Helsinkiläinen Elina Liikanen halusi säilyttää 70-luvun tyylin rivitalokotinsa putkiremontin yhteydessä. Lattia koristavat yhä hunajakennolaatat, mutta beessi väri vaihtui raikkaaseen tummanharmaaseen.

Kuva Ville Männikkö

 

YÄK, 70-luvun kylppäri. Niin moni ajattelee, kun näkee tuon ajan kylpyhuoneen ja sen värikkäät laatat. Kolkkoa, ahdasta ja vanhanaikaista.

Näitä kylpyhuoneita uusitaan nyt moderneiksi. Helsinkiläinen Elina Liikanen päätti tehdä toisin. Hän asuu vuonna 1973 valmistuneessa rivitalossa. Sen kylpyhuone oli säilynyt alkuperäisessä kunnossa. Pesutiloista pääsee suoraan takapihan terassille.

KUN TALOSSA alkoi putkiremontti viime kesänä, Liikanen päätti säilyttää kylpyhuoneessa 70-luvun hengen.

”Ei voi sanoa, että kylpyhuone oli karsea. Se kuitenkin näytti kolkolta ja väsähtäneeltä. Seinissä oli oranssit laatat, ja katto ja ikkunaseinä oli maalattu tummiksi. Tummuus pienensi tilaa ja vei valoa.”

Kylpyhuoneen lattian hunajakennolaatat olivat beiget, kuten aikakaudella yleensä. Lattia näytti nuhjuiselta. Se myös likaantui helposti. Kylpyhuone toi mieleen laitosten pesutilat.

Liikanen päätti pitää tyylin mutta tehdä kylpyhuoneesta kodikkaamman.

 

Näin 70-luvun kylpyhuone uusittiin

Kuva Kaisa Rautaheimo 

Kuva Ville Männikkö 
Vuonna 1973 valmistuneessa kylpyhuoneessa seinät olivat oranssit ja lattia beige. Pesutilojen ilme raikastui, kun seiniin asennettiin valkoiset ja lattiaan tummanharmaat laatat.

REMONTISSA kylpyhuoneesta tuli teknisesti nykyaikainen. Sähköt uusittiin, ja lattiaan asennettiin lämmitys.

Kylpyhuoneen ja sen vieressä olevan saunan vedeneristykset olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Siksi ne piti uusia putki¬remontin yhteydessä.

Liikanen aloitti kylpyhuoneen retroilmeen suunnittelun seinä- ja lattialaatoista. Hän löysi ajan henkeen sopivat valkoiset neliölaatat. Ne ovat kooltaan 15 x 15 senttiä kuten alkuperäisetkin.

Hän ei halunnut isoja, valkoisia laattoja, jotka ovat nyt muotia. ”Ne eivät sovi tämän talon mittakaavaan tai henkeen, vaan pienentävät tilaa entisestään.”

LATTIAAN hän valitsi uudet kuusikulmaiset hunajakennoklinkkerit. Niiden väri on tumman siniharmaa. Harmaa lattia ei likaannu yhtä nopeasti kuin beige.

”Laattojen asennus maksoi paljon. Mutta satsaus kannatti.”

Liikanen käytti laattojen valintaan aikaa ja vaivaa.

Hän haki kaupasta neljää sävyä harmaita klinkkereitä. Niitä hän siirteli kylpyhuoneessa paikasta toiseen ja katsoi, miltä ne näyttävät.

”Halusin kylmiä sävyjä. Se tuo kontrastia ja raikkautta ikkunoiden ja takaoven tummuuteen.”

Laattojen värin valinnassa ei kannata luottaa tietokoneeseen, Liikanen neuvoo. Laatat voivat näyttää myös kaupan valoissa erilaisilta kuin kotona. Siksi ne on hyvä testata kylppärissä. ”Näin säästyy pettymyksiltä.”

