtuneiden kukkien pois leikkaaminen auttaa tuottamaan uusia kullannuppuja ja pidentää näin kukintaa. Mikäli istuvat sipulit myöhemmin maahan, anna lehtien lakattua rauhassa paikallaan. Lehdissä oleva ravinto palaa näin takaisin sipuliin ja kukka ilahduttaa seuraavana keväänä uudella kukinnalla. 




Istuta sipulit alkukesällä aurinkoiseen paikkaan ja läpäisevään maahan, yläosa noin 10 cm maanpinnan alapuolelle. Myrkyllisyytensä vuoksi myyrätkin jättävät sipulit rauhaan ja tetenarsissit ilahduttavat sinua taas seuraavana keväänä kukinnallaan. Tetenarsissien lisäksi muita pakkasenkestäviä sipulikukkia ovat sinisenä ja valkoisena kukkivat helmililjat, idänsinililja sekä tulppaani. Vaikka orvokkien kiivain sesonki alkaakin vasta vapun jälkeen, kestävät myös ne pientä, noin viiden asteen pakkasta.





Lumen sulaessa piilossa ollut kasvusto palaa näkyviin ja monen viherpeukalot alkavat syyhytä. Nyt onkin hyvä aika aloittaa pihamaan hoito, sillä kasvien kasvukausi ei ole vielä alkanut ja ne kestävät hyvin käsittelyä. Tässä vinkkejä puutarhan kevättöihin, jotka voit aloittaa jo nyt.

 

Puut ja pensaat siisteiksi

 

Maaliskuu on hyvä aika marjapensaiden karsimiselle. Karsiminen kannattaa, sillä pensaat, joissa ei ole liian tiivis oksisto, tuottavat isompia marjoja. Vanhojen, marjoja jo muutaman kerran tuottaneiden oksien lisäksi kannattaa harventaa myös uusia versoja. Marjapensaiden kevätlannoitus tehdään heti lumen sulettua kosteaan maahan. Puutarhan kevääseen kuuluu myös marjapensaiden, samoin kuin hedelmäpuiden, ruiskutus, joka kannattaa tehdä ennen silmujen puhkeamista maalis- ja toukokuun välillä. 

Koristepensaat pysyvät elinvoimaisina, kun niitä hoidetaan säännöllisesti. Pensaista poistetaan vioittuneet ja kuolleet versot leikkaamalla. Havupensaiden leikkaamisessa on suositeltavaa, että vain saman vuoden uutta kasvustoa karsitaan. Havupensaiden latva typistetään vasta, kun haluttu latvakorkeus on saavutettu.

Puista kannattaa leikata pois sekä huonokuntoiset oksat että liian jyrkässä kulmassa kasvavat oksat ja vesiversot. Kivelliset hedelmäpuut, kuten luumu ja kirsikka, samoin kuin koivu ja vaahtera tulee jättää leikkaamatta keväällä, jottei leikkaushaavan nestevirtaus heikennä puiden kasvua. Omenapuut voi leikata heti kovien yöpakkasten loputtua ennen kuin puut aloittavat kasvukautensa. 

 

 

Nurmikko vehreäksi aidan omalla puolella

 

Lumen sulaessa nurmikon tilalta paljastuu kuollutta heinää, joka tulee haravoida pois, jotta koko kasvusto virkistyy. Nurmikkoa voi ”ilmastoida” pistelemällä siihen reikiä esimerkiksi halikolla, jotta se ei sammaloidu. Reiät voidaan myös täyttää hiekalla, jolloin niiden umpeen kasvaminen kestää pidempään ja vaikutus säilyy kauemmin. Jos nurmikolta löytyy kuolleita kohtia, tehdään niihin paikkauskylvö. Paikkauskylvö tehdään rikkomalla maan pinta ja lisäämällä siemenet, jotka peitetään hiekkamultaseoksella. Nurmikolle talven aikana syntyneet kuopat ja painaumat täytetään lisäämällä niihin uutta multaa. Nurmikkoalueiden reunat kantataan lapiolla, jotta nurmikko ei alkaisi rehottaa myös kukkapenkeissä. Huolitellut reunat antavat pihaan siistin ilmeen. Halutessaan voi raja-alueeseen lisätä vielä puu- tai kivireunuksen tuomaan persoonallisuutta. Nurmen voi kalkita jo silloin, kun lunta on vielä maassa, kun taas lannoitus tehdään vasta roudan jälkeen. 

 

Kukkapenkit kukoistamaan

 

Monelle yksi mieluisimmista puutarhan kevättöistä on kukkapenkkien hoito. Siihen riittää pelkkä penkkien siistiminen, jos penkkiä ei ole tarve muokata kasveja jakamalla. Siistiessä kukkapenkistä poistetaan sekä kuolleet kasvit että vanhat versot leikkaamalla. Luonnonlannoite tai yleislannoite sekoitetaan pintamultaan. 

Kukkapenkin ilmettä voi uudistaa jakamalla kasveja. Keväällä jaettaviin kasveihin kuuluvat muun muassa päiväliljat, jaloangervot, punahatut, kärsämöt ja syysasterit. Oikea hetki kasvien jakamiseen on yleensä toukokuu. Silloin näkee mitkä osat kasvista ovat elinvoimaisia, mutta varret eivät ole kasvaneet niin isoiksi, että niiden käsittely haittaisi kasvin normaalia kasvukehitystä. Kun kasvi jaetaan osiin, sen kukinta pysyy hyvänä ja sen juuret saavat riittävästi ravinteita, kun ne eivät ole kasvaneet liian tiheään. Kasvi jaetaan nostamalla se juuriaan myöten ylös kukkapenkistä. Jokaiseen jaettuun osioon jätetään 2–3 versoa ja terveet juuret. 

 

 

Suojaa kasvit auringolta

 

Monet ikivihreät kasvit, kuten tuijat, alppiruusut ja katajat, tarvitsevat suojaa kevätauringolta. Aurinko lämmittää kasveja, jotka haihduttavat vettä kasvustonsa kautta, mutta eivät vielä saa tarpeeksi sitä takaisin jäisestä maaperästä. Ainavihannat kasvit voi suojata esimerkiksi havunoksilla tai varjostuskankaalla. Peite suojaa kasveja myös kylmiltä kevättuulilta. Puutarhan kevään edetessä ja ilman lämmetessä voi peitettä harventaa pikkuhiljaa ja tehdä siihen hengitysaukkoja, jotta kasvit eivät paahdu auringon niitä lämmittäessä. Suojan voi poistaa, kun maa on täysin sulanut. Sulamista voi nopeuttaa kastelemalla maata lämpöisellä vedellä.