 

Uusittu kylpyhuone on vanhaa käytännöllisempi. Yhden seinän rappauksen alta paljastui tiilimuuri. "Se oli iloinen yllätys ja sai jäädä näkyviin", kertoo Elina Liikanen.

Beiget hunajakennolaatat näyttivät nuhjuiselta, uudet tummanharmaat raikkailta.

Alkuperäinen, neliosainen pyyhekoukku.

Konstailematon Pirkka-jakkara on 1950-luvulta.

70-luvulla kampaus syntyi tietysti papiljottien avulla. Ne päässä jopa nukuttiin.

Tiiliseinässä näkyy 70-luvun rapparin työnjälki.

Vanha punainen varotuskyltti kiinnitettiin pistorasian yläpuolelle.

Saunan seiniä siirrettiin, jotta saatiin lisää tilaa. Saunan ovi uusittiin, jotta ilma vaihtuisi kunnolla.
Kuvat Ville Männikkö

 

ENNEN remontin alkamista hän poisti itse kaikki kylpyhuoneen alkuperäiset osat, kuten pyöreän peilin, lasihyllyn, lämpöpatterit, lankakorin, peilikaapin, maitolasivalaisimen ja puisen naulakon.

Hän kääri osat kuplamuoviin ja vei talteen. Kun remontti oli muuten valmis, hän toi esineet yksi kerrallaan takaisin, ja remonttimiehet kiinnittivät ne takaisin paikoilleen.

”Vanhat esineet ovat ainutkertaisia. Jos ne menevät rikki, tilalle ei saa uutta.”

Vaikkapa vanha lasi voi olla hauras. Kun kylpyhuoneen nauhaikkunan listat vaihdettiin, uuden listan paine kiristi vanhan lasin halki. Lasi on röpelöistä koristelasia. Urakoitsija löysi valmistajan, joka teki tilalle uuden samanlaisen lasin.

KYLPYHUONEEN tarvikkeet ovat vanhoja. ”Halusin, että ne ovat vuodelta 1973 tai ajalta sitä ennen.”

Roskasangoksi hän löysi peltisen maitokannun. Myös pesuharjat, lasihyllyn hajuvesipullot ja muut pienet tarvikkeet ovat vanhoja.

Retrohenkinen on 1950-luvulla muotoiltu Pirkka-jakkarakin.

Liikanen suosii aikakauden esineitä muutenkin. Niitä on kerääntynyt vuosien varrella kirpputoreilta, huutokaupoista ja sukulaisten jäämistöistä. Hän on sisustanut koko kotinsa vanhoilla tavaroilla.

”Kylpyhuone sopii nyt tämän aikakauden taloon. Vierastan sisustuslehtien malleja. Jos olisin tehnyt tämän hetken muodin mukaisen kylpyhuoneen, se näyttäisi kohta vanhentuneelta.”

 

 

UUTTAKIN kylpyhuoneeseen tuli. Kylpyhuoneen katto sekä pukuhuoneen katto ja seinät ovat nyt vaaleaa puuta. Puu on viistettyä stv-paneelia.

Saunan ovi piti uusia ilmanvaihdon vuoksi. Vanhan oven tilalla on entistä matalampi ovi. Lattian ja oven väliin jää tyhjää tilaa, josta saunan poistoilma pääsee kylpyhuoneeseen.

Lisäksi pesuallas vaihtui pienempään. Sekin on perinteistä mallia, jossa poistoputki jää näkyviin. Liikanen ei halunnut allaskaappia. Tila on ilmavampi, kun allaskaappi ei tuki sitä.

Hiustenpesuaineille ja muille pulloille on paikka isossa lankakorissa suihkun ja tuuletuskaapin kulmassa. Lankakori on alkuperäinen.

LATTIAKAIVO siirrettiin etäämmälle seinästä. Samalla käsienpesualtaalle tuli luontevasti uusi paikka ikkunaseinältä. Nyt allas ja suihku ovat selkeästi erillään toisistaan. Ennen ne sijaitsivat vierekkäin lyhyellä seinällä. Allas oli niin lähellä nurkkaa, ettei tuuletusikkunaa saanut kokonaan auki.

Pesukoneen Liikanen siirsi pois altaan tieltä. Sille löytyi paikka suihkuseinän vastakkaiselta seinältä.

Seinän ja ikkunaseinän kulmaukseen tuli lisää tilaa, kun vanhaa lämpöpatteria ei enää tarvittu.

REMONTISSA kylpyhuoneessa tapahtui iloisia yllätyksiä. Alun perin kapea ja ahdas pukuhuone laajeni, kun saunan muoto muuttui.

Vanha sauna oli pitkä ja kapea. Lauteet olivat kapealla sivulla. Remonttimiehet ehdottivat, että lauteet siirrettään pitkälle sivulle ja kiuas sitä vastapäätä. Niin tehtiin. Nyt pukuhuoneeseen mahtuvat pieni pöytä ja jakkara.

Kylpyhuoneen ja keittiön välisestä seinästä paljastui vanha punatiilimuuri. Se sai jäädä näkyviin, sillä matkaa seinästä suihkupisteeseen on yli kaksi metriä. Se on nykysäädösten vaatimus.

Liikanen hakkasi vasaralla laastia pois tiilien päältä päivän. Lopuksi hän suihkutti seinään pintasuoja-ainetta. Se estää tiilien pölyämisen ja suojaa seinää kosteudelta.

”Jätin laastia näkyviin seinään paikoin, koska siinä näkyy muurarin työn jälki. Laastiin on painunut laastikamman jälkiä. Ne näyttävät fossiileilta.”

 

Fakta
Remontti maksoi 19 000 euroa

Seinälaatat, 15 x 15 cm, 9,90 e/m². Yhteensä 135 e, K-rauta.

Lattian hunajakennoklinkkerit, 10 x 10 cm, 70,75 e/m². Yhteensä 565 e, Pukkila.

Nauhaikkunan lasi, 70 e.

Saunan ovi, 275 e.

Viistetty paneeli kattoon ja pukuhuoneen seiniin, 21,90 e/m², yhteensä 440 e.

Lavuaari, 80 e.

Saunan seinien rakennustyö, 600 e.

Putkitarvikkeet, 900 e.

Työt: lattian piikkaus, putki-, sähkö- ja laatoitustyöt, noin 15 000 e.

Taloyhtiö maksoi vedeneristyksen ja hanat.

Neljä asiantuntijaa antaa neljätoista vinkkiä taloyhtiöille, jotta tulevasta putkiremontista selviydytään sujuvasti.


Maxim Antonov asentaa kupariputkia kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. 


PUTKIREMONTTI voi mennä pieleen jo ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Esimerkiksi jos remontti suunnitellaan huonosti, voi käydä niin, etteivät putket mahdukaan niille varatuille paikoille. Tai jos urakoitsija on huolimaton, joudutaan tekemään paljon takuutöitä. Niiden tekemisistä kiistellään pahimmassa tapauksessa vuosia.

Neljä alan asiantuntijaa neuvoo, missä asioissa taloyhtiön kannattaa olla tarkkana.

 

1. Tutkikaa talon kunto

TALOYHTIÖN kannattaa teettää märkätilakartoitus ja tehdä lämpö-, vesi- ja viemäriputkistojen kuntotutkimus hyvissä ajoin. Näin putkiremontista ei tarvitse tehdä hätäisiä päätöksiä. Märkätilojen tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja putkien 30–50 vuotta.

Jos taloyhtiötä hoidetaan hyvin, kiinteistön kunnosta teetetään tutkimuksia ennakoiden muutenkin. Yksi taloyhtiön hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että yhtiökokousta varten laaditaan vuosittain selvitys kiinteistön korjaustarpeista.

2. Ryhtykää remonttiin ajoissa

JOS PUTKIREMONTTIA lykkää liian pitkälle, vaarana ovat putkivuodot ja -tukokset. Ne aiheuttavat isoja vahinkoja, joiden korjaaminen on kallista. Vakuutuksista ei ole apua, jos korjaukset on jätetty tarkoituksella tekemättä.

3. Tehkää osakaskysely

HALLITUKSEN kannattaa kysellä myös osakkaiden ajatuksia putkiremontista märkätila­kartoituksen yhteydessä. Näin jokainen pääsee kertomaan oman mielipiteensä asiasta ja hallitus voi ottaa huomioon mahdolliset toiveet esimerkiksi märkätilan tai keittiön tilamuutoksista.

 




Tämä vanha keittiö saa aivan uuden ilmeen putkiremontissa Helsingin Kalliossa. 

 

4. Palkatkaa asiantunteva projektipäällikkö

SUUNNITTELUUN kannattaa panostaa: kunnolla suunniteltu on puoliksi tehty. Asiantuntevan projektipäällikön palkkaaminen jo putkiremontin alussa takaa, että hanke etenee suunnitellusti ja yhtiön kannalta järkevästi. Projektipäällikkö muun muassa tekee sopimukset ja ohjaa suunnittelua.

5. Valitkaa riippumattomat valvojat

TÄRKEÄÄ ON myös hankkia asiantuntevat valvojat. Riippumattomat valvojat ovat taloyhtiön luottohenkilöitä. Valvojia on oltava vähintään kolme: rakennus­teknisiä töitä sekä lvi- ja sähkötöitä varten. Maallikkovalvojia ei kannata valita, sillä he ovat rakennusalan ammattilaisten vietävissä.

6. Selvittäkää, mitä kaikkea kannattaa korjata samalla

SEURAAVA VAIHE on hankesuunnitelma. Se tarkoittaa puolueettoman lvi-alan asiantuntijan tai rakennuttaja­konsultin tekemää alustavaa putkiremonttisuunnitelmaa ja eri vaihtoehtojen vertailua.

Hanke­suunnittelijalta on hyvä pyytää konkreettista ehdotusta putkiremontin toteutustavaksi perusteluineen ja selvitystä siitä, mitä vaihtoehdot merkitsevät esimerkiksi tulevien vuosikymmenten korjauksille.

Samalla on järkevää selvittää, pitääkö uusia muutakin talotekniikkaa, kuten sähkö- ja tietoliikenne­järjestelmät. Myös mahdolliset putkirikot ja -vuodot kannattaa muistaa hankesuunnittelussa: kosteusvahinkoja voi ehkäistä vuodonilmaisimilla ja suojaputkilla.

Suunnittelu­vaiheessa kannattaa olla tarkkana, jottei lisätöitä tule myöhemmin yllätyksenä. Ne nimittäin aiheutuvat usein huonosta suunnittelusta. Silloin esimerkiksi putket eivät mahdu seinän sisään. Ikävät yllätykset johtuvat esimerkiksi, että suunnittelija on ollut huolimaton eikä ole ottanut asioista selvää remonttikohteessa.

Taloyhtiön tilaamat sovitut lisätyöt sen sijaan ovat normaali osa putkiremonttia.

 




Nämä putket on purettu putkiremontoitavan talon keittiöstä Helsingin Kalliossa. 


7. Pieni korjaus ei useinkaan riitä

HANKESUUNNITELMAN perusteella yhtiökokous päättää, miten putkiremontti tehdään: uusitaanko putket ja märkätilat vai riittääkö pelkkä putkien korjaus. Menetelmän lisäksi pitää päättää urakkamuoto.

Jos märkätilat täytyy uusia, putkien sisäpuolinen korjaus ei välttämättä ole järkevää, koska märkätilat joudutaan joka tapauksessa purkamaan ja samalla putket on helppo uusia kokonaan. Kohtalaisessa kunnossa olevien putkien ikää voi jatkaa joillakin vuosilla esimerkiksi sukittamalla tai pinnoittamalla.

8. Pyytäkää riittävästi ja vertailukelpoisia tarjouksia

TARJOUKSIA pitää pyytää tekijöiltä riittävä määrä, jotta hintatasosta saa kattavan kuvan. Sopiva määrä voi olla esimerkiksi 5–10 kappaletta. Tarjouspyyntöihin tulee eritellä tarkasti, mitä tilattavan työn ja palvelun täytyy sisältää. Muuten tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia.

9. Valitkaa urakoitsija oikein

PÄTEVIÄ URAKOITSIJOITA voi etsiä esimerkiksi rakentamisen laatua edistävän Ralan yritysrekisteristä, jossa on yli 20 000 referenssitietoa. Suosituksia kannattaa lisäksi kysellä isännöitsijältä ja projektipäälliköltä.

10. Määritelkää tiukat sanktiot

URAKKASOPIMUKSEEN kannattaa määritellä tiukat sanktiot myöhästymisille. Yleisten sopimusehtojen (yse) aika löysään tasoon ei tarvitse tyytyä. Esimerkiksi linjakohtaisia aikatauluja voidaan tiukentaa. Jos sanktioista ei sovita erikseen, urakassa toimitaan ysen mukaan.

11. Viestikää riittävästi

VIESTINTÄ on erityisen tärkeää hankkeen alussa, jolloin osakkaille on järjestettävä tiedotustilaisuuksia. Niissä tulee kertoa talossa tehdyistä tutkimuksista, putkiremontin suunnitelmista ja hankkeen etenemisestä.

Hyviä viestintäkanavia ovat esimerkiksi ilmoitustaulu, kirjeet, sähköposti ja taloyhtiön nettisivut. Hallitus voi myös valita keskuudestaan jonkun, joka vastaa viestinnästä.

Kun urakka alkaa, tiedotusvastuu siirtyy yleensä urakoitsijalle. Taloyhtiön kannattaa sopia kirjallisesti urakoitsijan kanssa tarjouskilpailuvaiheessa, miten tiedottaminen käytännössä hoidetaan.



Sähköasentaja vetää kaapeleita kylpyhuoneen kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. Kaapelit peittää kotelo.

 

12. Sopikaa jälkitarkastuksista

MYÖS JÄLKITARKASTUKSISTA kannattaa sopia tarkasti. Urakoitsijalta on oikeus odottaa virheetöntä luovutusta, joten taloyhtiö voi periä jo toisesta tai viimeistään kolmannesta jälkitarkastuskerrasta korvauksen.

13. Olkaa tarkkana takuuaikana

KUN PUTKIREMONTTI valmistuu, talossa tehdään vastaanottotarkastus. Sen jälkeen alkaa urakoitsijan takuuaika, joka kestää tavallisesti kaksi vuotta ja jonka aikana urakoitsijan tulee korjata mahdolliset virheet.

Hieman ennen takuuajan päättymistä on takuutarkastus. Urakoitsija vastaa vielä kymmenen vuotta takuuajan jälkeen virheistä, jotka ovat aiheutuneet muun muassa urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Näyttötaakka on tilaajalla eli taloyhtiöllä.

14. Tutustukaa alan oppaisiin

TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSET koostuvat monesti maallikoista. Putkiremontin kulkua, johtamista ja vastuita valottavat monet alan oppaat. 

 

Kiinteistöalan Kustannus on julkaissut Jokaisen putkiremontti - ja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaat ja Isännöintiliitto Taloyhtiömme putkiremontti -oppaan (loppuunmyyty). Kaikkia oppaita saa kirjastosta.

Ralan nettisivuilta voi ladata maksutta opasta korjausrakentamisen palveluiden hankintaan. Apua on myös RT-korteista. Netissä tietoa saa esimerkiksi Korjaustieto.fi-sivustolta.

 

Asiantuntijat: Rakennustiedon toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen, Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen, Helsingin rakennusvalvonnan talotekniikkayksikön päällikkö Tomi Marjamäki ja LVI-Teknisten Urakoitsijoiden erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen

Jyväskyläläinen Virpi Illman suunnitteli ja rakennutti kaksioonsa minikokoisen löylyhuoneen. Samalla kylpytilat ja keittiö vaihtoivat paikkoja.

 

VANHA, kaunis kiviportaikko johtaa ovelle, josta astutaan suoraan keittiöön. Jyväskyläläinen sisustussuunnittelija Virpi Illman ottaa vieraat vastaan pullapelti kädessään. Hän on juuri leiponut taloyhtiön talkoo­kahveille syötävää.

Nyt tutustutaan kuitenkin asunnon ylellisyyteen, keskelle olohuonetta rakennettuun 1,4 neliön saunatilaan.

Kaksio on ollut aiemmin lakitoimistona ja ompelimona.

Ostohetkellä, alkukesällä 2014, huoneisto oli jo muutettu asunnoksi.

Sinne oli tehty saunakin, mutta Illman halusi pohjaratkaisusta toimivamman. Niinpä sauna ja keittiö vaihtoivat paikkaa.

Kun molemmissa tiloissa oli jo viemäröinnit ja vesiliitännät, ei suuria putkimuutoksia tarvittu. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

 

KAKSION 46 neliötä suunniteltiin huolellisesti. Virpi Illman harrastaa liikuntaa, joten toimiva pesutila ja kaunis sauna olivat ehdottomia vaatimuksia. Niitä varten rakennettiin uudet väliseinät ja löylyhuoneeseen tehtiin ikkuna.

 

Pesutilat ovat kompaktit, ja suihkusta on vain askel löylyihin. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Kosteissa tiloissa ilmanvaihto on erityisen tärkeää.

Kaksion saunan korvausilmaputki johdettiin olohuoneen lattian alla ulkoseinään, minkä vuoksi tarvittiin lupa myös rakennusvalvontavirastosta. Poistohormina käytettiin vanhan keittiön hormia.

Vuonna 1951 rakennetun talon painovoimaiseen ilmanvaihtoon on helppo liittää uusia kanavia.

Pyykinpesukone ja kuivausrumpu sijoitettiin lauteiden alle ja niitä käytetään olohuoneen puolelta. Olohuoneeseen rakennettiin koneita varten komero, jonne vedettiin putket. Sinne tehtiin normaali vedeneristys ja lattiakaivo ja pinnat laatoitettiin.

Pyykkihuolto jää täysin piiloon ovien taakse, vaikka koneet sijaitsevat käytännössä keskellä olohuonetta. Niiden yläpuolella oleva ikkuna tuo valoa minisaunaan. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN teki eri alojen suunnittelijoiden kanssa tarkat suunnitelmat ennen kuin ne esiteltiin taloyhtiölle.

”Suunnittelutyötä ei yleensä kannata tehdä täysin valmiiksi ennen kuin taloyhtiöltä on saatu lupa hankkeelle. Jos taloyhtiö ei hyväksy remonttia, menee suunnittelutyö hukkaan.”

Virpi Illmanin edellinen koti sijaitse samassa talossa. Hän kuului taloyhtiönsä hallitukseen.

Remonttiasia oli otettu hallituksessa esiin hyvissä ajoin, joten taloyhtiön hyväksyntä oli varma.

Taloyhtiön käsittelyn jälkeen asia eteni rakennusvalvonta­virastoon.

”Purkutyöt veivät vain muutaman päivän. Sen sijaan ulkoseinään tehdyn ilmanvaihtokanavan vuoksi haettua rakennus­lupaa joutui odottelemaan useita kuukausia. Tähän tuleekin aina varautua, kun suunnittelee isoa remonttia,” Illman neuvoo.

Moderni ja käytännöllinen avokeittiö sijaitsee vanhan saunan paikalla. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN asui vanhassa kodissaan, kun uutta remontoitiin puoli vuotta. Sisustussuunnittelun hän teki itse.

Lisäksi tarvittiin lvi-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja rakennesuunnittelija, koska saunan ja olohuoneen väliin rakennettiin uusi seinä.

Pienen kaksion remonttiin tarvittiin lopulta kahdeksan eri alan tekijää työnjohtaja ja valvoja mukaan lukien.

Aikataulujen täsmääminen ja usean työmiehen liikkuminen remontin keskellä pienessä tilassa oli välillä hankalaa.

 

PIENI SAUNA on kiuaskiviä myöten täysin valkoinen ja siksi ilmavan ja raikkaan oloinen. Valoa tulvii olohuoneesta ison ikkunan kautta suoraan lauteille.

Tulikiven integroitu Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä. Sen kivitila on suuri, ­joten lämpöä riittää.

Lauteet teki Huonekalutehdas Seppänen Illmanin piirustusten mukaan. Seinäpaneelit ovat Siparilan valmispaneelia. Lattia ja pesutilan seinät tehtiin Carraran marmorista.

”Rakastan luonnonkiveä ja suosikkini on ehdottomasti valkoinen marmori. Suomessa sitä käytetään aivan liian vähän,” Illman harmittelee.

Tulikiven Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä, mutta kivitila on suuri. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

 

Saunan rakentamiseen tarvitaan lupa taloyhtiöltä

JOS HALUAT SAUNAN kerrostaloon, se kannattaa rakentaa samaan aikaan muun ison remontin, kuten putkiremontin yhteydessä.

Kun löylyhuoneen suunnittelee kylpyhuoneen viereen, ilmanvaihto hoituu olemassa olevan poistoilmakanavan kautta.

Tuloilmareitiksi riittää kylpyhuoneen oven alle jäävä kynnysrako. Kosteiden tilojen lämmitys on suunniteltava huolella: ne pysyvät kuivina esimerkiksi lattialämmityksen avulla.

Taloyhtiötä varten on ensi tehtävä alustava suunnitelma. Taloyhtiöillä on yleensä valmiit ohjeet erilaisille muutostöille.

Hallitukselta tai isännöitsijältä saa tiedot myös uusimmista säännöistä ja määräyksistä sekä alustavat ohjeet tarvittavista suunnitelmista, henkilöiden pätevyysvaatimuksista ja tarkastusasiakirjoista.

Vastuun jakautuminen hankkeessa käydään läpi taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän kanssa, ja remontille osoitetaan taloyhtiön hyväksymä valvoja. Valvontakustannukset maksaa osakas.

 

RAKENNUSMÄÄRÄYKSET vaihtelevat eri kunnissa, joten oman kunnan kanta kannattaa tarkistaa etukäteen.

Esimerkiksi Helsingissä saunan rakentamiselle kerrostalohuoneistoon ei tarvita rakennusvalvontaviraston lupaa kuin poikkeustapauksissa.

Kun taloyhtiö antaa hankkeelle luvan, tehdään tarkemmat suunnitelmat. Osakas palkkaa suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojan.

Taloyhtiöllä on kuitenkin oikeus tarkistaa kunkin henkilön pätevyys ennen sopimusten tekoa.

Taloyhtiön hallitukselle toimitetaan hyväksyttäväksi kaikkien suunnittelijoiden suunnitelmat, samoin työn edetessä tarvittavat erityissuunnitelmat ja tarkastusasiakirjat.

Pienenkin rakennushankkeen suunnittelussa, työn suorittamisessa ja valvonnassa kannattaa käyttää riittävän ammattitaitoista henkilöstöä, jolloin riski epäonnistua pienenee.

Vaikka vastuu on taloyhtiöllä, vastaa osakas viime kädessä mahdollisista virheistä tai vahingoista.

Asiantuntijat: Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ja lupa-arkkitehti Mervi Abelli Helsingin rakennusvalvontavirastosta. Lisätietoa saa Helsingin rakennusvalvontaviraston sivuilta.

 

Makuuhuoneen tyyli on ylellinen. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Virpi Illman on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Kaksion olohuoneeseen tunnelmaa tuo pieni takka. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen.